Lue keskustelun säännöt.
Miksi yhä useampi koululainen tarvitsee tukea peruskoulussa?
31.05.2024 |
Mikä on mennyt Suomen kouluissa pieleen? Viime päivinä on uutisoitu aiheesta paljon mediassa. Jopa yli 90% kouluissa oppilaiden tuen tarve on lisääntynyt. Keskittyminen on huonontunut oppitunneilla, tutkimusten mukaan jopa alakouluissa enenemissä määrin lapset eivät enää kunnioita opettajia ja koulun arvostus on ylipäänsä lasten ja nuoren keskuudessa laskenut. Tutkimusten mukaan rehtorit arvioivat peruskoulusta pääsevien jatko-opiskeluvalmiuksin olevan monien kohdalla huonot.
Käsittämätöntä, millaiseen alennustilaan Suomen koulujärjestelmä on saatu ajettua 2000-luvulla.
T. Huolestunut isoäiti
Kommentit (100)
Henkilökohtaisesti olen tyytyväinen, että on enää yksi alaikäinen lapsi. Sekin menee jo 8.lk syksyllä.
Olen huomannut huiman muutoksen näiden pian kolmenkymmenen vuoden aikana, kun eka lapsi syntyi.
Ihan järkyttävää , miten vanhemmat tosiaan suorastaan antaa niiden lapsiensa päättää, kuinka perheessä eletään ja ollaan. Lapsi on päätähti. Ei mitään auktoriteettia lainkaan. Lapsi ei voi olla perheen pää. Aika iso vastuu on siinä. Sitte nää kullannuput yrittää isotella ja määräillä kaikkia aikuisia ympärillä. Kerron salaisuuden, mua ei kakarat määräile. EI edes sinun.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Henkilökohtaisesti olen tyytyväinen, että on enää yksi alaikäinen lapsi. Sekin menee jo 8.lk syksyllä.
Olen huomannut huiman muutoksen näiden pian kolmenkymmenen vuoden aikana, kun eka lapsi syntyi.
Ihan järkyttävää , miten vanhemmat tosiaan suorastaan antaa niiden lapsiensa päättää, kuinka perheessä eletään ja ollaan. Lapsi on päätähti. Ei mitään auktoriteettia lainkaan. Lapsi ei voi olla perheen pää. Aika iso vastuu on siinä. Sitte nää kullannuput yrittää isotella ja määräillä kaikkia aikuisia ympärillä. Kerron salaisuuden, mua ei kakarat määräile. EI edes sinun.
Minkäs me muut sille voimme, jos sinä olet päättänyt kasvattaa nuorimpasi noin.
Miksi perheessä tarvitaan aukyoriteetteja?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Henkilökohtaisesti olen tyytyväinen, että on enää yksi alaikäinen lapsi. Sekin menee jo 8.lk syksyllä.
Olen huomannut huiman muutoksen näiden pian kolmenkymmenen vuoden aikana, kun eka lapsi syntyi.
Ihan järkyttävää , miten vanhemmat tosiaan suorastaan antaa niiden lapsiensa päättää, kuinka perheessä eletään ja ollaan. Lapsi on päätähti. Ei mitään auktoriteettia lainkaan. Lapsi ei voi olla perheen pää. Aika iso vastuu on siinä. Sitte nää kullannuput yrittää isotella ja määräillä kaikkia aikuisia ympärillä. Kerron salaisuuden, mua ei kakarat määräile. EI edes sinun.
Minkäs me muut sille voimme, jos sinä olet päättänyt kasvattaa nuorimpasi noin.
Yhyy, iskikö nilkkaan? En ole päättänyt kasvattaa siitä noin, enkä ole kasvattanut. Kato peiliin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Henkilökohtaisesti olen tyytyväinen, että on enää yksi alaikäinen lapsi. Sekin menee jo 8.lk syksyllä.
Olen huomannut huiman muutoksen näiden pian kolmenkymmenen vuoden aikana, kun eka lapsi syntyi.
Ihan järkyttävää , miten vanhemmat tosiaan suorastaan antaa niiden lapsiensa päättää, kuinka perheessä eletään ja ollaan. Lapsi on päätähti. Ei mitään auktoriteettia lainkaan. Lapsi ei voi olla perheen pää. Aika iso vastuu on siinä. Sitte nää kullannuput yrittää isotella ja määräillä kaikkia aikuisia ympärillä. Kerron salaisuuden, mua ei kakarat määräile. EI edes sinun.
Minkäs me muut sille voimme, jos sinä olet päättänyt kasvattaa nuorimpasi noin.
Yhyy, iskikö nilkkaan? En ole päättänyt kasvattaa siitä noin, enkä ole kasvattanut. Kato peiliin.
Minkälaisen kasvatuksen on saanut ihminen joka ei osaa edes yksinkertaiseen kysymykseen vasta hyökkäämällä kysyjää vastaan henkilökohtaisesti. Ilmeisesti sellaisen joka on oppinut valtataistelun jo kotona.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Miksi perheessä tarvitaan aukyoriteetteja?
Mietippä sitä. Siksi , että perheessä isä ja äiti ovat niitä joiden sana on laki. Siitä ei neuvotella, ei selitellä ym. Toki siis normaalin järjen rajoissa. Ei mitään mielivaltista touhua. Mutta jos vanhempi sanoo , että et saa asiaa X tai et mene paikkaan Y, niin sitä ei tarvi alkaa perustella yhtään mitenkään, jos lapsi tai nuori alkaa jankkaamaan. Tämä on sitä auktoriteettia ,joka nykyään puuttuu.
Aikuiset neuvottelee jo pienten lasten kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi perheessä tarvitaan aukyoriteetteja?
Mietippä sitä. Siksi , että perheessä isä ja äiti ovat niitä joiden sana on laki. Siitä ei neuvotella, ei selitellä ym. Toki siis normaalin järjen rajoissa. Ei mitään mielivaltista touhua. Mutta jos vanhempi sanoo , että et saa asiaa X tai et mene paikkaan Y, niin sitä ei tarvi alkaa perustella yhtään mitenkään, jos lapsi tai nuori alkaa jankkaamaan. Tämä on sitä auktoriteettia ,joka nykyään puuttuu.
Aikuiset neuvottelee jo pienten lasten kanssa.
Kuinka paljon luulet, että meitä 70-luvun lapsia kasvatettiin?
- avainkaulalapsi
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nuoria kattellessa olen huomannut, että kaikista eniten sekoilevat nuoret, mitkä ovat eroperheestä ja äitinsä on saanut merkittäviä vieraannuttamisvoittoja. Semmosta feminismin hedelmää on näkemykseni mukaan paljon tässä "ei oikein pysty kouluja käymään" ryhmässä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi perheessä tarvitaan aukyoriteetteja?
Mietippä sitä. Siksi , että perheessä isä ja äiti ovat niitä joiden sana on laki. Siitä ei neuvotella, ei selitellä ym. Toki siis normaalin järjen rajoissa. Ei mitään mielivaltista touhua. Mutta jos vanhempi sanoo , että et saa asiaa X tai et mene paikkaan Y, niin sitä ei tarvi alkaa perustella yhtään mitenkään, jos lapsi tai nuori alkaa jankkaamaan. Tämä on sitä auktoriteettia ,joka nykyään puuttuu.
Aikuiset neuvottelee jo pienten lasten kanssa.
Kuinka paljon luulet, että meitä 70-luvun lapsia kasvatettiin?
- avainkaulalapsi
Taidanpa tietää, kun olen itse samalla luvulla syntynyt ja olen ns. avainkaulalapsi myös. Mutta uskoin kyllä, jos vanhemmat oli vaikka töissä, että klo 19 olet sitten jo sisällä, syöt , peset hampaat ym. En kyseenalaistanut sääntöjä. Juuri siksi, että oli ihan turha alkaa kyseenalaistamaan tai pyytämään perusteluja. Ja en saanut selkään, enkä tukkapöllyjä. Oli ihan terve kunnioitus opetettu aikuisa kohtaan jo ihan pienestä
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Henkilökohtaisesti olen tyytyväinen, että on enää yksi alaikäinen lapsi. Sekin menee jo 8.lk syksyllä.
Olen huomannut huiman muutoksen näiden pian kolmenkymmenen vuoden aikana, kun eka lapsi syntyi.
Ihan järkyttävää , miten vanhemmat tosiaan suorastaan antaa niiden lapsiensa päättää, kuinka perheessä eletään ja ollaan. Lapsi on päätähti. Ei mitään auktoriteettia lainkaan. Lapsi ei voi olla perheen pää. Aika iso vastuu on siinä. Sitte nää kullannuput yrittää isotella ja määräillä kaikkia aikuisia ympärillä. Kerron salaisuuden, mua ei kakarat määräile. EI edes sinun.
Minkäs me muut sille voimme, jos sinä olet päättänyt kasvattaa nuorimpasi noin.
Yhyy, iskikö nilkkaan? En ole päättänyt kasvattaa siitä noin, enkä ole kasvattanut. Kato peiliin.
Onpas hassua, että itse tarjoat kertomuksen vanhemmuudestasi ja siitä kuinka se on muuttunut, ja kun esitän kysymyksen siitä, se onkin loukkaantumista. Mutta toki jos et (jälleen omien sanojesi mukaan) ole kasvattanut häntä, ymmärrän että tämä on arka aihe ja pahoittelen.
Toi sun vastaus ei olut kysymysmuodossa. Toi oli pelkkää kettuilua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kummallista. Yhä useampi lapsi on jo vauvaiästä saakka "laadukkaan varhaiskasvatuksen" parissa. Eikö se kyennytkään kasvattamaan älykkäitä ja hyvin käyttäytyviä lapsia? Vaikka henkilökunnalla on käytössään uusimmat teoriat kasvatuksesta. Miten yllättävää.
Ei kai se vain ja vasta kouluissa ole mennyt pieleen? Katso, tai siis kuuntele, päiväkodin pihalla tai jossain retkellä olevia lapsia ja huomaat ettei oikeastaan kukaan keskity mihinkään muuhun kuin kilpaa huutamiseen.
Katso vanhempia lastensa kanssa ja huomaat, että etenkin äidillä on puhelin kädessä ja siellä on jotain mielenkiintoisempaa kuin se oma rattaissa istuva oma lapsi. Tai leikkipaikassa leikkivä lapsi. Isät on yleensä kiinnostuneempia lapsestaan, mutta ei toki hekään aina.
Tai katso ja kuuntele niitä lapsia ruokakaupassa. Ne huutaa, kiljuu, juoksee ja riehuu eikä mukana olevat vanhemmat eväänsä lotkauta. Samoin käyttäytyy myös ne lapset jotka kaupassa saa käydä jo kaveriensa kanssa.
Lapsilla ei ole minkäänlaista keskittymiskykyä eikä heitä mitä ilmeisimmin ole koskaan kuunneltu ja huomioitu vanhempiensa toimesta normaalin kehittymisen vaatimalla tavalla. Käytöstavat ja muiden huomioiminen ym on myös jäänyt lapselle opettamatta. Ja kun ei osaa niin sitten käyttäytyykin lähinnä kuin villli-ihminen joka ei osaa elää osana yhteiskuntaa. Yleensä jossain vaiheessa jo itsekin hoksaa, että pitäisi osata käyttäytyä toisin ja se alkaa jopa nolottamaan ja sitten sitä osaamattomuuttaan yrittää peitellä p*rzeilemällä vain enemmän.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Luin tässä juuri kotikaupunkini xxx:set faceryhmää ja mummot on ihan kauhuissaan, kun pk-täti siirsi perseilevän lapsukaisen pari penkkiriviä taaemmas muista ja empatiat on kovasti tämän perseilleen lapsen puolella.
Suomalainen empatia on kamalaa. Sekoitamme empatian sääliin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi perheessä tarvitaan aukyoriteetteja?
Mietippä sitä. Siksi , että perheessä isä ja äiti ovat niitä joiden sana on laki. Siitä ei neuvotella, ei selitellä ym. Toki siis normaalin järjen rajoissa. Ei mitään mielivaltista touhua. Mutta jos vanhempi sanoo , että et saa asiaa X tai et mene paikkaan Y, niin sitä ei tarvi alkaa perustella yhtään mitenkään, jos lapsi tai nuori alkaa jankkaamaan. Tämä on sitä auktoriteettia ,joka nykyään puuttuu.
Aikuiset neuvottelee jo pienten lasten kanssa.
Kuinka paljon luulet, että meitä 70-luvun lapsia kasvatettiin?
- avainkaulalapsi
Taidanpa tietää, kun olen itse samalla luvulla syntynyt ja olen ns. avainkaulalapsi myös. Mutta uskoin kyllä, jos vanhemmat oli vaikka töissä, että klo 19 olet sitten jo sisällä, syöt , peset hampaat ym. En kyseenalaistanut sääntöjä. Juuri siksi, että oli ihan turha alkaa kyseenalaistamaan tai pyytämään perusteluja. Ja en saanut selkään, enkä tukkapöllyjä. Oli ihan terve kunnioitus opetettu aikuisa kohtaan jo ihan pienestä
Kun lainaat tekstiä siirrä kursori vasempaan reunaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi perheessä tarvitaan aukyoriteetteja?
Mietippä sitä. Siksi , että perheessä isä ja äiti ovat niitä joiden sana on laki. Siitä ei neuvotella, ei selitellä ym. Toki siis normaalin järjen rajoissa. Ei mitään mielivaltista touhua. Mutta jos vanhempi sanoo , että et saa asiaa X tai et mene paikkaan Y, niin sitä ei tarvi alkaa perustella yhtään mitenkään, jos lapsi tai nuori alkaa jankkaamaan. Tämä on sitä auktoriteettia ,joka nykyään puuttuu.
Aikuiset neuvottelee jo pienten lasten kanssa.
Kyllä moni paremmin pärjäävä nuori on nimenomaan opetettu kyseenalaistamaan ja neuvottelemaan, ei tottelemaan mitä tahansa auktoriteettia sokeasti. Ja viisas vanhempi avaa ohjeidensa taustaa, ei vain vaadi sokeaa tottelevaisuutta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olin hetken muiden töiden välissä opettajan sijaisena. Järkytti se, että lapsen neljännellä luokalla osasivat lukea ääneen heikommin kuin itse toisella aikoinaan. Myöskään päässä lasku ei sujunut.
Päässälasku (huom yhdyssana) on vanhanaikaista.
Kai tämä on olevinaan huumoria?
Vierailija kirjoitti:
Genipooli on degeneroitunut. Perheissä ei ole isiä eikä kouluissakaan kuria.
"Genepool is stagnant and I am the Minister of Chlorine"
1. Koska lasten aivoja on mädätetty tiktokilla vuosikaudet. Lapsille porttikielto internettiin kunnes täyttävät 16.
2. Vanhempien hyysäys ja helikopterointi.
"Kummalla on paremmat valmiudet ymmärtää mitään siitä mitä esim päiväkodissa tapahtuu: sillä on työskennellyt vuosikausia päiväkotiapulaisena vai sillä, joka on lukenut vuosikausia akateemikkojen kirjoittamaa teoreettista humpuukia?"
No heillä on asiaan erilaiset näkökulmat ja erilainen lähestymiskulma. Ja kumpaakin tarvitaan.
Ei se että kaikki tieteelinen tieto kasvatuksesta leimataan humpuukiksi ratkaise asioita. Päinvastoin, se johtaa juuri siihen maailmaan jossa nyt olemme jossa kaikki maailman tieto olisi kyllä tarjolla mutta ihmiset menevät enemmän ja enemmän vain pelkällä tunteella eteenpäin.