Mihin ikään asti nuori voi asua kotona?
Onko teistä 18 vuotias kyllin valmis aloittamaan elämänsä omassa kodissa /soluasunnossa toisten nuorien kanssa? Nuorempikin?
Itse 18 vuotiaana olin kaikkea muuta kuin valmis muuttamaan pois kotoa (vaikka riitoja vanhempien kanssa aloikin olemaan). Yllättävää, miten pari vuotta lisää tekee jo aikuisemmaksi ja kypsemmäksi elämään itsenäistä elämää.
Kommentit (27)
riippuu täysin perheestä, nuoresta, rahatilanteesta, koulu- ja työpaikkajutuista jne.
Mielelläni en antaisi alle 18-vuotiaan muuttaa. Vain siinä tilanteessa, että jos omalla paikkakunnalla ei ole hänelle sopivaa ammattikoulua tai lukiota. 18-vuotias taas käy yleensä sitä abivuotta/ammattikoulun viimeistä vuotta ja mielelläni odottaisin siihen asti, että koulu on käyty. Moni nimittäin villiintyy siitä muutosta, että voi jäädä koulu taka-alalle. Lukion/amiksen jälkeen antaisin myös lapsen asua kotona jos haluaa, jos esim. opiskelupaikka samassa kaupungissa ja ei halua ottaa opintolainaa jne. Ymmärrän täysin tämän. 20 vuotta sitten jos opiskeli korkeakoulututkinnon niin saattoi olla varma, että saa koulutusta vastaavan työpaikan, nykyään ei työpaikan saanti ole läheskään niin varmaa, joten mielelläni antaisin asua kotona jos nuori esim. opintolainan pelossa niin haluaa. Toki saisi osallistua myös kotitöihin ym.
Lisäksi perheitä on erilaisia, on sellaisia, joissa vanhemmat paljon pois kotoa ja sitten toisaalta sellaisia, joissa paljon pienempiä lapsia ja aina joku kotona.
Moni vanhempi ja lapsi myös viihtyvät keskenään ilman, että lapsi on mikään ressukka. Joten mielestäni ihan jokaisen perheen oma asia. Ei ulkopuoliset voi sanoa mikä on kenellekin paras ratkaisu.
En mielelläni antaisi alle 18-vuotiaan muuttaa pois kotoa. Ja mun puolesta 22-vuotiaaksi voi hyvin asua kotona, jos noudattaa meidän sääntojä :)
Toivoisin tytärteni suht nopeasti muuttavan omilleen, itse olin 18-vuotias. Tosin eiköhän sitä sopuun päästä. Mielestäni lukion ajan voivat asua kotona ja sitten omilleen. Ihan 18-vuotias ei taida niitä tukia kovinkaan saada opiskeluun?
abivuotenani, veljeni 22-vuotiaana. Mieheni 26-vuotiaana valmistuttuaan amk:sta, hänen siskonsa 22-vuotiaana ja veljensä 27-vuotiaana, reilu 30nä sekä melkein 40-vuotiaana (kotona ei ole kannustettu itsenäistymään).
Mielestäni, jos yhteiselo sujuu mutkattomasti, voi lapsi asua kotona vaikka koko opiskeluaikansa. Ehkä siinä 25-vuotiaana rupeaisin potkimaan pois. Jos taas työssä käyvä lapsi asuisi kotona, olettaisin hänen vähän osallistuvan kustannuksiin ja myöskin säästävän tulevaisuuttaan varten.
Kauhistuttaa ihan oikeasti lukea näitä kommentteja, kuinka aikaisin Suomessa muutetaan pois kotoa!
Itse olen asunut teini-ikäisestä Keski-Euroopassa ja täällä lapset asuvat tosi usein opiskeluaikana vielä kotona, joku 24-vuotias kotona asuva ei todellakaan ole mikään harvinaisuus. Joillain on ehkä soluasunto vähän lähempänä yliopistoa mutta kyllä viikonloppuna yleensä mennään vanhempien luo.
Toivottavasti eivät minun lapseni muuta noin aikaisin pois kotoa!!
Omat lapseni saavat toki asua pidempäänkin, kunhan sitten omalla työllään osallistuvat asumis- ja ruokakuluihin. Mutta jos vielä 25-vuotiaina haluavat äidin helmoissa notkua, olen huolissani...
Parikymppisenä alkaisin kannustamaan itsenäistymiseen, mutta en missään nimessä pakottaisi lähtemään. Kolmekymppistä en enää kotona pitäisi, paitsi tietysti hätätapauksissa!
Itse tahdoin muuttaa kotoa 16v. mutta vanhemmat eivät suostuneet. Muutin sitten heti 18 täytettyäni. Veljeni on 21 eikä aikomustakaan muuttaa pois kotoa ja se kieltämättä tuntuu vähän oudolta. Uskon sen johtuvan siitä, että häntä passataan kotona, ei tarvi tehdä kotitöitä ja kaikki maksetaan eikä hänen tarvitse huolehtia mistään, joten hänellä ei ole mitään syytä lähteä. Vanhemmat eivät kannusta häntä itsenäistymään.
Mutta tuli mieleen, että monilla voi tosiaan olla pieniä asuntoja ja tiukkaa rahasta.
Minä olen jo nyt luvannut, että kotona saa asua niin kauan kuin haluaa. Tilaa riittää, ja mielestäni on turha ottaa velkaa jolla maksaa kamalasta solusta vuokraa, jos kotona viihdytään yhdessä.
Toki kotona sitten osallistutaan kotitöihin ja harjoitellaan " omaa talouttaa" pienemmässä mittakaavassa.
Vierailija:
Kauhistuttaa ihan oikeasti lukea näitä kommentteja, kuinka aikaisin Suomessa muutetaan pois kotoa!
Minusta 16-vuotias on vielä aika nuori muuttamaan pois kotoa, paras ikä voisi olla noin 20?
Mieheni vietti viikot poissa kotoa jo lukioaikana, mutta toisaalta palasi kesiksi lapsuudenkotiinsa vielä yliopistostakin monena vuonna.
Omat lapseni saavat päättää itse omat muuttoaikansa, mutta toivoisin, etteivät ainakaan alaikäisinä muuttaisi. Asumme isossa kaupungissa ja tilaakin on, joten voivat mielestäni aloittaa myös jatko-opintonsa kotoa käsin.
ehkä tuossa 23-24-25 vuotiaana olis hyvä ikä muuttaa omilleen.
Minä hoidin toista vanhemmistani kotona hänen kuolemaansa saakka ja muutin heti sen jälkeen pois 17-18-vuotiaana. Ilman tuota kokemusta olisin ollut kakara varmasti pitkälle yli 20-vuotiaaksi.
Oletko ajatellut, että ihmiset kypsyvät eri tahtiin? 23-vuotiaana minulla oli jo kaksi lasta ja olin ollut naimisissa 5 vuotta.
Itse muutin 19-vuotiaana opiskelemaan toiselle paikkakunnalle. Olen huomannut, että äidit usein passaavat yli 20-vuotiaita poikalapsia kotona, mitään kotitöitä ei tartte tehdä ja äiti pesee pyykit ja laittaa aamiaisenkin. Sellaiseksi äidiksi en missään nimessä halua, vaikka lapset ovat rakkaita.
Lähdin kotoa 21 -vuotiaana, mutta musta oli ihana tietää, että olisin ollut tervetullut kotiin milloin vain. Samaa aion sanoa omalle lapselleni. Toivon toki, että hän itsenäistyy ja kannustan häntä siihen sitten kun hän on siihen valmis. Mitään uusavutonta pojankloppia en tästä talosta päästä maailmalle. Ennen omaan kotiin muuttamista hänen pitää osata hoitaa raha-asiansa, ruokansa, pyykkinsä ja muut kotiin liittyvät ihan omatoimisesti. Mulle ei tuoda viikon pyykkipussia pesuun. Koulutus meillä on jo käynnistynyt, poika on nyt 6v, eli vielä on hyvin aikaa valmistaa häntä elämään omillaan.
Itse muutin 17-vuotiaana, mieheni 18-vuotiaana.
Jos omat lapsemme opiskelevat täällä Helsingissä, voisivat asua kotona pitempään, mutta sittenkin kyllä jo mieluusti omalla sisäänkäynnillä tms.
Jos heistä tuntuu, että 18-vuotiaana eivät ole kypsiä muuttamaan, niin ei tietenkään tarvitse. Sanoin 18-vuotiaalle pojallemme, että saa asua kotona opiskelujenkin ajan, jos siis saa opiskelupaikan läheltä. Luultavasti vähän päälle 20-vuotiaana kuitenkin tekee jo mieli itsenäistyä. Itse asuin 22-vuotiaaksi asti kotona.
Aikasemminkin olisin varmasti pärjännyt mutta asuin kotona ettei tarvinut ottaa opintolainaa.
Mieheni muutti myös 18-vuotiaana pois kotoa mutta minun luo.
Omat lapseni voisin potkia pellolle myös 16-vuotiaana :D Mutta eipä haittaa vaikka vielä 25-vuotiaanakin asuisivat mamman ja papan luona :)
Kai se riippuu lapsista (esim onko kotityöt tuttuja, osaako käyttää rahaa, onko elämä pelkkää rähinöintiä vai osaisiko ottaa vastuun) ja tilanteesta (esim. opiskelut, asunnon saatavuus).