===Toukojen la-su===

Piti tulla kurkkaamaan ja nyt on kumminkin pakko kirjottaa kun osu silmään SÄMPYLÄISEN kirjotus tuosta LA:n muuttamisesta rakenneultrassa. Mullahan muutettiin vasta siinä rakenneultrassa laskettua aikaa....vähän kyllä miettivät sielä et muuttaakko vai ei,mut kyl se ultraaja het sanoi et mun pitää aikaa muuttaa kun noin paljon heittää! Mullahan tuli siinä koossa 8päivän heittoa eli oli pienempi. mutta ihmettelin kyl kun se luetteli niitä mittoja...joku vastas lähes viikkoja ja joku taas heitti enempi....tiedä sitten. on kyl näköjään eri käytäntöjä tuossakin asiassa paikkakunnilla.Mä oon kyl varautunut kumpaakin laskettuun aikaan ja niinhän ne sielä ultras sanokin et ei sitä niin tarkkaan tiedä kumpaa päivää lähempänä syntyy!!



nyt takas idolssin pariin.......hiiih :D

Mulla rakenneultrassa vauva näytti pienemmältä kuin olisi pitänyt, mutta koneen antama aika oli sikäli kummallinen, että olisin sen mukaan tehnyt positiivisen testin ennen alkion kiinnittymistä... Mulla rakenneultra tehtiin vähän liian myöhään (joulun ym. lomien vuoksi), joten ultraaja sanoikin, että tässä vaiheessa voi olla jo kokoeroja. Nytpä en sitten aivan päivälleen enää tiedä tuota laskettua aikaa, mutta viikon tarkasti onneksi!

Tervetuloa linjoille Emunainen. Mulla oli kanssa tossa viikolla sellanen yökköpäivä. Ja siis alkuraskauden pahoinvointihan mulla loppui jo rv 11. En tiedä mikä oli. Ajattelin, että ehkä noi mun muutamaa päivää aiemmin aloittamat rautalääkkeet teki sen olon. Toivottavasti sun olo helpottuu pian. Nyt on muuten kuulemma masutautia paljon liikkeellä. Toivottavasti ei ole ainakaan sitä.



Vaatteiden pesusta oli puhetta. Olen ollut joskus vaatekaupassa töissä. Siellä kun avasi niitä laatikoita, joissa vaatteet tuli, niin hyvä ettei pökrännyt niistä huuruista mitä niistä laatikoista nousi. Siis erityisesti ulkomailta tulleet vaatteet. Ja se syykin näihin myrkkyihin oli ihan selvä, kun kerran sieltä vaatteiden seasta kömpi sellanen jättikuoriainen, yöks. Eli mä kyllä pesen kaikki iholle tulevat vaatteet ja sisävaatteet muutenkin. Ulkovaatteet on sitten eri juttu. Tosin lapsen ulkovaatteetkin ostan aina sellaiset, jotka kestää hyvin pesua. Pesen myös lakanat, mutta en uusia tyynyjä tai peittoja.



Pikku-tyyppi, voin vaan kuvitella miten masentavaa on kun toinen pistää ihan matalaksi. Sitä varmaan tosiaan ärsyttää, kun on huomannut, että pärjäät lasten kanssa ilman häntäkin. Ja varmaan on aika syyllinen olo, kun ei ole osallistunut asioihin kunnolla. Tai näin olen ymmärtänyt aiemmista jutuistasi. Koita jaksaa ja yrittää asettaa omaan arvoonsa tuollaiset arvostelut.



Serkuista on paljon ollut juttua. Mulla on kaksi mua selvästi vanhempaa siskoa. Heillä on molemmilla 10-vuotiaat pojat, joista on aina ollut tosi paljon seuraa toisillensa. Lisäksi mun toisella siskolla on meidän poikaa vuotta nuorempi poika. Tähän asti he eivät ole kauheasti leikkineet, mutta nyt kun toinen on 4v. ja toinen 3v. niin leikit alkaa sujua. Siskoilla alkaa tulla ikää yli 40v., joten he eivät enää kuulemma hanki lapsia. Miehen siskolla on yksi teini-ikäinen lapsi, enkä usko, että hänkään enää saa lapsia. Joten tämä pikkuinen, joka nyt masussa pyörii, ei saa samanikäistä leikkikaveria serkuista. Olenkin pelleillyt, että pitää sitten itse tehdä se leikkikaveri.



Itse olin perheeni iltatähti ja kun lähinnä pidimme yhteyttä äidin puolen sukuun, niin myös serkkuni ovat siskojeni ikäisiä. Olin aina sukujuhlissa ilman leikkikaveria, joten osaan tosiaan nauttia kun meidän pojalla on nyt näitä kavereita. Suurin idoli tähän asti meidän pojalle onkin ollut toinen näistä 10-vuotiaista serkkupojista. Kuuden vuoden ikäero ei ole menoa tähän asti haitannut, mutta nyt alkaa tämä isompi ehkä vähän väsähtämään pienemmän leikkeihin. Kun itse tykkää enemmän vaativammista peleista ja pleikasta yms. No, onneksi ne leikit tosiaan jo sujuu tämän kolme vuotiaan kanssa. Tälle tulevalle pitää kai oikeasti itse tehdä se leikkikaveri ;)



Sämpyläinenkö se kyseli masun koosta. Meillähän on la:ssa yhden päivän heitto. Mulla masu on tiukat vaatteet päällä jo ihan selvä vauvamaha. Omaan silmään se tuntuu isolta, mutta aina kun näen viimeisillään oleviä äitejä, niin oma masu alkaa tuntua tosi pieneltä :)



Onko muuten muille tullut sitä masuviivaa tai muita raskausmuutoksia? Mulle ei tässä raskaudessa ole tullut sitä viivaa mahaan. Viime kerralla tuli. Nyt mulla on sitten taas tullut sellaista pientä vaaleaa karvaa häpykarvoituksen ja navan väliin. Rinnat on suurentunut aika paljon ja nännipihat myös. Nännipihat on tietysti ihan tummat ja huomasin juuri eilen saunassa, että toinen nänni on suurentunut selvästi ja toinen ei :D Kai se toinenkin kerkiää vielä mukaan;)



( . ) Ei mitään sen kummempia. Vähän taas alakerrassa nipistelee, mutta kai se taas on jotain kasvukipua. Onneksi on taas se kohdunkaulan tarkistus ultra 1,5 viikon kuluttua. Huomenna on tasan viikko esikosten syntymään. Tulis jo se 24-viikkoa täyteen..



Laru rv 22+4

nukkumaan pitäis jo lähteä, mut jos ihan hetken vielä tässä istahdan :)



Masun koosta oli puhetta. Omasta ja miehen mielestä maha on jo aika iso, mieskin sanoi tässä jokunen päivä sitten että tää mun maha kasvaa ihan silmissä.

Tosin moni on ihmetellyt miten mun maha voi olla näin pieni? jaa, ei sen nyt mun mielestä niin pieni ole mutta jos muut on sitä mieltä niin kai se sit on... ;)

Mulla tosin kaikissa raskauksissa maha on tullut vaan tähän eteen, eli ei leviä sivuille (suku" vika" ), eli loppuajasta oon kirjaimelklisesti sen näkönen ku olisin rantapallon nielassut ;) Eli ehkä se näyttää sit ihmisten silmissä pieneltä ku masu on vaan tässä edessä...mutta pieni mun maha ei kyllä mielestäni oo missään raskaudessa ollut.



Mies sanoi tänään että tää odotus tuntuu jotenkin tosi kivalta,tai että odottaa jotenkin enemmän kuin edellisraskaudessa. Lisäsi toki kiireesti,että ei siis sillä etteikö olisi edellistä innolla odottanut, mutta että jotenkin tää odotus vaan tuntuu jotenkin tosi mukavalta :) Itelle tuli siitä jotenkin tosi hyvä mieli. Ite ajatellut että tää raskaus saattais olla ollut miehelle jotenkin raskaampi näiden mun supistusten takia, kun mies joutuu kaikki vähänkin raskaammat hommat hoitamaan kun mä en voi,mutta mukavaa kun mieskin odottaa ihan täysillä. Huomioi kyllä mua ja mahaa päivittäin ja ehkä enemmän kuin aiemmissa raskauksissa..ehkä sekin alkaa jo tottua tähän ;) ja on huomannut että ei se elämä tästä ainakaan huonommaksi muutu vaikka perheluku kasvaa :))



Muutenpaei kummempia,tänään on pitkästä aikaa taas närästänyt. Ehkä se ilo alkaa nyt taas kun vauva kasvaa isommaksi ja tila käy ahtaammaksi.



Mutta nyt nukkumaan ja jatketaan taas viikolla,nythän itseasiassa onkin jo maanantai :)



Ida-Antonia rv.25+5

joku puhui hankinnoista, että ottaa vielä rauhallisesti kun jotain voi sattua...



mä oon alusta (huomasin odottavani vko:lla 8) asti kertonu odotuksesta avoimesti ja ottanu vastaan vauvatavaraa jos sitä on ilmaantunu. ajattelin, ettei se satu sitten enempää jos toiset on tiennyt raskaudesta, siis jos ikävästi kävisi, niin suotta salailemaan...



ja vko:lla 9 sisko raahasi meille ekan kuorman vauvatavaraa... viikolla 10 ostettiin omakotitalo (ilman raskauttani ei kai oltais vielä " näin isoa" ostettu). siitä asti lastenhuone on alkanu täyttyä tasaseen tahtiin.



maha on ollut näkyvissä tosi alusta asti (mahan turpoaminen oli ekoja raskausoireita). pari viikkoa olen saanut häätää anoppia ja muita taputtelemasta mahaani.



mulla on miehen lisäksi vain yksi kaveri, keltä hyväksyn masuun koskemisen, muut pysyköön vähintään metrin päässä! mikähän siinä onkin, että raskaana olevaa on jotenkin pakko taputella??? miksei voi vaikka halata, tai kysyä yleisesti mitä kuuluu? miksi pitää aina kysyä, mitä mahalle kuluu??? eihän omakaan elääni pyöri mahani ympärillä, miten muiden elämä voi pyöriä MUN mahan ympärillä?



sisko ja äiti ymmärtää mua, ne on kanssa ollu joka asiassa tosi hössötys-kielteisiä, joten niille ei tulis mieleenkään koskea mahaani. se kaveri, jolta taputukset hyväksyn, innostuu hössöttämättä. siksi hyväksyn tuon häneltä. mutta kun anoppi tuppaa hössöttämään vaikkei niin innostunut olisikaan, niin musta on tullu tosi reviiritietoinen etenkin hänen suhteensa (olen aina ollut, halunnut pitää ison rajan anoppiin... nyt raskausaikana se on vaan korostunut, että huolehdin itse omista asioistani - en tarvitse häneltä vitamiineja tai herkkuja... koen kiusallisena että kahvipöydässä hän tunkee mulle viimisen pullan tms, koska olen raskaana...)