Oletteko onnistuneesti olleet ystäviä ihastuksenne kanssa?
Voiko toimia? Siis pelkkä ystävyys, jos ihastus ja tunteet ovat molemminpuolisia, mutta toinen on varattu. Kumpikaan ei ole tunnustanut tunteitaan, mutta selkeästi myös hän viihtyy seurassani ja hakeutuu seuraan, jos se on mahdollista.
Vaikea tilanne. En haluaisi kokonaan katkaista välejä tähän ihmiseen, mutta muu kuin ystävyys ei ole mahdollista.
Ajatuksia/kokemuksia varatun tai sinkun näkökulmasta?
Kommentit (44)
Epäreilua puolisolle. Tuo on jo vähän sellaista "varalla pitämistä" tai tulella leikkimistä. Tuntuisi tosi inhottavalta olla itse se puoliso, jonkaies/nainen kaveeraa ihastuksen kanssa jossa molemminpuolista kiinnostusta.
Ajan kanssa voi onnistuakin. Mutta varattuna kannattaa tehdä sille sinkulle pelisäännöt selviksi, ettei elättele turhia toiveita.
Tuttavia ja kavereita voi olla, mutta ei sellaista ystävyyttä, jossa jaetaan yksityisiä asioita ja vietetään aikaa kahdestaan. Järkevintä ja eettisesti kestävintä olisi pitää etäisyyttä.
No, minkä nyt sitten laskee onnistumiseksi. Meidän piti olla ihan vaan ystäviä, mutta varattu päätti kuitenkin erota ja nyt ollaan sitten sekä ystäviä että avopari.
Työkavereina pystytään olemaan, mutta olisi liian vaikeaa olla oikeasti ystäviä. Olemme siis molemmat varattuja pitkissä liitoissa.
Vierailija kirjoitti:
Puoliso kärsii. Olet itsekäs.
Miten puoliso voisi kärsiä, jos ei tiedä ihastuksesta? Tietää siis henkilön, mutta ei tiedä puolisonsa ihastuksesta tähän.
Vierailija kirjoitti:
Ajan kanssa voi onnistuakin. Mutta varattuna kannattaa tehdä sille sinkulle pelisäännöt selviksi, ettei elättele turhia toiveita.
Tämä on hyvä huomio, mutta helpommin sanottu kuin tehty. Koska kumpikaan ei ole kertonut tunteistaan niin periaatteessa teeskentelemme ettei mitään kiinnostusta ole muuhun kuin kaveruuteen tai ystävyyteen.
Tällaisen pelisääntökeskustelun käyminen edellyttäisi siis tunteiden tunnustamista jomman kumman puolelta. Ja sitä varattu varmaankaan ei haluaisi tehdä, jos haluaa vain ystävyyttä. Sinkulle se taas on vaikeaa, jos haluaa kunnioittaa toisen parisuhdetta.
Vierailija kirjoitti:
No, minkä nyt sitten laskee onnistumiseksi. Meidän piti olla ihan vaan ystäviä, mutta varattu päätti kuitenkin erota ja nyt ollaan sitten sekä ystäviä että avopari.
No tuo ei ole sen kaltainen onnistuminen, mitä ajattelin. Jos tavoite olisi ettei parisuhteita rikota eikä ketään sattuisi.
Joskus karma toimii kuin jääkiekossa Ruotsi-Tsekki pelissä.
Ei ole soveliasta. Haluat vain pitää ihastuksen lähellä ja ruokit tunteita. Ystävyyteen ei kuulu ihastus eikä ihastus ole sopiva ystävä jos ei ruveta suhteeseen. Näin se vain on.
Ankeaksi käy elämä jos kiinnostavan ihmisen kanssa ei voisi käydä kahvilla ja jutella. Eri asia on pelimiehet ja -naiset, joilla on aikomus pettää.
Jos ihastus on kovin suurta, sitä voi olla vaikea peittää ja varsinkin puoliso voi huomata jo kilometrin päästä että nyt on säihkettä silmissä tavallista enemmän.
Kannattaa antaa tunteiden laimentua ennen kuin julkisesti esiintyy ihastusta herättäneen ihmisen kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Ei ole soveliasta. Haluat vain pitää ihastuksen lähellä ja ruokit tunteita. Ystävyyteen ei kuulu ihastus eikä ihastus ole sopiva ystävä jos ei ruveta suhteeseen. Näin se vain on.
Tottakai haluan pitää hänet lähellä tai edes yhteyttä häneen, koska pidän hänestä.
Olen, mutta vain siksi että tämä ihastus ei asu Suomessa ja olemme jatkaneet juttelua vain viestitse sen jälkeen, kun tutustuimme ja ystävystyimme (ja minä ihastuin palavasti) hänen Suomen reissullaan. Ihastumisen tunteet ovat laimenneet ja pystyn nyt ihan vain ystävämielessä pitämään yhteyttä. Jos joutuisin kasvotusten olemaan tekemisissä ihastuksen kanssa, niin en kyllä yrittäisi tuollaisessa tilanteessa pysyä ystävinä, koska ei ole reilua sen varatun puolisoa kohtaan ja jos tunteen molemminpuolisia, niin voi kyllä johtaa ajatuksista tekoihin ennemmin tai myöhemmin.
Kyllä sellainen ihminen on parasta vain unohtaa, jos on itse parisuhteessa. Ihastuksen kanssa kaveeraaminen on tulella leikkimistä.
Onpa sekava aloitus. Luulen, että täällä kirjoittaa nyt yksi tyyppi jolla vaikea tilanne mutta teille ei kerro suoraan mikä tilanne on. Jos olen oikeassa niin tämä on sellainen tapaus, että se ihastus on petetty exä ja mies aviossa (tai eronnut, tai leski, tai aviossa) kolmannen pyörän kanssa joka tietää tämän exän oikein hyvinkin koska näiden kanden riidalle on heidän suhteensa rakennettu... Jos se on tämä tapaus niin joku ihme on tapahtunut ja nyt nämä kaksi menisivät eteenpäin... petetty exä on tarjonnut mahdollisuutta olla ystävä mutta luultavasti antanut ymmärtää että oikein seksi ei tule onnistumaan... vaikea edes ajatella kun on ollut sen kolmannen pyöränsä kanssa niin kauan... Jos se on tämä keisi niin nyt on kaikkien maailmat ihan sekaisin... läheinen ystävyys olisi siis toive... Voihan se olla että sellainen ei-seksi-ystävyys olisi miehelle kuin löysässä hirressä roikkumista... mutta jos ei uskalla tavata sitä petettyä exää eikä edes puhua ja kommunikaatio käy tän palstan kautta niin eihän tämmöstä tilannetta voi kovin kauaan kukaan jaksaa... kaikki tulee oikeastaan hulluiksi. Tämähän räjäyttää pään kaikilta... Eli toi tyyppi tarttee nyt ainakin rohkasua palstalaisilta että ottaa luurin käteen ja SOITTAA naiselle jonka muinoin petti... se on niin karmea juttu mutta en nyt sitä tässä kerro... NE ON NYT JOTKUT TREFFIT MITKÄ PITÄÄ SOPIA... vaikka olis kuinka tukalaa osapuolille...
Kyllä onnistuu, ja taisin joskus päissäni tunnustaakin olleeni ihastunut.
Ystävyydeksi se jäi, koska ajattelin järjellä millainen show siitä syntyisi jos lähtisin hommailemaan yhteisen ystävämme ja laajan kaveriporukan jäsenen kanssa.
Vaikka tyyppi olikin hurmaava oli hänellä omat ongelmansa ja pitemmän päälle olisi ollut minulta huono valinta. Ihastus hälveni ajan kanssa ja välimme ovat nykyään ihan neutraalit.
Vierailija kirjoitti:
Onpa sekava aloitus. Luulen, että täällä kirjoittaa nyt yksi tyyppi jolla vaikea tilanne mutta teille ei kerro suoraan mikä tilanne on. Jos olen oikeassa niin tämä on sellainen tapaus, että se ihastus on petetty exä ja mies aviossa (tai eronnut, tai leski, tai aviossa) kolmannen pyörän kanssa joka tietää tämän exän oikein hyvinkin koska näiden kanden riidalle on heidän suhteensa rakennettu... Jos se on tämä tapaus niin joku ihme on tapahtunut ja nyt nämä kaksi menisivät eteenpäin... petetty exä on tarjonnut mahdollisuutta olla ystävä mutta luultavasti antanut ymmärtää että oikein seksi ei tule onnistumaan... vaikea edes ajatella kun on ollut sen kolmannen pyöränsä kanssa niin kauan... Jos se on tämä keisi niin nyt on kaikkien maailmat ihan sekaisin... läheinen ystävyys olisi siis toive... Voihan se olla että sellainen ei-seksi-ystävyys olisi miehelle kuin löysässä hirressä roikkumista... mutta jos ei uskalla tavata sitä petettyä exää e
Ei ole tuollainen tapaus. Yritin kirjoittaa mahdollisimman yleisellä tasolla, koska olen huomannut että täällä kommentteihin ja neuvoihin tuntuu vaikuttavan se, onko kirjoittaja itse se varattu vai sinkku ja toisaalta henkilöiden sukupuolet. Ja haluaisin kokemuksia ja näkemyksiä mahdollisimman laajasti sekä naisilta että miehiltä, sekä varatun että sinkun rooleissa olleilta.
Kyse on ihan klassisesta tapauksesta eli olemme työn kautta tavanneet, after workeilla huomanneet että tulemme hyvin juttuun. Huumorintaju on samanlainen, on samoja kiinnostuksen kohteita, juttu luistaa jne.
Sitten kun on enemmän keskusteltu, on huomattu että myös arvomaailma on hyvin samankaltainen. On puhuttu myös vaikeammista (uraan liittyvistä) aiheista, mikä on syventänyt yhteyttä ja lisännyt luottamusta.
Mitään fyysistä ei ole ollut eikä sellaisesta ole edes puhuttu. En muista että olisimme edes koskeneet toisiamme. Ja kuten sanoin niin kumpikaan ei ole tunnustanut tunteitaan, mutta näen hänessä selviä ihastuksen merkkejä.
Vierailija kirjoitti:
Ankeaksi käy elämä jos kiinnostavan ihmisen kanssa ei voisi käydä kahvilla ja jutella. Eri asia on pelimiehet ja -naiset, joilla on aikomus pettää.
Jos ihastus on kovin suurta, sitä voi olla vaikea peittää ja varsinkin puoliso voi huomata jo kilometrin päästä että nyt on säihkettä silmissä tavallista enemmän.
Kannattaa antaa tunteiden laimentua ennen kuin julkisesti esiintyy ihastusta herättäneen ihmisen kanssa.
Jotain tämänsuuntaista ajattelen. Että en tee mitään mitä en voisi tehdä kenen tahansa ystävän kanssa. Toivottavasti ajan kuluessa ihastus haihtuu molemmin puolin ja sitten jäljellä olisi vain ystävyys. Olisi sääli hylätä se ystävyys ihastuksen tunteiden takia, kun ei hyviä ystäviä niin helppoa ole löytää.
Eikö kellään ole tällaisesta kokemuksia? :(