Äitini on aina kehunut muiden lapsia, vävyjä ja miniöitä

Perus boomeriveto.

Äidit ja tyttäret, osa 9214278.

Boomeri, huonoimmat äidit ikinä.

Päivä ilman boomeria olisi hyvä päivä.

🤣🤣🤣🤣🤣🤣🤣🤣🤣🤣 tommosia ne on, sekin tänne kirjoittava.

Onneksi me 70-luvulla syntyneet olemme ihan toisenlaisia.

Kyllä, oma samanikäinen äitini kehuu sukulaisia esim. sellaisista tutkinnoista ja työpaikoista, jotka minulla olisivat äidille suuri häpeä. Minulle rima on äidillä taivaissa, muille lähellä maanpintaa.

Minun mummo kehui myös vävyjään,  ja miehiä suvussa, kuten poikaansa. Nyt on todella otettu puolisostani ja en ole kuullut enää kuin satunnaisesti kehuja pojastaan meille. En tiedä, että mitä kehuu puolisostani muille.

Minun anoppi tekee tuota samaa. Aina sillä riittää tarinoita (lue: juoruja) kerrottavaksi, kuinka muut menestyvät hienosti ja muilla menee huomattavasti paremmin. Olemme mieheni kanssa olleet naimisissa n. 30 v. ja molemmat lapsemme opiskelevat.  Ei pitäisi olla mitään vertailua, eikä valittamista. Ilmeisesti anoppi on hieman yksinäinen?

Mun äiti kehuu aina puhelimessa ulkomaalaisten ihmisten mustia ja tummia hiuksia. Ja tuntuu että vaalea tai keskivaaleanruskea ei saa mitään kehuja. Miksi syrjiä ketään.

Vierailija kirjoitti:

Onneksi me 70-luvulla syntyneet olemme ihan toisenlaisia.

Hyi, palstahullu boomeri 78 +1 vuotta taas päivystää paikalla. Olet kyllä julma ja sairas ihminen, julmasti pilkkaat täällä masentuneita ja muuten mielenterveysongelmaisia ihmisiä. Helvetissä on ihan oma paikkansa teikäläisille.

Eikö tuo ole se perinteinen tapa toimia.

Vierailija kirjoitti:

Kyllä, oma samanikäinen äitini kehuu sukulaisia esim. sellaisista tutkinnoista ja työpaikoista, jotka minulla olisivat äidille suuri häpeä. Minulle rima on äidillä taivaissa, muille lähellä maanpintaa.

Joo, anoppi kehuu siskonpoikansa (ja tämän puolison) koulutusta, kun ovat sentään INSINÖÖREJÄ. No, minähän olen vain diplomi-insinööri, ei siinä mitään. Tienaan enemmän ja olen aina ollut vakituisessa työssä, nämä hienot INSINÖÖRIT ovat pääosan ajasta työttöminä tai erilaisissa työllistymisprojekteissa. Mutta ovathan se INSINÖÖREJÄ.

Vierailija kirjoitti:

Kyllä, oma samanikäinen äitiniæ kehuu sukulaisia esim. sellaisista tutkinnoista ja työpaikoista, jotka minulla olisivat äidille suuri häpeä. Minulle rima on äidillä taivaissa, muille lähellä maanpintaa.

Lapseni ovat akateemiset opinnot suorittaneet mutta kyllä heille juoruan heistä jotka ovat suorittaneen sairaanhoitaja, lähihoitajan , minkä tahansa tutkinnon, serkkujensa lapsia.  Kuitenkin erilaisissa tilaisuuksissa tavataan.   Miten se voisi heitä loukata?

Mulla samanlainen muori. Aina ihastellut ääneen kuinka muiden lapsilla ihanat lauluäänet ja niin musikaalisia, tai komeita ja osaavia jne.

Omat lapsensa kaikki korkeakoulutettuja, hyvissä ammateissa ja osa lapsesta asti musiikkia harrastaneita. Enpä ole ikinä kuullut äitini kehuvan, kuinka kauniisti soitan instrumenttiani tai laulan.

Onpa teillä kilpailuja oppiarvoista.    Kyll kai meillä putkimies ja di,  serkukset, sovussa kalastelee ja käyvät talkoissa tosissaan.

Luokkaerot joissain suvuissa näköjään jo kuin 1900-luvun alussa 

Teit hänestä läskin

teit hänestä läskimpää kuin muut

Tuhosit unelmii

teit kaikesta paskempaa

Soitin vanhemmilleni kun vanhin syntyi. kello oli 21. Tuli vastaus: "Jaa-a, oishan tuon voinut myöhemminkin kertoa".

Muutamaa kuukautta aiemmin äitini oli soittanut keskellä yötä ja hihkunut kuin mun pikkuserkun tytär oli saanut lapsen. En ole edes tavannut tuon lapsen vanhempia.

Vierailija kirjoitti:

Mulla samanlainen muori. Aina ihastellut ääneen kuinka muiden lapsilla ihanat lauluäänet ja niin musikaalisia, tai komeita ja osaavia jne.

Omat lapsensa kaikki korkeakoulutettuja, hyvissä ammateissa ja osa lapsesta asti musiikkia harrastaneita. Enpä ole ikinä kuullut äitini kehuvan, kuinka kauniisti soitan instrumenttiani tai laulan.

Minun äitini sanoi aikoinaan, että omien lasten kehuminen tuntuu omakehulta. Olisiko aiempien sukupolvien ajatusmaailma yleensäkin tällainen? Sehän ei tarkoita, etteikö omaansa arvostaisi,

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä, oma samanikäinen äitiniæ kehuu sukulaisia esim. sellaisista tutkinnoista ja työpaikoista, jotka minulla olisivat äidille suuri häpeä. Minulle rima on äidillä taivaissa, muille lähellä maanpintaa.

 

Lapseni ovat akateemiset opinnot suorittaneet mutta kyllä heille juoruan heistä jotka ovat suorittaneen sairaanhoitaja, lähihoitajan , minkä tahansa tutkinnon, serkkujensa lapsia.  Kuitenkin erilaisissa tilaisuuksissa tavataan.   Miten se voisi heitä loukata?

Minulla äitini on ihan tosiasiallisesti kehunut muiden jälkipolvea sellaisista suorituksista ja suorituksen tasosta, joista minut haukkui pystyyn. Kukaan ei loukkaannu siitä, jos kerrot jonkun tutkinnosta neutraaliin sävyyn.

Vaikka esim. todistuksen numero 8 oli sukulaisten lapsilla upeaa koulumenestystä, minulla taas niin huono numero, ettei sellaista todistuksessa saanut olla tai haukut tuli.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mulla samanlainen muori. Aina ihastellut ääneen kuinka muiden lapsilla ihanat lauluäänet ja niin musikaalisia, tai komeita ja osaavia jne.

Omat lapsensa kaikki korkeakoulutettuja, hyvissä ammateissa ja osa lapsesta asti musiikkia harrastaneita. Enpä ole ikinä kuullut äitini kehuvan, kuinka kauniisti soitan instrumenttiani tai laulan.

Minun äitini sanoi aikoinaan, että omien lasten kehuminen tuntuu omakehulta. Olisiko aiempien sukupolvien ajatusmaailma yleensäkin tällainen? Sehän ei tarkoita, etteikö omaansa arvostaisi,

Mielenkiintoinen tapa osoittaa arvostustaan omille lapsille ja samalla tietynlaista rajattomuuttakin, kun ei pysty tekemään eroa itsensä ja lapsensa välillä.