Mitä jos et enää löydäkään ikinä töitä?

"Yle: Irtisanominen on kohta helppoa."

https://yle.fi/a/74-20081928

Minimieläke on 970 netto, takuueläkkeestä ei mene veroa.

Etkö ole lukenut uutisia? Nyt on työvoimapula. Sen kun kävelet töihin ja sanot, että nyt minä tulin. Ottavat sinut riemuiten vastaan.

Yhtiölaina / rahoitusvastike ei ole asumismeno toimeentulotuessa eikä kaupunki saa antaa harkinnanvaraista tilalle.

Tosi moni menettää omistusasuntonsa, kun irtisanotaan.

Olen lähihoitaja. En tiedä miten välttyisin töiltä. Osaan ruotsiakin.

Jos ei töitä löydy niin nukun pitkään ja teen kaikkea kivaa, kuten tähänkin asti.

Alkaisin sit varmaan uber/wolt- kuskiksi. Ostaisin kolmen tonnin pommin, jota autoksikin kutsutaan. Suhaisin pitkin kaupunkia tilauksia metsästäen. Olisin kaikki viikonloput hommissa, koska silloin se paras tili tehdään.

Olen tätä joskus miettinyt. Ehkä ryhtyisin jälleen prostituoiduksi. Tein sitä hommaa nuorempana muutaman vuoden. Toki nykyisin en tietysti enää saisi yhtä hyvää toimeentuloa siitä, mutta sen homman ainakin osaan hyvin. 

Se voisi olla jopa helpotus. Olen niin puhki tässä nykyisessä työelämässä, missä kuorma kasvaa joka vuosi, mutta työaika ja palkka ei läheskään samassa suhteessa.

Minulla on ihan samanlaiset ajatukset, vaikka olen vielä 29-vuotias. Kohta valmistumassa uuteen ammattiin, mistä olen innoissani, mutta silti ollut helvetinmoiset ahdistukset päällä, että mitä jos en työllisty. Kaikkeni olen tehnyt, tiedän miten ansioluettelo laaditaan, olen etsinyt tietoa miten "myydä" itsensä työmarkkinoilla ja ei silti tule kutsua edes haastatteluun. En ole tarpeeksi supliikkinainen, että osaisin videolla puhua. 

Nykyään eletään myös koulutususkovaisuudessa: kouluttaudu ja kouluttaudu, mutta edes silläkään ei välttämättä irtoa työpaikkaa. Tekoälykin on valtaamassa työpaikkoja tai sitten haetaan ulkomailta työntekijöitä matalapalkka-aloille poliitikkojen höpöttäessä Suomen työvoimapulasta, vaikka meillä on omastakin takaa työttömiä, joista pitäisi ensin aloittaa työllistäminen. Oma porukka ensin, sen jälkeen voidaan harkita työvoiman kutsumista ulkomailta.

Omassa tilanteestani on ihan turha yrittää edes hakea korkeakouluun laajojen oppimisvaikeuksien ja autismin kirjon takia, ja aivan syystäkin olen pyöritellyt tällaista dystopiaa päässäni: 40-vuotiaana olenkin liian vanha töihin, elän köyhänä työttömänä ja varhain raihnaistuneena reumaattisen sairauden tuomien näköongelmien, valonarkuuden, väsymyksen yms. takia ja koko ajan olen miettimässä, että mistä saan rahat seitsemänsiin silmälaseihin ja kahden vuoden päästä pitää hankkia kahdeksannet silmälasit, varmaan kävelen siinä vaiheessa puolisokeana kaupungilla. Lyhennän opintolainaa, jota oli silloin aivan pakko nostaa vaikka olin ihan puun ja kuoren välissä asian suhteen ja oli se aika kova hinta keskeytyneistä opiskeluista, kunnes kuolema meidät erottaa. 

Paljon tulee myös riippumaan siitä, millaisen "yleistuen" noi tuolla kehittää. Onko mahdollista jatkossa elää jos töitä ei saa? Joutuuko orjaksi ja silti ei rahat riitä? Elämme jännittäviä aikoja.

Eniten harmittaa niiden nuorten osalta, joiden on pakko ottaa opintolainaa maksimit ja sitten lyö kova totuus naamaan eikä pysyviä töitä alakaan löytyä.

Vierailija kirjoitti:

Olen tätä joskus miettinyt. Ehkä ryhtyisin jälleen prostituoiduksi. Tein sitä hommaa nuorempana muutaman vuoden. Toki nykyisin en tietysti enää saisi yhtä hyvää toimeentuloa siitä, mutta sen homman ainakin osaan hyvin. 

Joku domina homma vois olla jees, piiskaa yritysjohtajia ja pistää ne konttamaan. Ja samalla tienaa mukavasti.

Vierailija kirjoitti:

Olen 58-vuotias enkä ole päivääkään ollut työttömänä sen jälkeen, kun 17-vuotiaana "menin töihin". Eiköhän näillä lähtökohdilla voisi ihan tyytyväisin mielin olla työttömänä eläkeikään saakka. 

Sama täällä, minä olen 59 vuotias ja tehnyt tähän ikään mennessä ihan tarpeeksi töitä, joten eipä tuolla enää ole hirveästi merkitystä.

Vierailija kirjoitti:

No jaa. Nyt 60v dippainssi, vuosikymmenten kokemus johtotehtäviä myöten. 4 vuotta työttömänä ja näyttää siltä, että hakemisesta huolimatta edes haastatteluihin ei pääse. Sellaisiinkaan tehtäviin, jota vaatiuvampia hoitelin jo uran alkupäässä.

...niin että mitäs tässä sitten teet?

Nyt on olemassa jopa vuokrafirma, joka palkkaa ainoastaan iäkkäitä työnhakijoita. Kokeile sinne 

Kysytäänkö tätä rajalle saapuessa?

Vierailija kirjoitti:

Etkö ole lukenut uutisia? Nyt on työvoimapula. Sen kun kävelet töihin ja sanot, että nyt minä tulin. Ottavat sinut riemuiten vastaan.

On edelleen aloja joille on työvoimapula. 

Mutta tietenkin, jos elokuvateatteriin on ollut tuhat hakijaa ja kauhea kilpailu, niin ei missään voi silloin olla työvoimapulaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Etkö ole lukenut uutisia? Nyt on työvoimapula. Sen kun kävelet töihin ja sanot, että nyt minä tulin. Ottavat sinut riemuiten vastaan.

 

On edelleen aloja joille on työvoimapula. 

Mutta tietenkin, jos elokuvateatteriin on ollut tuhat hakijaa ja kauhea kilpailu, niin ei missään voi silloin olla työvoimapulaa.

Tuossa Finnkinon hakemuksessa oli kyse pelkästään kesätyöntekijöistä ja hakemuksia tuli yli tuhat. Kuinkahan paljon hakisikaan, jos kyse olisi vakkarityöstä?