Auttoivatko vanhempanne teitä kouluaikoina? Läksyt, harrastuskuskaus ym?

Vierailija kirjoitti:

Äiti auttoi matikan läksyissä, kun en ymmärtänyt algebraa enkä kirjainyhtälöitä. Äidille oli tärkeää, että sain hyviä arvosanoja koulusta. 

Harrastuksiin ei kuskattu, koska ei ollut mitään kodin ulkopuolisia harrastuksia eikä niihin olisi ollut aikaakaan. Koulumatkaan meni vähintään tunti suuntaansa ja illalla piti jaksaa läksyt ja lukea kokeisiin.

Omaa lasta myös olen auttanut läksyissä. Harrastuksiin en ole vienyt.

 

Käytännössä siis äiti kotona opetti minulle keskikoulun algebran laskusäännöt. Meidän luokan matikan ope ei osannut selittää niitä niin, että olisin ymmärtänyt ne.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onko ihme, että niin paljon MT-ongelmia. Lapset ihan oman onnensa nojassa mukamas hyvissäkin perheissä. TURVATONTA.

Mt-ongelmat räjähtivät, kun kakaroita ruvettiin hyysääminen ja kyttäämään. Ei silloin ollut, kun lasten annettiin oppia itse. 

Eli jätettiin oman onnensa nojaan. 

Kyllä. Pienet muksut leikkivät kesäpäivät itsenäisesti. Ainoastaan piti tulla kotiin syömään sovittuna aikana. Muuten muksuja ei näkynyt.

Noin kasvoi itsenäisiä, painetta kestäviä ihmisiä

Ei, vaan masentuneita aikuisia jotka yrittää nyt kaikin voimin ylihyysätä omia lapsiaan kompensoidakseen oman kurjan lapsuutensa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onko ihme, että niin paljon MT-ongelmia. Lapset ihan oman onnensa nojassa mukamas hyvissäkin perheissä. TURVATONTA.

Mt-ongelmat räjähtivät, kun kakaroita ruvettiin hyysääminen ja kyttäämään. Ei silloin ollut, kun lasten annettiin oppia itse. 

Eli jätettiin oman onnensa nojaan. 

Kyllä. Pienet muksut leikkivät kesäpäivät itsenäisesti. Ainoastaan piti tulla kotiin syömään sovittuna aikana. Muuten muksuja ei näkynyt.

Noin kasvoi itsenäisiä, painetta kestäviä ihmisiä

 

Hyvä niin. Itse saatiin kyllä pärjätä ja vanhempia ei huudeltu apuun juurikaan missään tilanteessa ja miten oltaisiin huudeltukaan kun ei ollut känny

Olen aina ihmetellyt näitä kurjuudella kehuskelevia juttuja. Niitä on saanut kuulla lapsuudesta 60-luvulta saakka. Tyyliin voivoi kun ennen oli pöydässä vaan silakkaa ja kouluun piti mennä ilman kenkiä mutta hyvin vaan pärjättiin...

Vanhempani eivät auttaneet missään kouluun liittyvässä, vaikka äitini oli ammatiltaan matematiikan ja kemian opettaja. Toisaalta selvisin kyllä omatoimisesti, mutta olisin toivonut hiukan mielenkiintoa koulunkäyntiäni kohtaan, muutakin kuin hyvien numeroiden vaatimista.

Ei. Eikä olisi tullut mieleenkään, että olisi jonnekin kuskattu. Itse piti pyörällä mennä mihin halusi. Eikä kyllä ollut mitään maksullisia harrastuksiakaan.

60 ja 70 luvuilla. No ei auttaneet, omatoimisuus oli valttia. He tekivät työtä ja hankkivat elantoa ja mahdollistivat koulutuksen. Keskikoulu ja lukio olivat maksullisia lukukausimaksuineen, kirjoineen, matkoineen, aterioineen.

Ehkäpä vanhemmilla oli siksi melko vähäistä se kouluaineissa auttaminen kun esim. meille 80-luvulla opetettiin peruskoulussa konsonantteja, mutta sama asia oli vanhempien kansakouluaikaan ollut kerakkeiden nimellä. Tietotekniikasta oli turha edes kysyäkään vanhemmilta, jne.

Joo äiti kuulusteli aina läksyt illan päätteeksi. Tykkäsin siitä tosi paljon. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onko ihme, että niin paljon MT-ongelmia. Lapset ihan oman onnensa nojassa mukamas hyvissäkin perheissä. TURVATONTA.

Mt-ongelmat räjähtivät, kun kakaroita ruvettiin hyysääminen ja kyttäämään. Ei silloin ollut, kun lasten annettiin oppia itse. 

Eli jätettiin oman onnensa nojaan. 

Kyllä. Pienet muksut leikkivät kesäpäivät itsenäisesti. Ainoastaan piti tulla kotiin syömään sovittuna aikana. Muuten muksuja ei näkynyt.

Noin kasvoi itsenäisiä, painetta kestäviä ihmisiä

Ei, vaan masentuneita aikuisia jotka yrittää nyt kaikin voimin ylihyysätä omia lapsiaan kompensoidakseen oman kurjan lapsuutensa. 

Ei muuten pidä paikkaansa. Masentuminen on sukupuolittunutta ja nuorista naisista jo 75% on saanut mt-diagnoosin. Siis enää pienellä osalla tietyin ikäluokan naisista on kasetti enää kasassa.

Kouluun vietiin ekana päivänä. Äiti kattoi ehkä viikon ajan tuuletusparvekkeelta, että selviän kouluun- sen jälkeen olen saanut ihan itsekseen saanut selvitä ä& pärjätä. Ei vanhemmat kysyneet edes, että olenko syönyt, tai katsoneet, että olenko tullut kotiin. 

Vierailija kirjoitti:

Onko ihme, että niin paljon MT-ongelmia. Lapset ihan oman onnensa nojassa mukamas hyvissäkin perheissä. TURVATONTA.

Normaalijärkisen lapsen kuuluu selvitä koulunkäynnistään itsenäisesti. Koulu on lapsen työ, eikä vanhemman vastuulla oleva. Toki pitää auttaa jos lapsi apua johonkin tehtävään pyytää, sitten katsotaan yhdessä mistä kiikastaa, mutta vanhemman ei kuulu käydä koulua lapsen rinnalla. Jos siis lapsi on normaalijärkinen. Ei tulisi mieleenkään kytätä lasteni koulunkäyntiä päivittäin. Puutun sitten jos kokeista tulee lapsen tasoa ja kykyä huonompia numeroita. Hyvin ovat pärjänneet ja oppineet kantamaan vastuun. Aivan kuten itsekin aikanaan tein. En tarvinnut vanhempia yhtään mihinkään millään kouluasteella.

 

Ei kylläkään pahemmin näkynyt. Itse piti kaikki huolehtia, ulkona oltiin paljon.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onko ihme, että niin paljon MT-ongelmia. Lapset ihan oman onnensa nojassa mukamas hyvissäkin perheissä. TURVATONTA.

Mt-ongelmat räjähtivät, kun kakaroita ruvettiin hyysääminen ja kyttäämään. Ei silloin ollut, kun lasten annettiin oppia itse. 

Eli jätettiin oman onnensa nojaan. 

Kyllä. Pienet muksut leikkivät kesäpäivät itsenäisesti. Ainoastaan piti tulla kotiin syömään sovittuna aikana. Muuten muksuja ei näkynyt.

Noin kasvoi itsenäisiä, painetta kestäviä ihmisiä

 

Hyvä niin. Itse saatiin kyllä pärjätä ja vanhempia ei huudeltu apuun juurikaan missään tilanteessa

 

Mitä kurjuutta tuossa nyt on, se oli sitä aikaa. Omat vanhemmat olivat nähneet lapsena sodan, juossseet pommisuojiin ja oma äitini oli sotalapsena Tanskassa. Lisäksi pulaa oli kaikesta. Meillähän oli kissanpäivät omiin vanhempiemme lapsuuteen verrattuna. Eikä kenelläkään ollut sen paremmin. Kaikilla oli niukkaa ja sama meininki oli koko naapurustossa ja kaikilla mukuloilla ja selkään saattoi antaa naapurikin jos pahanteossa oltiin. Ulkohuussi oli pihassa vaikka ihan Helsingissä asuttiin. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onko ihme, että niin paljon MT-ongelmia. Lapset ihan oman onnensa nojassa mukamas hyvissäkin perheissä. TURVATONTA.

Mt-ongelmat räjähtivät, kun kakaroita ruvettiin hyysääminen ja kyttäämään. Ei silloin ollut, kun lasten annettiin oppia itse. 

Eli jätettiin oman onnensa nojaan. 

Kyllä. Pienet muksut leikkivät kesäpäivät itsenäisesti. Ainoastaan piti tulla kotiin syömään sovittuna aikana. Muuten muksuja ei näkynyt.

Noin kasvoi itsenäisiä, painetta kestäviä ihmisiä

Ei, vaan masentuneita aikuisia jotka yrittää nyt kaikin voimin ylihyysätä omia lapsiaan kompensoidakseen oman kurjan lapsuutensa. 

Meidän lapset on jo isiä ja äitejä itse ja kasvattavat niitä ylihyysättäviä. 

Kyllä, mutta puolison kotona ei lapsia autettu, yhtään. Omia lapsiamme puoliso on auttanut, kuskannut, tukenut ja tsempannut. 

Eivät tehneet. Olivat liian kiinni omissa menoissaan. Itse olen kaiken päntännyt.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onko ihme, että niin paljon MT-ongelmia. Lapset ihan oman onnensa nojassa mukamas hyvissäkin perheissä. TURVATONTA.

Mt-ongelmat räjähtivät, kun kakaroita ruvettiin hyysääminen ja kyttäämään. Ei silloin ollut, kun lasten annettiin oppia itse. 

Kyllä näin on.  Jos kaikki tehdään valmiiksi ja joka mutkassa autetaan, niin eihän sitä opi selviytymään. 

Vierailija kirjoitti:

Ei kylläkään pahemmin näkynyt. Itse piti kaikki huolehtia, ulkona oltiin paljon.

Meidät suorastaan patistettiin pois jaloista ja pihalle. Kodit oli pienempiä, ei ollut kaikilla omaa huonetta. Ulkona mentiin vinkkiä, kymmenen tikkua laudalla, kaikenlaisia pallopelejä ja hypittiin twistiä ja hyppynarua, kiipeiltiin, käytiin uimarannalla. Vaihdeltiin kiiltokuvia ja kirjoitettiin ystäväkirjoja. Toki myös kitkettiin kasvimaalla ja jouduttiin marjapuskiin keräämään marjoja jne.

Vierailija kirjoitti:

Eivät auttaneet. Ihan itse sain selviytyä kaikesta. Itse jouduin arvioimaan myös mahdollisen lääkärin tarpeen ja sitten äiti vei lääkäriin tai ei. On jäänyt parkin pysyvää haittaa siitä, kun en päässyt hoitoon. Isältä ei mitään kannattanut pyytää, vaikka isä oli se, joka ei ryypännyt kaikkia viikonloppuja.

Mä kävin myös itsekseni lääkärissä. Tätä ei mitenkään ihmetelty.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onko ihme, että niin paljon MT-ongelmia. Lapset ihan oman onnensa nojassa mukamas hyvissäkin perheissä. TURVATONTA.

Mt-ongelmat räjähtivät, kun kakaroita ruvettiin hyysääminen ja kyttäämään. Ei silloin ollut, kun lasten annettiin oppia itse. 

Eli jätettiin oman onnensa nojaan. 

Kyllä. Pienet muksut leikkivät kesäpäivät itsenäisesti. Ainoastaan piti tulla kotiin syömään sovittuna aikana. Muuten muksuja ei näkynyt.

Noin kasvoi itsenäisiä, painetta kestäviä ihmisiä

Tämä. Ja vapautta rakastavia.