Lokakuiset vko 37

tänään olin neuvolassa ja kaikki ihan ok.

pissa puhdas

hb 107

paine 104/61

sf-mitta 29

syke 140

paino 55.3, sama kun pariviikkoa sitten

tarjonta RT



viime yönä veti suonta nilkoista ja nilkasta alaspäin ihan hirveesti eikä meinannu lakata millään. Johtui suolan puutteesta ja veden, eilen illalla teki älyttömästi mieli jotain suolasta, olisin voinu syödä pelkkää suolaa. Nyt oon huomannu että huulet on jatkuvasti kuivat, tarvis sitä vettä muistaa juoda paljon.

Mä olen yrittäny noita nimiä miettiä ja tuntuu toivottomalta kun mikään nimi ei kelpaa mulle. Pojalle on nimi mietittynä mut en tiiä haluanko kuitenkaan sitä nimeä. Hankalaa. Ja sitten jos sattuukin tulemaan tyttö niin on vielä hankalampaa.. mut ehkä ne nimet sieltä sitten löytyy jossain vaiheessa. Nyt tarvii taas mennä hakemaan tyttö hoidosta.



äitykkäinen rv35

Moikka!

Ekaks siirixille tsemppiä leikkaukseen!



Eilen oli viimeinen ultra ja synnytystapa-arvio. Vauvan painoarvio oli tasan 3kg, laskettuna aikana olisi kuulemma n. 3,7kg, eli ihan kivan kokonen. Vauveli oli laskeutunut, muttei vielä kunnolla kiinnittynyt, päätä pystyi jonkun verran liikuttelemaan vielä. Kohdunsuu on pehmeä ja sormelle auki, kaulaa vielä 3cm jäljellä. Eli eipä kai tämä vielä synny (hyvä toki niin).

Päätin sitten rohkaista mieleni ja kysyä vauvan sukupuolta (monta kertaa ollaan ultrassa käyty, mutten jostain syystä ole kehdannu kysyä). Itselläni on ihan alusta asti ollut tosi vahva tunne, että tyttö olisi tulossa. Hiukka sitten yllätyin, kun lääkäri sanoi, että kivekset löytyy... Hävettää reaktioni, kun melko kovaäänisesti kysyin, että mitä... Noh, nyt on sitten eilisestä lähtien ollu vaan kivekset mielessä :) En siis tosiaankaan ole pettyny, että poika tulee, hämmentyny vaan, kun niin varmana pidin tyttötunnetta.

viikkoja siis tänään 36+2



Sinisin

Miehellä lääkäri totesi streptokokkibakteerin. Lääkäri oli sanonut ainoastaan, että intiimiä kanssakäymistä pitäisi välttää, eli seksi on meillä nyt pannassa. Mua silti vähän mietityttää. Kun emättimessä streptokokkibakteeri voi aiheuttaa supistuksia ja kai synnytyksessä tarttua vauvaan, niin onko noissa streptokokkibakteereissa eroa, nuo supistuksia aiheuttavat olisivat jotain eri "laatua" kuin nuo angiinaan ja kuumeeseen liittyvät? Toivottavasti ei nyt tarttuisi ja miehelle alkaisi antibiootit puremaan. Täytyy varmaan ens viikolla kysellä neuvolassa.



Meillä on tytölle etunimi mietittynä, pojallekin jonkinmoinen, mutta mä en ole siitä ihan varma, parempi olisi vielä hakusessa. Kävin eilen kirjastossa ja lainasin pari nimikirjaa, jos niistä löytyisi parempi etunimiehdokas. Toivottavasti ainakin toiset nimet löytyisivät, niistä ei ole hajuakaan. En vielä ehtinyt niitä selaamaan, jos sitten viikonloppuna. En mä ole tota r- ja s-kirjainta miettinyt. Nykyisissä etunimiehdokkaissa ei niitä ole.



Mukavaa viikonloppua kaikille!



Enif 37+0

No niin, taasen hiukan neuvolakuulumisia...

Painonnousu on aika hallussa viimeisen 2 viikon osalta: vain +373g/vko kun viimeks se oli 1,5kg/vko...

Hemoglobiini 139 (5vkoa syönyt retafer 100mg x2/pv, ennen kuuria hemppa 112)

Verenpaine 108/85

Pissa puhdas

Vauvan syke +125

Sf-mitta 35,5 (joo-o,ihan oikeasti, kasvanut taas 2cm 2 viikossa)

Rt edelleen,ollu rv 25 lähtien



Sain vihdoin suuni auki ja puhuin henkisestä jaksamisesta, et nyt alkaa tulla seinä vastaan. Stressaan synnytystä, nukun 2-3 tuntia yössä pätkissä, koko ajan särkee,vihloo ja sattuu joka paikkaan... Aloin liki itkemään neuvolan odotusaulassakin. :( Terkkari oli tosi iloinen et sain siirrettyä kokoarviota viikolla aiemmaksi, eli se on nyt tulevana maanantaina. Ja muistutti moneen kertaan et kerro kaikki nää olot yms, kirjoita vaikka paperille et muistaa kaiken sitten.



Oikein hyvää viikonloppua jokaiselle!





Määitte & Mini08 rv 36 tasan

Tänään pitää valittaa,

koska kaikkialta kolottaa.

Kuopus ei anna öisin rauhaa,

päivisin puolestaan esikko pauhaa.



Tuntuu siltä, ettei enää yhtään jaksais

mut ei tätä lasta vielä uloskaan haluais

Voisiko raskaudesta ottaa vaik viikon lomaa,

käydä vähä reissus ja vast sit jatkaa?



Seistä ei jaksa, maata ei voi

liikaa kun istuu niin sattuu oi oi oi.

Haluaisi hakea vaik tarvikkeita kaupasta

mut sekin on liian jo raskasta.



Yritän nauttia tästä viimeisestä kerrasta,

vaan miten se onkaan raskaus näin hemmetin raskasta?





Terveisin spontaanisti roskarunoillut Voikissa ja masulainen 35+

VOIKISSA: hienon runon olet väsännyt, jos osaisin runoilla niin juuri tuollaisen olisin juuri nyt, näillä tuntemuksilla saanut aikaiseksi=)



Mulla on muutamana päivänä alkanut tulla sellaisia vähän kipeetä tekeviä suppareita, joita ei siis ekaa odottaessa ollut yhtä lukuun ottamatta=) ja mä alan kohta huolestumaan koska tämähän ei saa lähteä syntymään luonnollisesti(ikävä kyllä) vaan sektiota odotellaan. Ens viikolla on on onneksi ajanvaraus ja ultra joten nähtäväksi jää koska pikkuinen näkee päivänvalon=)



Nyt oon ruvennut näkemään painajaisia kuinka vedet menee ja mua viedään ambulanssilla tai ruumisautolla sairaalaan..... muutaman kerran oon nähny painajaisia imetyksestä ja siitä että vauvalla on paha huulihalkio! Mistähän ne unet oikeen pukkaa? Esikkoa odotellessa ei vissiin tiennyt mitä kaikkea voisi tapahtua niin ei osannut pelätä ja nähdä niistä unia niinkuin nyt=)



Mun kirjoittelukin on tällaista töks töksiä joten suokaa anteeksi että hyppään aiheesta sadanteen ja taas toiseen=)



Tänään käytiin esikon kanssa pitkästä aikaa uimassa ja ihanaa oli lillua vedessä, selälteen eivain oikeen voinut kelluskella enää=) Mutta mun pikkuinen prinsessa tyttöni(3v 5kk) melkein jo osaa uida!!! (pysyy siis pinnalla kauemmin kuin veteen heitetty kivi muttei osaa viellä mennä eteenpäin) Sukeltaen(?) osaa uida, eli siis pysyy pinnan tuntumassa ja menee pitkänkin matkan muttei siis osaa uida niin että pystyisi hengittämäänkin(tästä ei varmaan saa kukaan mitään tolkkua mutta iloinen olen ja tyttö viellä iloisempi taidostaan)



Vaavin liikkeet tuntuu välillä kyllä aika kipeiltä, hikottelu taas on viellä aika mukavan tuntuista, en muista että olisin tuntenut esikon hikottelua vatsanpäältä mutta tää jätkä pomppaa niin että vatsa heiluu=) Huomaan kokoajan tarkkailevani että liikkuuko ja koska on viimeksi liikkunut.



nyt on kai pakko lopettaa ja toivon että tää tulee perille asti ettei käy kuin viimeksi!!!



Maranta 35+4(kait)

Paino oli pudonnut vajaassa 2viikossa 400g,nyt 59kg.

Verenpaine, pissa ja hb kunnossa. Vauvan syke 145-150. Sf-mitta 30cm, kovin on alhaalla, hankala on istua ja liikkua. Vauvaa sanoi pienikokoiseksi käsin tunnusteltuna, niin oli viime ultrassakin. Vettä on vähänlaisesti, nyt pitää kahdesti päivässä liikkeitä laskea. Onneksi tiistaina on aika äitipolille, sitä jännitänkin kovasti,näkee kuinka vauva on kasvanut ja tietää sitten tarkemmin veden määrän. Meillä kahden vanhemman lapsen synnytys käynnistetty aikaisemmin veden vähyyden vuoksi, saa nähdä kuinka nyt käy..



Meillä on ollut vaikeuksia miettiä vauvalle nimeä kun kaikilla kolmella lapsella on kolme nimeä, varsinkin pojan nimen kohdalla tuntuu ettei sopivaa löydy. Ja itsellä on tunne, että juuri pojan nimeä tarvittaisiin.



Voikissa: tosi kiva runo, hyvin kuvaa tämän hetkistä oloa!



Nyt pitää jatkaa leipomista, esikoisella on synttärit viikonloppuna.

Hyvää viikonloppua kaikille!

Läpikäyn nyt pikavauhdilla ajatusta tulevasta alatiesynnytyksestä (onneksi se vaihtoehto), kun vielä tiistaina odotin seuraavan aamun sairaalakäyntiä sektiopäivän päättämistarkoituksessa. Pikkuisemme oli vielä alkuviikkoon saakka todella tiukasti perätilassa, enkä todellakaan elätellyt ajatusta mahdollisesta kääntymisestä. Vauva kuitenkin kääntyi omatoimisesti tiistaina tai keskiviikkona ja on nyt muutamassa päivässä laskeutunut tooooodella alas.



Kohdunpohjankorkeuteni on kasvanut tasaisesti YLÄKÄYRÄLLÄ: Vielä 1,5 viikkoa sitten se oli niinkin suuri, kuin 36 cm! Nyt mitta oli usean tarkistusmittauksenkin jälkeen 32,5 cm - ajatelkaa, ihan mieletön tipahdus alaspäin ja huomattava olon kohentuminen, nyt saan taas hengitettyä kunnolla. Perätila vei noin paljon enemmän tilaa. Ja onhan vauva nyt alempana tarjontansa puolesta.



Seelas 36 + 5

Neuvolassa kävin eilen. Siellä kaikki ok, paino oli pudonnut 500g ja sitä ihmetellessäni (ennen noussut järkyttävää 800g/viikko-vauhtia!) terkka sanoi, että monilla laskee viimeisillä viikoilla ja voi enteillä synnytystä. Olen nyt oikesti tämän viikon aikana herkutellut PALJON ja liikkumiseni on ollut ainoastaan siivoaminen ja esikoiseen hoitoon vieminen, eli todella omituista... Sf-mitta oli laskenut (viimeksi 34cm, nyt 33cm). Oli kyllä myös eri mittaajakin... Sain kyseltyä aika paljon synnytykseen ja TAYS:iin liittyviä asioita ja nyt on ihan hyvä mieli.



Vauvattaresta tuli viimeiset tavarat, eli pinnansuoja, lakanoita ja rintapumppu. Niitä laitettiin eilen ja enää oikeestaan puuttuu vara-tutteli, vaippapaketti ja liivinsuojia! Missä pisteessä te muut olette? Sairaalakassin pakkaan ensi viikolla, täytyy ostaa sinne jotain, kun en voi yhteisiä hammastahnoja jne. varastaa sinne! :)



Vauva painaa edelleen nivusiin ja häpyluuhun todella ikävästi, varsinkin iltaisin, kun on koko päivän puuhaillut. Ja vauvan liikkuttaessa päätään tuntuu kamalalle!! Niinkuin jokin oikeasti viiltelisi jollain puukolla tuonne häpyluun taakse! Onko muilla tällaista?



Odotan kovasti synnytystä ja olisin valmis lähtemään sinne vaikka heti. Toivottavasti ei tarvitse kauaa enää odotella, aika menee hitaasti..



Hyvää viikonloppua kaikille!

Lillian 37+3

Moikkista.



Ihanan ahkeraa kirjoittelua täällä. Ja sen runo oli huippu! On huono omatunto, kun ei ole ehtinyt käymään..



Mammalomaa takana 2 vkoa ja musta tuntuu, etten ole ehtinyt tehdä mitään, vaikka koko ajan touhotan.. Tässä vähän kuulumisia meiltä..



Siis. Virtaa on aivan valtavasti, se kauan kaivattu lepo ei oikein maistu. Ei vaan saa aikaan sitä tunnetta, että nyt mulla on lupa rojahtaa sohvalle ja syödä jotain hyvää.. Oon kyllä hemmotellut itseäni käymällä kasvohoidossa ja kampaajalla tällä viikolla, seuraaviin kertoihin voi mennä aikaa. Nukkuminen sujuu yllättävän hyvin, mutta aamulla olen kahdeksan aikaan ylhäällä pirteänä kuin peipponen..



Anoppi ja oma äiti on käynyt siivousapuna ja seurana ja nyt on lastenhuonekin miltei valmis. Pakastin on täynnä leipomuksia ja valmiita ruokia. Käytiin jopa sienimetsässsä 2 h torstaina ja jalat on tasaisen kipeät varpaista persukseen. Taisi tehdä risukoissa ja kivikossa kävely tälle mammalle hyvää.. :) Ja maistuuhan tuo sienikastike aika mukavalta..



Siivous- ja järjestelybuumi on ihan valtava. Vielä olisi jäljellä vaatekaapit ja vaatehuone, kaikki muut huoneet ja kaapit on käyty jo läpi.. Eihän se pikkuinen osaa sitä arvostaa, mutta tuntuu, että jos nyt saadaan kasvavalle tavaramäärälle selkeät omat paikat, jotka mieskin oppii helposti, tulee siisteyden ylläpitämisestä ensi talvena helpompaa.. Saan alkuviikosta kaiken kuntoon ja jos sitten saisi sen rauhoittumisvaihteen päälle..



Keskiviikkona oli neuvola, silloin oli vähän huono aamu. Nenästä tuli verta -taas- ja onnistuin sotkemaan vaatteenikin siihen, katkonainen yö takana ja siitähän seurasi itkuinen käynti. Mies taputteli selkää ja vakuutti terkalle, että mun olo ja fiilis on ollut tosi hyviä muutoin.. :) Terkka kehotti ottamaan rennosti..



Tässä siis neuvola (ja lääkärikuulumiset) 36+2:

verenpaine 127/76

hb 127 (labrassa, otettu 18.8)

paino 70.2 (vihdoin sain 10 kg rikki!!!)

painoa tullut viikossa: 350 g

turvotusta ei

sf-mitta 30,5(lääkärin mittaama)

sikiön syke 120, rt

kohdun kaulaa jäljellä 3 cm, eli ei taida lähtöä tulla ihan heti :)



Lääkäri ei suostunut sanomaan painoarviota, kun sanoi, että se on ihan arpapeliä. Kohdunsuusta ei puhunut mitään, koko tutkimus, päältä ja sisältä kesti alle 2 min. Tästä ei siis jäänyt paljon käteen. Toki mulla on ma se ylimääräinen ultra, eli eiköhän sieltä saa vastaukset kysyksiin ja painoarvionkin (voi kuulemma ultrassakin heittää 0,5 kg molempiin suuntiin, sanoi tämä lekuri).



Iloisia uutisia. Kritisoin aina miehen lätkäveikkauksia, mutta voitti torstaina monta tonnia rahaa. Tuli hiukan tarpeeseen. :) Tänään käytiin hakemassa miltei kaikki puuttuvat vauvan tarvikkeet ja pesuaine- ja kuivamuonapuoli pitkäksi aikaan kuntoon (sponsored by mies). Otin Tommee Tippeen käsikäyttöisen rintapumpun ja rintaa imitoivat pullot. Pienen tutkiskelun jälkeen vaikuttaa lupaavalta.. Ja sopii Aventin kanssa yhteen.. Nyt puuttuu enää imetysliivit, hoitolaukku ja apteekkitavaraa, niin kaikki on valmiina täällä..



Paitsi nimi ja kummit. :) Näitä täällä väännetään kovasti. Olen kyllä varautunut siihen, että voi mennä vielä 5 vkoa, ennen kuin mitään tapahtuu, kun oman äidin synnytykset (4 kpl) on tupattu käynnistämään vkolla 42. Eikös se ole aika perinnöllistä?



Tänään mennään ulos syömään ja leffaan, eli hemmottelu jatkuu.. Mies lupasi vielä, että kustantaa mulle jonkun hoidon, jos haluan. Taitaa jalkahoito kutsua ensi viikolla.. :) Nautitaan vähän vielä itsestä, yhdessä olosta ja pienistä ylellisyyksistä (kiitos veikkaus!!!). Parin viikon päästä mennäänkin vähän eri ehdoilla..



Vointeja kaikille tasapuolisesti, toivottavasti flunssat, unet ja turvotukset helpottuu.. Ja nyt lasketaan enää viikkoja (ehkäpä jollain jo päiviä), ei kuukausia. :)



T. Ksia ja pikku T 36+5 iloisina ja potkuista päätellen oloonsa tyytyväisinä..

Kylläpäs täällä on hiljasta, missä kaikki on...

Täällä on edelleen puitu nimi- ja kummiasiaa + sairaalakassia.



Meillähän vauvalle ei oo nimeä vielä keksitty, mutta kummit on kyllä jo hoidettu valmiiksi. Sairaalakassin olen pakannut jo viikko sitten, kun piti varautua äpolilla käynnin yhteydessä jäämään sisälle. Samaa kuumaa sitten pakkasin vauvan kotiintulo vaatteetkin eri kassiin ja laitoin kassin valmiiksi turvakaukaloon, jotta mies ymmärtää ja osaa ottaa ne mukaansa kotiutuessamme.



Oikeestaan tulin vaan kiitteleen kaikkia tsemppauksesta ja onnentoivotuksista, kun huomen aamulla lähen osastolle. Toivotaan et leikkaus tapahtuis pian ja vauvallakin olis siitä huolimatta kaikki hyvin. En nimittäin ole mitään sairaalassa

viihtyvää tyyppiä ja tuleehan sitä esikoistakin kova ikävä :( .



Kovin tuo poika odottaa jo isoveljeksi pääsyä :D . Sanoo vaan et 'kyllä me äiti pärjätään isin kaa, ollaanhan me isoja poikia' :D .

Tottahan se on, et kyllä ilman äitiäkin vähän aikaa pärjätään, mut ikävä tahtoo tulla.



Eipäs tässä nyt muuta, ku tsemppiä kaikille ja olihan täällä muitakin aikasemmin sectioon joutuvia.

Tulen sit ilmotteleen et miten reissussa on käynyt ;) .



siirix 35+2

Jos kaikki sektiossa sujuu hyvin ja toivut mallikkaasti, voi kotiin päästä jo kolmantenakin leikkauksen jälk. pvänä (nimimerkillä kokemusta on). Minäkään en niin kamalasti tykkäisi sairaalassa aikaani viettää....Mutta tietty kannattaa kuunnella omaa vointia ja jaksamista.



Tänne ei mitään ihmeitä. Tasaista paksua oloa. Olen torkahtanut lähes päivittäin päikkäreille niin sit on virtaa riittänyt.



Mukavaa sunnuntaipäivää kaikille tasapuolisesti.

tanni

Sulla on kohta käärö kainalossa.. :)