Sukulaiseni kuoli tällä viikolla. En osaa olla kun asia muistuu mieleen.

oliko hyvinkin läheinen sukuainen???

Varsinkin kun on lapsia, käytävä työssä, huolehdittava hautajaisjärjestelyistä jne. Suruhan on ihan normaalia ja se pitää surra pois, jos itkettää pitää itkeä, jos ei, niin ei sitä väkisin voi tihrustaa.

JOkaisella on oma juuri hänelle ominainen ja oikea tapa olla ja surra. Monia helpottaa hautajaisjärjestelyihin osallistuminen, mutta jos et ole ihan niin lähisukulainen että voisit niissä auttaa, voit muistella vainajaa, laittaa hänen kuvansa esille ja polttaa siinä vierellä kynttilää hänen muistokseen. Ja ajatella lämpimiä ajatuksia edesmenneestä, kiittää häntä siitä että sait tuntea hänet. Esimerkiksi.