Tykkäätkö 50-60-luvun kerrostaloista?
Minä en. Ne tuo mieleen lapsuuden tylsät kyläilyreissut vanhusten luo. Tummat tunkkaiset sisustukset, kenties tupakansavu.
Mielikuva on jäänyt yllättävän vahvaksi.
Kommentit (93)
En tiedä onko tämä juuri tyypillinen ratkaisu, mutta täällä 50-luvun talossa on rapussa aina 3 asuntoa: rapun reunoilla kaksi isompaa läpitalon asuntoa ja niiden välissä yksi yksiö, josta ikkunat yhteen suuntaan.
Vierailija kirjoitti:
En tiedä onko tämä juuri tyypillinen ratkaisu, mutta täällä 50-luvun talossa on rapussa aina 3 asuntoa: rapun reunoilla kaksi isompaa läpitalon asuntoa ja niiden välissä yksi yksiö, josta ikkunat yhteen suuntaan.
Siis yhden rapun yhdessä kerroksessa 3 asuntoa tarkoitin tietenkin...
Vierailija kirjoitti:
Tällaiset. Yök.
https://d38jyormajor1t.cloudfront.net/817x1634,fit,q80/sisustusprodmedi…
https://hs.mediadelivery.fi/img/468/ab0d9c0dc0e507864226ffbc0e538570.jp…
Nuo on just parhaita! Uutta rappausta vaan, niin on kuin uusi talo!
Tässä sitä olen vm - 69 parvekkeella ja katson kuinka ulkoa näkyy mäntyjä. Tässä asunnossa on kauniit olohuone ja makuuhuoneet. Keittiö on kunnon kokoinen. Wc on pieni mutta löytyy erillinen kylpyhuone.
Jos joku huono puoli (mikä on tavallaan myös hyvä puoli...) pitää mainita, niin täällä ei ole oikeastaan ollenkaan parkkipaikkoja. No se tekee tietysti alueen viihtyisämmän näköiseksi, kun ei ole sellaisia asfalttisia autokenttiä, mutta sitten autolle pitää etsiä paikka katujen varsilta.
Tykkään. Kaksiossa on pieni keittiö ja olohuoneeseen mahtuu kunnon kulmasohva ja ruokakalusto. Lisäksi on pieni vaatehuone ja paljon säilytystilaa jokaisessa huoneessa. Taloyhtiöön kuuluu myös kiva aidattu piha.
Vierailija kirjoitti:
Suurin ongelma on pieni kylpyhuone ja eihän tuosta kahden neliön parvekkeestakaan juuri hyötyä ole. Meille keittiön erillisyys on myös ongelma , kun sinne mahtuu vain pieni pöytä ja ateriat katetaan suuren olohuoneen toiseen päähän, jonne kaikki ruuat pitää kantaa.
Mutta sijainti on mieleinen. Munkkiniemi.
Munkkiniemi on kyllä ihanaa aluetta. Mun isovanhemmat asuivat Munkkiniemessä 40- tai 50- luvun talossa ja se oli just tollanen. Mä olisin valmis pieneen epämukavuuteen siitä ilosta, että voisi siellä asua.
Ilmanvaihto on yleensä todella onnettomalla tasolla näissä. Siis käytännössä mitään ilmanvaihtoa ei ole olemassa! Ikkunna voi avata raolleen jos tarvitsee lisää happea.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Paljonko uusissa kerrostaloissa on ulkoseinän paksuus? 50-luvun talossa olen mitannut, että on 50 senttiä. Siinä on ensin sellasta höttörappausta ja sitten tulee niin kova tiili, että ei mene pora läpi millään...
Ehkä 20 cm? Joku onneton luku kuitenkin verrattuna vanhoihin ihan rakennettuihin (eikä näihin nykyajan kasattuihin) taloihin.
Ennen oli seinän välissä lämpöeristeenä sahanpurua, nykyisin uretaania. Kymmenen kertaa parempia lämpöeristys saavutetaan vaikka seinän paksuus on ohuempi.
Vierailija kirjoitti:
Ilmanvaihto on yleensä todella onnettomalla tasolla näissä. Siis käytännössä mitään ilmanvaihtoa ei ole olemassa! Ikkunna voi avata raolleen jos tarvitsee lisää happea.
Painovoimainen ilmanvaihto ei toisaalta hurise.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Paljonko uusissa kerrostaloissa on ulkoseinän paksuus? 50-luvun talossa olen mitannut, että on 50 senttiä. Siinä on ensin sellasta höttörappausta ja sitten tulee niin kova tiili, että ei mene pora läpi millään...
Ehkä 20 cm? Joku onneton luku kuitenkin verrattuna vanhoihin ihan rakennettuihin (eikä näihin nykyajan kasattuihin) taloihin.
Ennen oli seinän välissä lämpöeristeenä sahanpurua, nykyisin uretaania. Kymmenen kertaa parempia lämpöeristys saavutetaan vaikka seinän paksuus on ohuempi.
No kyllä tässä puolen metrin seinässä on ihan mielenkiintoisia ominaisuuksia, koska se on niin massivinen, että puskuroi tavallaan lämpöä. Kun kovat helteet tulee, saattaa mennä viikko, ennen kuin alkaa sisällä olla tukalan kuuma!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
50-luvulla jätehuolto oli tunkio pihan perällä ja ulkovessa.
Ei kiitos.
No minä ymmärsin kysymyksen koskevan 50-60-luvulla rakennettuja taloja nykypäivänä, ei sitä, millaista oli elää 50-60-luvulla...
Ongelmaksi muodostuu se, että nämä "nykyaikaiset hömpötykset" kuten sisävessa ja kunnollinen kylpyhuone on jouduttu rakentamaan jälkikäteen olemassaoleviin asuntoihin. Paljon on näitä entiseen siivouskomeroon rakennettuja vessoja ja kylppäreiksi muutettuja makuuhuoneita. Tulee tosi epäkäytännöllisiä asuntoja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Paljonko uusissa kerrostaloissa on ulkoseinän paksuus? 50-luvun talossa olen mitannut, että on 50 senttiä. Siinä on ensin sellasta höttörappausta ja sitten tulee niin kova tiili, että ei mene pora läpi millään...
Ehkä 20 cm? Joku onneton luku kuitenkin verrattuna vanhoihin ihan rakennettuihin (eikä näihin nykyajan kasattuihin) taloihin.
Ennen oli seinän välissä lämpöeristeenä sahanpurua, nykyisin uretaania. Kymmenen kertaa parempia lämpöeristys saavutetaan vaikka seinän paksuus on ohuempi.
Osaatko sanoa miksi äänieristys on niin huono uudemmissa taloissa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
50-luvulla jätehuolto oli tunkio pihan perällä ja ulkovessa.
Ei kiitos.
No minä ymmärsin kysymyksen koskevan 50-60-luvulla rakennettuja taloja nykypäivänä, ei sitä, millaista oli elää 50-60-luvulla...
Ongelmaksi muodostuu se, että nämä "nykyaikaiset hömpötykset" kuten sisävessa ja kunnollinen kylpyhuone on jouduttu rakentamaan jälkikäteen olemassaoleviin asuntoihin. Paljon on näitä entiseen siivouskomeroon rakennettuja vessoja ja kylppäreiksi muutettuja makuuhuoneita. Tulee tosi epäkäytännöllisiä asuntoja.
Siis kyllähän 50-luvulla oli jo vessat joka asunnossa. Ne on vähän vanhempia taloja ne, joissa on ajateltu käytävän ulkohuussissa pihan perällä...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Paljonko uusissa kerrostaloissa on ulkoseinän paksuus? 50-luvun talossa olen mitannut, että on 50 senttiä. Siinä on ensin sellasta höttörappausta ja sitten tulee niin kova tiili, että ei mene pora läpi millään...
Ehkä 20 cm? Joku onneton luku kuitenkin verrattuna vanhoihin ihan rakennettuihin (eikä näihin nykyajan kasattuihin) taloihin.
Ennen oli seinän välissä lämpöeristeenä sahanpurua, nykyisin uretaania. Kymmenen kertaa parempia lämpöeristys saavutetaan vaikka seinän paksuus on ohuempi.
Osaatko sanoa miksi äänieristys on niin huono uudemmissa taloissa?
Koska mitä vähemmän eristeitä, sitä enemmän rahaa rakennusfirman taskuun.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Paljonko uusissa kerrostaloissa on ulkoseinän paksuus? 50-luvun talossa olen mitannut, että on 50 senttiä. Siinä on ensin sellasta höttörappausta ja sitten tulee niin kova tiili, että ei mene pora läpi millään...
Ehkä 20 cm? Joku onneton luku kuitenkin verrattuna vanhoihin ihan rakennettuihin (eikä näihin nykyajan kasattuihin) taloihin.
Ennen oli seinän välissä lämpöeristeenä sahanpurua, nykyisin uretaania. Kymmenen kertaa parempia lämpöeristys saavutetaan vaikka seinän paksuus on ohuempi.
Osaatko sanoa miksi äänieristys on niin huono uudemmissa taloissa?
Meidän talossa on ainakin väliseinät tuplamuuratut, eli kaksi riviä punatiiltä ja välissä ilmaa. Ei mikään ihme että vaimentaa ääntä.
70-luvulla ja sen jälkeen rakennetuissa taloissa se osittain kadonnut valoisuus johtuu varmaan siitä, etteä olohuoneen kohdalle on laitettu parvekkeet, jotka tietysti pimentävät huoneita enemmän.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
50-luvulla jätehuolto oli tunkio pihan perällä ja ulkovessa.
Ei kiitos.
No minä ymmärsin kysymyksen koskevan 50-60-luvulla rakennettuja taloja nykypäivänä, ei sitä, millaista oli elää 50-60-luvulla...
Ongelmaksi muodostuu se, että nämä "nykyaikaiset hömpötykset" kuten sisävessa ja kunnollinen kylpyhuone on jouduttu rakentamaan jälkikäteen olemassaoleviin asuntoihin. Paljon on näitä entiseen siivouskomeroon rakennettuja vessoja ja kylppäreiksi muutettuja makuuhuoneita. Tulee tosi epäkäytännöllisiä asuntoja.
Kaikissa vanhoissa kerrostaloissa, joissa mä olen käynyt, on ollut sisävessat. En tiedä yhtään kerrostaloa, jossa olisi ollut ulkovessat.
Meidän 2021 rakennetun talon joka kerroksessa on kyllä vain neljä asuntoa. Itse asun valoisassa päätyhuoneistossa, jossa on suuret ikkunat (lattialämmitys, ei pattereita) kahteen suuntaan (lisäksi 19 neliön parveke). En kuitenkaan pidä erityisemmin kämpän olohuone-keittiö -ratkaisusta, enkä ylisuuresta kylppäristä. Äänieristys on hämmästyttävän hyvä. Asioilla on siis puolensa ja puolensa.