Onko ihminen aina valmis auttamaan, jos pitää toisesta?

Huh huh. Melkoisen rinssin olet itsellesi löytänyt. 

Jep exäni oli tuollainen. Muistan kun ostin jonkun lipaston Prismasta niin sentään mahtui kyytiin kaljanostamisen ohella mutta kokoamisen sain hoitaa itse, ihan käsipelillä ruuvimeisselillä vääntämällä...

Miksi pidät tuollaista miesystävää?

Kai se nyt riippuu siitäkin, miten helppoa/mahdollista se auttaminen on.

Pistäähän se miettimään. Minäkin olen autellut monessa asiassa ex-tapailumiestä, noissa virastoasioissa jne. Kovin nihkeää on mun auttaminen, tai että edes olisi viitsinyt hakea luokseen, tai tuoda kotiin, kun täällä noita busseja ei oikein kulje.

Tänään piti sille taas lainata parikymppiä.  Kyllä masentaa että miten kehtaa, en tainnut muuta ollakaan kuin rahalompakko.

Ja siksihän se tavallaan on ex, kun näyttää ne muut kiinnostavan enemmän. Ihan pyytämättä se tekee naapurin nuoren naisen lumityöt yms. Itse olin hankien saartamana jonkun viikon kun oli jalka tohjona.

Hän hyödyntää kiltteyttäsi ja ottaa varmasti kaiken hyödyn irti, materiassa ja palveluissa.

Sinun täytyy miettiä omia kipupisteitäsi. Pitikö sinun lapsena ansaita hyväksyntä. Haluatko tuntea itsesi tärkeäksi. Pelkäätkö että jäät yksin. Vai etkö vaan osaa pitää puoliasi. Jokatapauksessa, mitä pidempään tuhlaat ainutta elämääsi tuon kanssa sitä huonommin voit pitkällä aikavälillä.

Jokaisen vastaavassa tilanteessa olevan kannattaisi tutkia omia haavojaan, hakea keskusteluapua. Miehen kanssa näistä ei voi puhua sillä jos häneltä kysyy lupaa eroon, sitä ei tietenkään tule. Nuo hengen ja aineen loiset eivät kestä eroja. Vasta kun omat haavat on tutkittu ja hoidettu, voi onnistua terveessä suhteessa.