Olen sairauslomalla polven vuoksi ja käyn uimassa. Työkaverin mielestä on väärin käydä uimassa
Polvessa ollut pidempään ongelmia ja nyt jouduin sen vuoksi sairauslomalle koska työssä pitää kuitenkin paljon kävellä ja olla jalkojen päällä. Työterveyslääkäri ja fyssari suosittelivat uimisen jatkamista. Lisäksi on fyssarin kanssa tehtävät jumpat ja fyssarin ohjeen mukaan myös kotona jumppaa.
No kävin tässä yksi päivä taas uimassa ja kun olin lähdössä pois altailta, niin tuli työkaveri lastensa kanssa uimaan. Työkaveri tietää, että mulla ongelmia polven kanssa ja varmaan arvannut, että sen vuoksi olen poissa töistä. Oli ihan ihmeissään miksi käyn uimassa vaikka olen sairauslomalla. Ei vaikuttanut ymmärtävän kun selitin, että ihan on lääkärin ja fyssarin suositus tämä.
Varmaan menee tuo työkaveri juoruamaan esimiehelle, mutta ihan sama. Esimies tietää, että mulle on suositeltu uimisen jatkamista. Jotkut ilmeisesti ajattelee, että on sairausloman syy mikä tahansa niin pitäisi pysyä vain kotona tekemättä mitään.
Kommentit (33)
Vierailija kirjoitti:
Ja työkaveriko on joku terveydenhuollon ammattilainen joka osaa arvioida polven kuntoutusta?!
Hämmentävää kyllä, mutta olemme hoitoalalla töissä. Siksikin vaikea ymmärtää miksi työkaveri ei ymmärtänyt miksi olin uimassa.
ap
Sano että otit keskustelun lääkärin kanssa ja hän suositteli.
Älä anna toisten hyppiä nokallesi.
Vierailija kirjoitti:
Uimahalli on hyvä paikka feikki sairaslomalla. Olen joskus ilmoittanut työpaikalleni olevani kuumeessa, koska se on mahataudin ohella ainoa syy, jolla saa sairaslomaa omalla ilmoituksella. Olen silti uskaltanut mennä uimaan koska siellä ei saa ottaa valokuvia, eikä todisteita käynnistäni voi jäädä. Pomoni ei uimahallissa käy.
Sä ehkä feikkaat, mutta mä en feikkaa.
ap
Käske työkaverin pitää huolta omista asioistaan ja jatka uimista ja polvesi kuntouttamista.
Vierailija kirjoitti:
Sano että otit keskustelun lääkärin kanssa ja hän suositteli.
Älä anna toisten hyppiä nokallesi.
No niinhän mä sanoinkin, että oli lääkärin ja fyssarin suositus jatkaa uimista. Ei vaikuttanut työkaveri uskovan.
ap
Vierailija kirjoitti:
En kertoisi työkaverille sairauslomien syitä enkä avaisi vaivojani.
No jos mä olen töissä kävellyt ontuen ja tuskaillut kipujen kanssa, niin ei ole vaikea työkavereiden arvata miksi olen poissa.
ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sano että otit keskustelun lääkärin kanssa ja hän suositteli.
Älä anna toisten hyppiä nokallesi.
No niinhän mä sanoinkin, että oli lääkärin ja fyssarin suositus jatkaa uimista. Ei vaikuttanut työkaveri uskovan.
ap
Se on työkaverin ongelma, ei sinun.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sano että otit keskustelun lääkärin kanssa ja hän suositteli.
Älä anna toisten hyppiä nokallesi.
No niinhän mä sanoinkin, että oli lääkärin ja fyssarin suositus jatkaa uimista. Ei vaikuttanut työkaveri uskovan.
ap
Se on työkaverin ongelma, ei sinun.
Niin miksi yleensä tuollaista asiaa pitää aloittaa selittää työkaverille.
Hyvä että asun 2000 asukkaan kunnassa metsän keskellä ja työpaikka on 75 km. päässä, niin täällä ei törmää yhteenkään työkaveriin, ihan vapaasti saa liikkua vaikka kaupassa jos on saikulla, tosin ensimmäinen kauppa on 12 km. päässä.
Siinähän menee kuulemaan esihlöltä että saikulla saa noudattaa ohjeita. Itse jouduin olemaan ensin 5vkoa saikulla ja ohjeen mukaan liikuin hallissa , vähän myöhemmin jouduin taas saikulle 5kk ja taas ohjeen mukaan kuntoutin itseäni liikkumalla ja elämällä voimieni mukaan.
Kaverini työpaikalla yksi kollega nosti järkyttävän myrskyn kun kaveri oli sairasloman aikana nähty ajavan autolla.
Oli hirvittävässä flunssa, kuumetta, yskää jne. Lapset olivat sairastaneet saman taudin jo viikkoa aikaisemmin ja parantuneet. Kaveri siis ajoi autolla viemään lapset tarhaan.
Parempi kai ne energiaa täynnä olevat lapset on viedä tarhaan, kuin pitää kotona neljän seinän sisällä kiipeilemässä seinille.
Tämä kollega arvatenkin lapseton.
Itse onnettomuuden jälkeen kävin kaupassa ensimmäistä kertaa. Jaksoin juuri ja juuri kävellä leipäosastolle, jonka vieressä on penkki. Huilasin, ja pääsin lopulta kassalle saakka maksamaan hakemani limpun. Monta päivää meni huilaten.
Oli melkoinen yllätys kuulla, että töissä oli jo puhuttu "miten kaupassa kyllä kierrellään, mutta edelleen saikutetaan".
Vähän kuin some. Näet yhden pienen hetken ja luulet, että kaikki on aina niin.