Jos ajatuksemme näkyisivät muille ihmisille ja tietäisimme että ajatuksemme näkyisivät julkisina, veikkaisin että osaisimme olla ihmisiksi
Olisi hauska jos jokaisen pään päällä olisi kaiutin joka kailottaisi ajatukset ilmoille kenenkään estämättä.
Kommentit (28)
Ei tuokaan auta kuin osaksi, koska ihminen on lopulta irrationaalinen toimija.
Tuskin, kyllä suurin osa nauttii ilkeilystä. Luultavasti oltaisiin käsirysyssä joka päivä jonkun kanssa.
Eikö tuosta tulisi vain suurempi tarve päästellä höyryjä väkivaltaisesti, jos tietäisi että ajatuksiaankin pitäisi pidätellä suurimman osan ajasta?
Vierailija kirjoitti:
Eikö tuosta tulisi vain suurempi tarve päästellä höyryjä väkivaltaisesti, jos tietäisi että ajatuksiaankin pitäisi pidätellä suurimman osan ajasta?
ta ain valitsisiolla ajattematta egatvisia ajatuksia. Tai jos tykkää ajattelusta, ajattelee sitten positiivisia ajatuksia. Syömmehän suklaatakin mieluummin kuin hiekkaa. Mutta ketään ei vaikuta kiinnostavan suklaan syöminen paitsi harvoja jos näin ajatellaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eikö tuosta tulisi vain suurempi tarve päästellä höyryjä väkivaltaisesti, jos tietäisi että ajatuksiaankin pitäisi pidätellä suurimman osan ajasta?
ta ain valitsisiolla ajattematta egatvisia ajatuksia. Tai jos tykkää ajattelusta, ajattelee sitten positiivisia ajatuksia. Syömmehän suklaatakin mieluummin kuin hiekkaa. Mutta ketään ei vaikuta kiinnostavan suklaan syöminen paitsi harvoja jos näin ajatellaan.
*tai vain valitsisi olla ajattelematta negatiivisia ajatuksia.
Vierailija kirjoitti:
Ei kenelläkään olisi hauskaa näiden itsetuhoajatusten kanssa.
Tai no, tulisko joku päästämään mut päiviltä?
Lopeta itsetuhoajatukset.
En kehtaisi astua ulos asunnostani.
Monet henkiset olennot ja ihmisetkin havaitsevat ihmisten ajatukset sekä aikeet. Jotkut jopa tarkkailevat ihmisiä. Joten kaatakaa alkoholi pois ja selkeyttäkää ajatukset, sydämen tasapainotus.
Vierailija kirjoitti:
Eikö tuosta tulisi vain suurempi tarve päästellä höyryjä väkivaltaisesti, jos tietäisi että ajatuksiaankin pitäisi pidätellä suurimman osan ajasta?
Mielestäni ajatuksia pitää kuunnella kyllä, mutta niitä ei tarvitse ottaa tosissaan, varsinkaan tuoda ajatuksia todelliseen maailmaan.
Eihän ihminen hallitse ajatuksiaan.
Vierailija kirjoitti:
Tuskin, kyllä suurin osa nauttii ilkeilystä. Luultavasti oltaisiin käsirysyssä joka päivä jonkun kanssa.
En usko että kukaan lopulta nauttii ilkeilystä. Nautin ilkeilystä suunnattomasti ennen mutta vähemmän nykyään. Ilkeilyyn liittyy aina stressiä mikä on turhaa.
Jos olen huonolla tuulella, huomaan että arvostelen muita ihmisiä vaikka kadulla tai liikenteessä. Nauran vahingoniloisesti mielessäni kun heille tapahtuu jotain ikävää. Tilanne tarkoittaa että minun pitää hankkiutua paremmalle tuulelle ja huonot ajatukset loppuvat. Ennen en osannut olla näin tarkkaavainen ajatusteni kanssa.
Joskus olen ollut niin allapäin että olen pitänyt asiaa täysin normaalina. Huonosta tuulesta on tullut itse itsensä ruokkiva painajaisuni. Huonoista ajatuksista on tullut kuin huono radio mitä ei saa suljettua. huonon tuulen kohteena voi olla myös oma persoona. Pään sisäisen skandaaliradioshow:n päätähti olenkin minä itse, ohjelmassa jota vain itse tuotan itselleni. Tässä mielentilassa ilkeily ja vahingonilo on suurta suurta hupia ja oikeutettua etua koska oma kärsimys (siis painajaisunessa jonka loihdin itse itselleeni)
Ajatukset ovat kuitenkin vain ajatuksia, ajatusten ajattelija ei ole vastuussa vaan ajatus itse. Mikään ei ole kenenkään syytä, vaan on ainoastaan ikävää ja huonoa tuuria jos huono tuuli on jatkunut niin pitkään että se alkaa vähän kuin myrkyttämään ulkomaailmaakin ja sisäistä maailmaa. Huonoa ajatusta ei havaitse jos on unessa persoonan kaivonpohjalla. Ei tiedä olevansa unessa jonka on luonut itselleen. Ajatukset ovat kaapanneet koko hankkeen. Painajaisuni voi jatkua vaikka vuosia.
Mistä tietää että on huonolla tuulella: kun kärsii. Jossain on aina jotain pielessä, nykyhetkessä ei ole kaikki parhaimmalla mahdollisella tavalla, olo on epämukava. Joskus havahdun kärsimyksen keskellä vaikka olisin leppoisasti istumassa nätin maiseman äärellä ja kaikki on hyvin. Olen huonolla tuulella ja vaipumassa painajaisuneen vaikka kaikki on hyvin. Yksi asia minkä huomaan aina: en ole tuntenut kasvojani ollenkaan ja niissä on aina jokin tiukka ilme, jokin jäykkä naamio peilaamassa jotain muuta mitä tapahtuu nyt. Olen ollut melkein unessa enkä muista milloin olen alkanut vaipumaan. Uneen vaipumista edellyttää aina pitkä pätkä huonoa tuulta. Mikä on huono tuuli mitä tarkoitan? En oikein itsekään tiedä :) Mindfulness-harjoittelu ja mietiskelyjutut ennaltaehkäisevät huonoa tuulta. Huono tuuli on myös salakavala mutta yritän karkottaa sitä aina kun löydän sen. Siksi ei kannata ajatella huonoja ajatuksia vaan: äkätä huonot ajatukset sitä mukaan kun ne ilmaantuvat. Mikä tahansa huono ajatus on kohde havaittavaksi. Nyt tiedän mikä on huono tuuli: se kun alkaa menettämään perspektiiviä ajatuksiin, alkaa uskomaan ajatuksiin. Aihe on hyvin lipevä.
Eiks ne teot ole kuitenkin tärkeämpiä kuin ne ajatukset?
Vierailija kirjoitti:
Eiks ne teot ole kuitenkin tärkeämpiä kuin ne ajatukset?
Ajatuksilla voi pahimmillaan myrkyttää teot. Parhaimmillaan ajatuksilla voi kruunata teot. Ajatustakaan ei tarvita hyvään tai pahaan. Intentio riittää. Sana voi olla paha mutta intentio sen takana taas hyvä mielestäni. Tämäkin on vaikeasekoinen juttu :))))
Vierailija kirjoitti:
Ei tuokaan auta kuin osaksi, koska ihminen on lopulta irrationaalinen toimija.
Jumala loi naisen irroittamalla miehestä irrationallisuuden omaksi olennokseen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eiks ne teot ole kuitenkin tärkeämpiä kuin ne ajatukset?
Ajatuksilla voi pahimmillaan myrkyttää teot. Parhaimmillaan ajatuksilla voi kruunata teot. Ajatustakaan ei tarvita hyvään tai pahaan. Intentio riittää. Sana voi olla paha mutta intentio sen takana taas hyvä mielestäni. Tämäkin on vaikeasekoinen juttu :))))
intentioilla ei ole väliä jos seuraukset on katastrofaaliset
tie hel vet tiin on päällystetty hyvillä aikomuksilla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eiks ne teot ole kuitenkin tärkeämpiä kuin ne ajatukset?
Ajatuksilla voi pahimmillaan myrkyttää teot. Parhaimmillaan ajatuksilla voi kruunata teot. Ajatustakaan ei tarvita hyvään tai pahaan. Intentio riittää. Sana voi olla paha mutta intentio sen takana taas hyvä mielestäni. Tämäkin on vaikeasekoinen juttu :))))
intentioilla ei ole väliä jos seuraukset on katastrofaaliset
tie hel vet tiin on päällystetty hyvillä aikomuksilla
Unessa aikomukset eivät ole koskaan täysin vilpittömiä.
Ei muuttaisi yhtään mitään mihinkään suuntaan jos tietäisin että joku lukisi ajatuksiani. En taas haluaisi tai suostuisi lukemaan kenenkään toisen. Melkoista sillisalaattia ajatukset varmaan olisivatkin suurimmalla osalla. Kun tapast uuden ihmisen esim. Saattaa vilahtaa monen päässä kaikenlaisia adjektiiveja ja lauseita kuten: Ei niin kaunis, kaunis, komea, hassu, outo ääni, onko kumppania tai lapsia, mitä tekee työkseen, minkä ikäinen, tyhmät vaatteet ja kaikki tuo kymmenessä sekunnissa.
En todellakaan haluaisi tietää että takanani kassajonossa seisovalla on ripuli ja sontii just housuun. Tai että omaistani hautaan saatteleva pappi haluaisi puristaa rintojani.Tai että bussikuski tahtoisi am pua kaikki.
Jos ajatukset olisi julkisia,se johtaisi ystävyyssuhteiden ja parisuhteiden täydelliseen siirtymiseen nettiin. Kadut olisivat autiot. Joku poliisiauto siellä ajelisi ja julistaisi "MIKSI OLEN JUURI TUON HAISULIN PARI?!"
Musta olis hitsin hauskaa elää tollain vaikka yks päivä. Luulot pois kaikilta ja ihmiset sais tietää miten rumasti kaikki ajattelee kaikenlaisesta ja miten ällöjä ajatuksia riittää ja miten typeriä kaikki on ja kaikki samalla tajuais etteivät ole yhtään erityisiä tai edes poikkeuksellisen älykkäitä tai tyhmiä ajatuksineen. Stten tämän syvän shokeerauksen jälkeen kaikki palaisi normaaliksi.
Ei kenelläkään olisi hauskaa näiden itsetuhoajatusten kanssa.
Tai no, tulisko joku päästämään mut päiviltä?