Aikuisten lasten äidit - kysymys
Kutsutteko lapsia käymään äitienpäivänä vai odotatteko, että tulevat kutsumatta? Oma suhteeni äitiin on kompleksinen ja en mene kutsumatta - toisaalta kutsuakaan ei koskaan kuulu. Emme myöskään soittele mitään "mitä kuuluu?" -puheluita ikinä, ainoastaan kun on joku "oikea asia.
Mummoni oli ihan toisenlainen, soittelimme jatkuvasti ja pyyteli aina käymään. Kävinkin aina, kun mahdollista. Tiesin myös olevani tervetullut.
Kommentit (12)
Kaikki äiti-lapsi suhteet ovat erilaisia! Myös isän suhtautumisella on merkitystä. Meillä isä painosti että kunnon äitienpäivät tulee pitää ja kaikkien lasten pitää tulla. Ja tuoda kortit ja kukkia. Äiti tarjoili täytekakut ja kaikki teeskentelivät että me niin rakastamme äitiä. Todellisuudessa äiti oli aivan tunnekylmä ihminen, ei halauksia tai muitakaan rakkaudenosoituksia tullut. Suoritimme velvollisuutta.
Mutta kyllähän se kakku maistui.
Hei äidit. HYVÄÄ SNELMANNIN PÄIVÄÄ.
Minulla on 2 aikuista lasta. En kutsu, kyllä he tietävät milloin on äitienpäivä. Toinen asuu niin kaukana, etten edes odota käymään, mutta hän soittaa. Toinen asuu lähellä, mutta tultuaan itse isäksi, lopetti käymisen ja nyt lapsenlapset käyvät.
Kyllä minä soittaisi äidille ja kysyisin, sopiiko tulla kahville. Veisin kakun mennessäni.
Tytär asuu kaukana soitti. Poika töissä soitti.
Lapset tulevat aina. Silti aina ennen äitienpäivää kysäisen, ovatko tulossa. Tyttäreni tuli juuri äidiksi ja sanoin, ettei tarvitse tulla, jos haluavat juhlia hänen äitienpäiväänsä kotosalla. Kyllä hän silti tuli perheineen. Laitan ruoan ja leivon kakun. Viipyvät kukin oman aikataulunsa mukaan. Kiva kun vielä vaivautuvat.
Viestiteltiin ja toinen tyttäristäni tuli yllätyskäynnille kukkapuskan kanssa. Ei tarvitse tehdä mitään numeroa äitienpäivästä. Olen sitäpaitsi tullut yövuorosta ja sunnuntaina koitan palautua joten ei jaksa kestitellä ketään. Jälkikasvu tietää tämän. Kiva kun jotenkin muistavat, ja sydämien kera. 🧡
Vierailija kirjoitti:
Minulla on 2 aikuista lasta. En kutsu, kyllä he tietävät milloin on äitienpäivä. Toinen asuu niin kaukana, etten edes odota käymään, mutta hän soittaa. Toinen asuu lähellä, mutta tultuaan itse isäksi, lopetti käymisen ja nyt lapsenlapset käyvät.
Lapsenlapset käyvät ilman isäänsä?
En ole kutsunut. Ei ole käynyt äitienpäivinä.
En kutsu erikseen. Käyvät jos kerkiävät. On vuorotöitä ja välimatkaa. Monesti nähdään mummulassa. Ei kummempia seremonioita. Tiedän ilmankin että rakastavat.
Äitienpäivä, tuo uhriutumisen ja marttyyriuden juhlapäivä. En odota, että poikani tulisivat käymään. Jos käynnin järjestäminen juuri äitienpäiväksi on hankalaa, ymmärrän oikein hyvin. Pelkkä tekstari riittää, kun vuodessa on 364 muutakin päivää. Tiedän noin suunnilleen heidän työkuvionsa ja aikataulunsa, niin en todellakaan ole vaatimassa mitään pakkokäyntejä.
Oma äitini ymmärsi myös, että ei ole ihan helppoa pakkautua pienten lasten kanssa monen tunnin automatkalle, joten tavaksemme tuli soittaa onnittelupuhelu. Äitini muisti aina onnitella minua myös, jota liikuttuneena muistelen vieläkin.
Otetaan äidit ihan rennosti tämäkin päivä ilman mitään kummempaa draamaa.
En kutsu, eivät tule.
Toinen asuu kaukana ja toinen pyytää sit luonaan käymään kaffella.
Oma äiti kutsui aina, kun lapset olivat pieniä. Sit lopetti.