Miksi suomalaiset halveksuvat romantiikkaa?
Jokainen keskustelu täällä joka koskee parisuhteessa toisen huomiointia, merkkipäivien muistamista, kosintaa, naimisiinmenoa... mitä tahansa romanttista vaivannäköä toisen ilahduttamiseksi tuntuu vetävän kuin hunaja kärpäsiä puoleensa kitkeriä ja halveksuvia kommentteja joissa armotta haukutaan romanttista huomiointia kaipaava hemmotelluksi, harhaiseksi prinsessaksi. Usein myös kerrotaan tarinoita miten meidän suhteessa ei lällyillä, kosinnan sijaan keskustellaan avioitumisen rationaalisuudesta kuin liiketapaamisessa ikään, ei turhia tunteilla ja pidetään itsestäänselvänä että syntymäpäiviä tai vuosipäiviä ei muistella. Oikein kiillotetaan sädekehää siitä, kenen suhde on raadollisin ja vähiten romanttinen. Kaikki tunteidenosoitukset ja huomioinnit kuitataan tekopyhänä esittämisenä, kuin oikeasti ei olisi mitenkään mahdollista että joku mies oikeasti ostaisi vaimolleen kukkia koska haluaa ilahduttaa tai suunnittelee ja toteuttaa ikimuistoisen kosinnan.
On ihan ok, jos oma parisuhdetyyli on mahdollisimman arkinen, ilman romantiikkaa tai lällyilyä. Jos se tuntuu itseltä hyvälle ja on löytynyt vierelle samoin ajatteleva niin sehän on win-win. Mutta MIKSI täytyy lytätä niitä jotka kaipaavat romanttisia eleitä ja huomiointia parisuhteessaan?
Kommentit (92)
Vierailija kirjoitti:
Palautuuko tämä kaikki ketjussa puhuttu lopulta sotiin ja nälkävuosiin: kaikki kaunis on turhaa silloin kun taistellaan pakkasessa viimeisestä leipäkyrsästä punataudin kourissa?
Elämä on ollut niin kovaa, että vielä nykypäivään kantautuu se raatamisen eetos, ja pehmeys ei sovi kuvioon.
Kuitenkin esim. sotavuosikymmenten musiikki on mielestäni erityisen iloista, suloista, ehkä jopa jollain tapaa viattoman romanttista. Olen lukenut aiheesta ja ainakin jotkut uskovat, että koska elämä muuten oli niin kamalaa, ilon ja keveyden kaipuu kanavoitui taiteeseen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ai jotain amerikkalaista tekoteko romantiikkaa. Ei vittussa.
...tai sitten aitoja kauniita rakkaudenosoituksia, jotka vahvistavat suhdetta ja tuovat onnea elämään kummallekin puolisolle. Sinäkin voit valita kumpaa haluaa toteuttaa.
Aito = $$$
"Ostin sulle kaupasta suklaata, mielesi tekee kumminkin"
"Jääkaapissa on *yhteistä herkkuruokaa* vain yksi annos jäljellä, syö sä se, teen itselleni jotain muuta"
"Närpi sä vaan kaikki fetat ja omenat tästä yhteisestä salaatista itsellesi, tiedän että ne on sun lemppareita"
"Tykkään viettää kanssasi aikaa, sillä pidän sinusta. Olet x, y ja z -asioita"
Mitä on romantiikka? En ole koskaan kuullutkaan.
En tarvitse romantiikkaa, vain yhden hyvän suikkarin viikossa
Palsta ei vastaa läjeskään kaikkia suomalaisia.
1% jegi palstatrollit
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ai jotain amerikkalaista tekoteko romantiikkaa. Ei vittussa.
...tai sitten aitoja kauniita rakkaudenosoituksia, jotka vahvistavat suhdetta ja tuovat onnea elämään kummallekin puolisolle. Sinäkin voit valita kumpaa haluaa toteuttaa.
Aito = $$$
Jos raha on sinun tapasi osoittaa rakkautta, mikäpä siinä. Toivottavasti löydät kumppanin jolle se riittää.
Huomaa miten itsekin lisäät "aitoja" kauniita rakkaudenosoituksia.
Pelkillä kauniilla rakkaudenosoituksilla ei pääse mihinkään. :D
Sen romanttisen kukkakimpun rakkaalleen voi poimia ihan itse niityltä, ja ihan
Kukkakimppu persiissä ja leuka rinnassa kotia kohti. :D
Suomi on maana hieman erikoinen ja geeneissä tiettyä hulluutta perintönä.
Keskimääräinen suomalainen avioliitto perustuu aitoon aikuiseen rakkauteen. Ei siihen että siinä oltaisiin paikkailemassa lapsuuden vaillejäämisiä esittäen jotain muuta puolisolle mitä oikeasti on.
Vierailija kirjoitti:
Keskimääräinen suomalainen avioliitto perustuu aitoon aikuiseen rakkauteen. Ei siihen että siinä oltaisiin paikkailemassa lapsuuden vaillejäämisiä esittäen jotain muuta puolisolle mitä oikeasti on.
Keskimääräinen suomalainen avioliitto jatkaa parisuhteen valtataistelua siitä, mihin vanhemmat jäivät.
Vierailija kirjoitti:
Keskimääräinen suomalainen avioliitto perustuu aitoon aikuiseen rakkauteen. Ei siihen että siinä oltaisiin paikkailemassa lapsuuden vaillejäämisiä esittäen jotain muuta puolisolle mitä oikeasti on.
Miten tämä liittyy aloituksen aiheeseen? Onko "aito aikuinen rakkaus" sinulle pienten rakastavien tekojen (=romantiikan) puutetta?
Vierailija kirjoitti:
Keskimääräinen suomalainen avioliitto perustuu aitoon aikuiseen rakkauteen. Ei siihen että siinä oltaisiin paikkailemassa lapsuuden vaillejäämisiä esittäen jotain muuta puolisolle mitä oikeasti on.
Jos ihminen on romanttinen ja nauttii romantiikasta, eihän hän silloin esitä muuta kuin oikeasti on ilmaistessaan romanttisuuttaan ja hakiessaan romantiikkaa elämäänsä.
Vierailija kirjoitti:
Suomalais miehen romantiikka naiselle on että hiplaa itsesi märäksi, kun itse käyn sillä aikaa paskalla.
No kyllä tuo nettipoken ja juttujen puolesta alkaa nykyään näyttämään sitä että miehellä ei seiso ennenkuin nainen vähintään pieraisee terskaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Keskimääräinen suomalainen avioliitto perustuu aitoon aikuiseen rakkauteen. Ei siihen että siinä oltaisiin paikkailemassa lapsuuden vaillejäämisiä esittäen jotain muuta puolisolle mitä oikeasti on.
Miten tämä liittyy aloituksen aiheeseen? Onko "aito aikuinen rakkaus" sinulle pienten rakastavien tekojen (=romantiikan) puutetta?
Ei ole. Mutta silloin ollaan väärillä urilla jos nuo teot ovat valheellista näytelmää vuorosanoineen. Eli puhuu ja tekee yhtä mutta oikeasti ajattelee ja tuntee toisin mutta ei sano sitä puolisolle ääneen.
Vierailija kirjoitti:
Jokin parodia suomalaisesta parisuhteesta: ensin testataan puoliso sänkyhommissa. Sitten puhutaan arvoista: halutaanko lapsia, naimisiin, omakotitalo, koiria, millainen auto ja paljonko rahaa.
Lasketaan talousennuste ja sitten päätetään, poikeataanko maistraattiin.
Sitten aletaan hankkia yhdessä määriteltyjä tavoitteita (lapset, omakotitalo, koirat jne.) ja hoidetaan sänkyhommat yhdessä sovittujen vähimmäisedellytysten mukaan.
Siinä onnellisen parisuhteen perusteet. 🙃
KIITOS TÄSTÄ! Tosi kiva kuulla että joku sanoo tällaisen 'totuuden' ääneen. Tämäkin on jonkunlainen oravanpyörä - tässä on sitä älyvapaata kotileikkiä... Ihan mulle vieras maailma - ilmankos oon muukalainen täällä ja tietysti ikisinkku... Mulle ei kukaan koskaan olisi edes uskaltanut tulla esittämään noin kamalaa parisuhdetta. Olisin sen varmaan haistanut kaukaa... ja ihmetellyt että hei mitä täällä oikein haet minulta - jospa löytäisit jostain muualta jonkun sun juttuun sopivamman... Tässä ketjussa on aika hyvä ja tarpeellinen aloitus Ap:llä... taidan kuulua niihin joista olisi kiva saada joku kukkalähestys ovelle edes synttärinä... ehkäpä joku kirjoittaa oikein kirjeenkin omalla käsialallaan eikä koneella... sellaisen tekeminen ei maksa juuri kuin kirjepaperin ja postimerkin... mutta ajattele että ihminen voi koko lopun elämänsä olla iloinen siitä että saanut romanttista postia... olen saanut kahdelta mieheltä kirjeitä ja niitä nuoruuden kirjeitä on ihana lukea kun itse istuu kiikkutuolissa jo aika iäkkäänä... Ehdota ihmisille vielä että alkavat kirjoittaa kirjeita romantiikan merkeissä... sen verran kait posti vielä kulkee tässä maassa vaikka kestää toimitus perille jo niin monta päivää että on vaikea taimata kirje niin että se tavoittaa jonkun vaikka just synttäripäivänä...
Olen nainen, mutta en ole kovin romanttinen, enkä kaipaa suuria romanttisia eleitä toiselta. Olen realisti ja arvostan arkipäivän romantiikkaa eli sellaisia pieniä asioita kuin, että puoliso viihtyy kanssani ja esim. töistä haluaa tulla suoraan kotiin. Ei harrasta kaveri-iltoja tai kaverireissuja. Ei käy baareissa, koska ei juo. Haluaa lomailla kanssani. Kommunikointi pelaa ja samanlainen huumorintaju. Auttaa aina, jos tarvitsen apua jossakin asiassa. Jokaisessa päivässä on romantiikkaa, eikä sitä tarvitse päälle liimata tai näyttää suurieleisesti.
"Sen romanttisen kukkakimpun rakkaalleen voi poimia ihan itse niityltä, ja ihan ilmaiseksi. :) Ihme väninää jostain fyffestä."
Tästä tulikin mieleen ihana muisto! Oltiin melko tuoreena avioparina avioliittoleirillä ja jonain päivänä siellä oli salamyhkäisesti joku kuvio, että miehille oli vähän omaa ohjelmaa ja naiset teki sillä aikaa jotain muuta.
Sitten vähän myöhemmin oli taas joku kaikille yhteinen luento, en edes muista mikä siinä oli aiheena. Mutta yhtäkkiä oli joku suunniteltu juttu, että kaikki miehet kaivoivat esiin piilottelemansa kukkakimput ja ojensivat ne vaimolleen. Kaikki naiset oli ihan täpinöissään, vaikka ne oli just niityltä poimittuja kukkia <3
Samasta syystä kuin karsastetaan kauneutta ja tyylikkyyttä. kulttuuriin sidottu juttu, ollaan käytännöllisiä mielummin.
Vierailija kirjoitti:
Olen nainen, mutta en ole kovin romanttinen, enkä kaipaa suuria romanttisia eleitä toiselta. Olen realisti ja arvostan arkipäivän romantiikkaa eli sellaisia pieniä asioita kuin, että puoliso viihtyy kanssani ja esim. töistä haluaa tulla suoraan kotiin. Ei harrasta kaveri-iltoja tai kaverireissuja. Ei käy baareissa, koska ei juo. Haluaa lomailla kanssani. Kommunikointi pelaa ja samanlainen huumorintaju. Auttaa aina, jos tarvitsen apua jossakin asiassa. Jokaisessa päivässä on romantiikkaa, eikä sitä tarvitse päälle liimata tai näyttää suurieleisesti.
Moni suurieleisesti tuota tekevä omaa hyvin synkän historian siinä miten on itse kohdellut kumppaneitaan. Suurieleisyys on siis silloin valhetta. Ei totta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Keskimääräinen suomalainen avioliitto perustuu aitoon aikuiseen rakkauteen. Ei siihen että siinä oltaisiin paikkailemassa lapsuuden vaillejäämisiä esittäen jotain muuta puolisolle mitä oikeasti on.
Miten tämä liittyy aloituksen aiheeseen? Onko "aito aikuinen rakkaus" sinulle pienten rakastavien tekojen (=romantiikan) puutetta?
Ei ole. Mutta silloin ollaan väärillä urilla jos nuo teot ovat valheellista näytelmää vuorosanoineen. Eli puhuu ja tekee yhtä mutta oikeasti ajattelee ja tuntee toisin mutta ei sano sitä puolisolle ääneen.
Kyllä, mutta eihän teeskentelystä ole tässä keskustelussa kysekään. Eri asia tietenkin, jos joku ajattelee, että kaikki toisen huomiointi ja ilahduttaminen on teeskentelyä, jolla on tarkoitus voittaa itselleen jotakin hyötyä, ja kuvittelee että romantiikalla tarkoitetaan tuollaista kyynistä hyödyn tavoittelua. Sitähän se ei suinkaan ole, ellei siitä sellaista kukin tee.
Koska romantikot ovat varkaita, karseesti käyttäytyviä ja äänekkäitä sekä pelottava ihmislaji.