Puuttuivatko vanhempanne pukeutumiseenne vielä teininä?

Äiti kommentoi välillä vieläkin. Olen 45 😅

(Eipä kommenteilla juuri vaikutusta ole, ja asiasta on keskusteltukin, mikä auttoi paljon. Mutta tiukassa on tapa arvioida oman lapsen olemusta ja pukeutumista.)

Ei, paitsi jos oli kovat pakkaset

Yrittivät kyllä puuttua, mutta seuraus oli se, että entistä uhmakkaammin pukeuduin niin kuin halusin. Luovuttivat onneksi hyvissä ajoin. 

Vierailija kirjoitti:

Yrittivät kyllä puuttua, mutta seuraus oli se, että entistä uhmakkaammin pukeuduin niin kuin halusin. Luovuttivat onneksi hyvissä ajoin. 

Ai? Miksi olit kapinallinen?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yrittivät kyllä puuttua, mutta seuraus oli se, että entistä uhmakkaammin pukeuduin niin kuin halusin. Luovuttivat onneksi hyvissä ajoin. 

Ai? Miksi olit kapinallinen?

Nuoret kapinoi löytääkseen oman äänen ja identiteetin. Sekä vahvistaakseen itsetuntoaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yrittivät kyllä puuttua, mutta seuraus oli se, että entistä uhmakkaammin pukeuduin niin kuin halusin. Luovuttivat onneksi hyvissä ajoin. 

Ai? Miksi olit kapinallinen?

Nuoret kapinoi löytääkseen oman äänen ja identiteetin. Sekä vahvistaakseen itsetuntoaan.

Eiköhän nuo löydetä omien intressien parista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yrittivät kyllä puuttua, mutta seuraus oli se, että entistä uhmakkaammin pukeuduin niin kuin halusin. Luovuttivat onneksi hyvissä ajoin. 

Ai? Miksi olit kapinallinen?

Nuoret kapinoi löytääkseen oman äänen ja identiteetin. Sekä vahvistaakseen itsetuntoaan.

Ihan normaali kehitys. Sen verran kannattaa opiskella kehityspsykologiaa ihan jokaisen.

Ei, mulla oli normaalit vaatteet. Ei kiinnosta paljastella.

Eipä paljoa yrittänyt äiti pukeutumiseen tai muuhunkaan puuttua, mutta ei häneltä tukeakaan tullut. Oli vissiin sen verran veljen asioissa hoitamista, että itse jouduin n. 12-vuotiaasta asti hoitamaan vaatteeni, ruokani, koulunkäynnin ja harrastukset. No kyl mutsi siis huolehti, että mul oli rahaa ostaa ruokaa, vaatteita yms juttuja ja maksoi puhelin- ja harrastuslaskut. Itsenäistyin kyl hyvin, mutta olisin tarvinnut aikaa olla teini.

Kyllä, tietenkin arvosteli. Lähinnä olisi pitänyt löytää halpoja ja hyviä vaatteita. Pukeutua hyvin, mutta mikään ei saanut maksaa mitään!

Vieläpä vihkipukukin arvosteltiin; liian avonainen, tosin siinä oli harsoa kaulan tietämissä, mutta hän ei kai sitten nähnyt sitä huonoilla silmillään.

Äitini hallitsi täysin pukeutumiseni teininä. Osti vaatteet mistä halvimmalla sai ja niitä sitten oli pidettävä. 

Vieläkin yrittää päsmäröidä pukeutumistani. Olen 42-vuotias.

Eivät puuttuneet.

Yritti puuttua, lähinnä jalkineisiin. Bootsit tulivat muotiin ja isä oli sitä mieltä, että jalat menevät pilalle. Kun nostin esille naapurin pojat, jotka saivat bootsit, niin perustelut olivat, että toinen oli urheilija ja toinen niin hyvä koulussa. Eli bootseillla jalat menevät pilalle, paitsi jos on hyvä koulussa tai hyvä urheilija.

Ostin bootsit omilla rahoilla. Isä sitten ilmoitti, ettei hän sitten esiinny julkisesti kanssani. Minullehan se oli aivan sama.

No ei luojan kiitos puuttuneet, isä nyt muutenkin oli enimmäkseen poissa kuvioista ja  olin uhmakas sen verran pahemmissakin asioissa ettei äitiäkään kyllä olisi voinut vähempää joku pukeutumiseni kiinnostaa, mutta kaikesta selvittiin, ja täytyy täsmentää etten nyt kuutenkaan mitään asiattomana pitämääni laittanut silloinkaan ylleni, mutta oli hyvää aikaa kun sai toteuttaa itseään silläkin saralla, koska nollarilla oli upeita tyylejä ja ne kyllä vaihtui tiuhaan! :D