Vietkö lapsesi päiväkotiin ensi sijassa varhaiskasvatettavaksi vai hoidettavaksi?
Virallisestihan päiväkoti on paikka missä lapset varhaiskasvatetaan, eli eräänlainen pienten lasten koulu. Mutta epävirallisesti sitä käytetään myös paljon hoitopaikkana missä lapsi on esimerkiksi vanhempien työpäivän ajan.
Kommentit (147)
Hoidettavaksi.Mutta toki oppii ainakin sosiaalisia taitoja.Ja on hyvä opettaja kyllä,joka antaa lisätehtäviäkin.Lapsi on jo eskari. 1 vuotiasta en uskaltaisi tuonne laittaa.On sellainen valtava laitos...
Joillakin voi olla väärä käsitys kasvatuksesta jos kiltille tytölle kohdistetaan vihaa tai rankaisuja. Jos ei vaikka pysty syömään jotain ruokaa kerran pari. Miten nykyään lienee. Aikuiskasvatus on jo paholaismaista kieroa nykyään, entä sitten lasten.
Vierailija kirjoitti:
Joillakin voi olla väärä käsitys kasvatuksesta jos kiltille tytölle kohdistetaan vihaa tai rankaisuja. Jos ei vaikka pysty syömään jotain ruokaa kerran pari. Miten nykyään lienee. Aikuiskasvatus on jo paholaismaista kieroa nykyään, entä sitten lasten.
Tuollaista kurikasvatusta on vaan kodeissa. Vakassa on positiivinen kasvatus käytössä.
Vierailija kirjoitti:
Paljonkohan kotona olevat lapset istutetaan katsomaan lastenohjelmia päivän aikana, että vanhempi saa esim tehdä ruokaa tai pestä pyykkiä, tai muuten vaan kahvitella rauhassa. Päivähoidossa lapsilla on sentään aktiviteettejä . Itse olen jo lapset saannut aikuisiksi, mutta muistelen ilolla päiväkoteja.
Aktiviteetteja eli pelataan pädillä. Tämä on faktaa.
Vierailija kirjoitti:
Paljonkohan kotona olevat lapset istutetaan katsomaan lastenohjelmia päivän aikana, että vanhempi saa esim tehdä ruokaa tai pestä pyykkiä, tai muuten vaan kahvitella rauhassa. Päivähoidossa lapsilla on sentään aktiviteettejä . Itse olen jo lapset saannut aikuisiksi, mutta muistelen ilolla päiväkoteja.
Pikku kakkosen verran istuvat, jos kiinnostusta riittää. Päiväkodissa pelaavat sen verran paljon erilaisia "opetuspelejä" pädiltä, että pidän kotona ruutuajan minimissä. Viikonloppuna ei välttämättä katsota ollenkaan ruutuja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vein lapseni 2,5 -vuotiaana yksityiseen englanninkieliseen päiväkotiin, jossa hän oppi käyttämään englantia ja oppi paljon muutakin. Kävivät mm. oopperassakin. Viisivuotiaana siirsin lapseni kunnalliseen, koska yksityisessä ei ollut viskaria eikä eskaria. Viskarissa ja eskarissa hän oppi mm. kirjoittamista, jonkin verran matematiikkaa, valtavasti kaveritaitoja ja paljon muuta. Omalle lapselleni todellakin halusin juurikin varhaiskavatusta enkä mitään aivotonta säilömistä.
Parhaat pisa-tulokset saavutettiin siihen aikaan, kun varhaiskasvatusta ei vielä ollut ja kaikkien päiväkotien toiminta oli aivotonta säilömistä. Tämä johtuu siitä, että pieni lapsi tarvitsee runsaasti aikuisten läsnäoloa eli laadukasta hoitoa. Varsinaisesta opetuksesta hän ei sen sijaan hyödy, koska pienillä opittavat asiat ovat yksinkertaisia ja ne oppii lähes keneltä tahansa aikuiselta. Jostain ooppera
Me 70 -luvulla syntyneet olemme Suomen koulutetuin ja osaavin sukupolvi. Varhaislapsuudessani ei ollut kunnallista päivähoitoa, vaan lapsia laitettiin kuka millekin sivutoimiselle perhepäivähoitajalle, joka katsoi perään, jos viitsi. Oli heikkotasoista. En laskisi yhtään yksi plus yksi varhaiskavatuksen ja koulumenestymisen välillä, myös koulu on muuttunut valtavasti. Se asia mit en ymmärrä on, että miksi niin monelle on niin kertakaikkiaan paha asia, että myös pieniä lapsia opetetaan ja kasvatetaan päivkodissa? Miksi ei saisi ja mitä pahaa siinä on? Pikkulapsivaiheessa lapsilla on herkkyyskaudet kohdillaan kuitenkin ja mm. kielet opitaan ihan leikin lomassa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vein lapseni 2,5 -vuotiaana yksityiseen englanninkieliseen päiväkotiin, jossa hän oppi käyttämään englantia ja oppi paljon muutakin. Kävivät mm. oopperassakin. Viisivuotiaana siirsin lapseni kunnalliseen, koska yksityisessä ei ollut viskaria eikä eskaria. Viskarissa ja eskarissa hän oppi mm. kirjoittamista, jonkin verran matematiikkaa, valtavasti kaveritaitoja ja paljon muuta. Omalle lapselleni todellakin halusin juurikin varhaiskavatusta enkä mitään aivotonta säilömistä.
Parhaat pisa-tulokset saavutettiin siihen aikaan, kun varhaiskasvatusta ei vielä ollut ja kaikkien päiväkotien toiminta oli aivotonta säilömistä. Tämä johtuu siitä, että pieni lapsi tarvitsee runsaasti aikuisten läsnäoloa eli laadukasta hoitoa. Varsinaisesta opetuksesta hän ei sen sijaan hyödy, koska pienillä opittavat asiat ovat yksinkertaisia ja ne oppii
Miksi pitää tehdä normaaleista asioista niin vaikeita? Aina on lapsia kasvatettu ja opetettu. Ei siihen mitään varhaiskasvatuslaitoksia tarvita. Vauvasta saakka aloitetaan kasvatus ja opetus. Opetellaan kuivaksi, opetellaan syömään, opetellaan puhumaan, opetellaan pukemaan, opetellaan käytötapoja jne. jne. Kaikkea tätä tapahtui jo 70-luvulla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vein lapseni 2,5 -vuotiaana yksityiseen englanninkieliseen päiväkotiin, jossa hän oppi käyttämään englantia ja oppi paljon muutakin. Kävivät mm. oopperassakin. Viisivuotiaana siirsin lapseni kunnalliseen, koska yksityisessä ei ollut viskaria eikä eskaria. Viskarissa ja eskarissa hän oppi mm. kirjoittamista, jonkin verran matematiikkaa, valtavasti kaveritaitoja ja paljon muuta. Omalle lapselleni todellakin halusin juurikin varhaiskavatusta enkä mitään aivotonta säilömistä.
Parhaat pisa-tulokset saavutettiin siihen aikaan, kun varhaiskasvatusta ei vielä ollut ja kaikkien päiväkotien toiminta oli aivotonta säilömistä. Tämä johtuu siitä, että pieni lapsi tarvitsee runsaasti aikuisten läsnäoloa eli laadukasta hoitoa. Varsinaisesta opetuksesta hän ei sen sijaan hyödy, koska pienillä opittavat asiat ovat yksinkertaisia ja ne oppii
Me 70 -luvulla syntyneet olemme Suomen koulutetuin ja osaavin sukupolvi. Varhaislapsuudessani ei ollut kunnallista päivähoitoa, vaan lapsia laitettiin kuka millekin sivutoimiselle perhepäivähoitajalle, joka katsoi perään, jos viitsi. Oli heikkotasoista. En laskisi yhtään yksi plus yksi varhaiskavatuksen ja koulumenestymisen välillä, myös koulu on muuttunut valtavasti. Se asia mit en ymmärrä on, että miksi niin monelle on niin kertakaikkiaan paha asia, että myös pieniä lapsia opetetaan ja kasvatetaan päivkodissa? Miksi ei saisi ja mitä pahaa siinä on? Pikkulapsivaiheessa lapsilla on herkkyyskaudet kohdillaan kuitenkin ja mm. kielet opitaan ihan leikin lomassa.
Silloin kun päiväkoteihin tuli tuo varhaiskasvatus niin henkilökunnan määrää ei lisätty yhtään. Kaikki varhaiskasvatus on siis pois lastenhoidolta. Myöskään lasten herkkyyskaudet tai kielen oppiminen eivät vaadi varhaiskasvatuksen antamista vaan ihan tavallinen lapsuus riittää niihin.
Se asia mit en ymmärrä on, että miksi niin monelle on niin kertakaikkiaan paha asia, että myös pieniä lapsia opetetaan ja kasvatetaan päivkodissa? Miksi ei saisi ja mitä pahaa siinä on?
Kenenkään mielestä ei ole paha asia, että lapsia opetetaan ja kasvatetaan. Meitä päiväkoti-ikäisten vanhempia vain vtuttaa, kun pitää tehdä jotain helvetin vasuja ja kasvunportaita ja muuta paskaa sen sijaan, että voisi vain laittaa lapsensa hoidettavaksi ihan normaalisti ilman turhia lippuslappusia. 1v oppii sen mitä oppii ilman vasuja ja nasujakin.
t. eri
Varhaiskasvatuslaitoksessa napero saa vasut, nasut, lasut ja usein nepsytkin. Tämä on arkea niille jotka vielä lapsia erehtyvät tekemään.
Silloin kun päiväkoteihin tuli tuo varhaiskasvatus niin henkilökunnan määrää ei lisätty yhtään. Kaikki varhaiskasvatus on siis pois lastenhoidolta. Myöskään lasten herkkyyskaudet tai kielen oppiminen eivät vaadi varhaiskasvatuksen antamista vaan ihan tavallinen lapsuus riittää niihin.
Siellä on opettajat opettamassa ja hoitajat vessattamassa, mikä siinä on niin erityisen vaikeaa? Ei nykyaikaisissa päiväkodeissa tyydytä pelkkään kuivaksi oppimiseen, vaan me vanhemmat todellakin haluamme paljon enemmän. Siksi me laitamme lapsiamme oppimaan vieraita kieliä, tekemään retkiä, kokeilemaan uusia asioita myös sen oman työpäivämme aikana.
Vierailija kirjoitti:
Silloin kun päiväkoteihin tuli tuo varhaiskasvatus niin henkilökunnan määrää ei lisätty yhtään. Kaikki varhaiskasvatus on siis pois lastenhoidolta. Myöskään lasten herkkyyskaudet tai kielen oppiminen eivät vaadi varhaiskasvatuksen antamista vaan ihan tavallinen lapsuus riittää niihin.
Siellä on opettajat opettamassa ja hoitajat vessattamassa, mikä siinä on niin erityisen vaikeaa? Ei nykyaikaisissa päiväkodeissa tyydytä pelkkään kuivaksi oppimiseen, vaan me vanhemmat todellakin haluamme paljon enemmän. Siksi me laitamme lapsiamme oppimaan vieraita kieliä, tekemään retkiä, kokeilemaan uusia asioita myös sen oman työpäivämme aikana.
Puhu vain omasta puolestasi. 99% vanhemmista haluaa lapsilleen vain ja ainoastaan hyvää hoitoa. Ensin kannattaa opetella se oma äidinkieli ennen kuin alkaa sekoittaa mukaan muita kieliä. Retkiä taasen voi tehdä ilman, että kyseessä on varhaiskasvatus. Jo 1980-luvulla, kun minä olin päiväkodissa, käytiin retkillä ja opittiin uusia asioita.
Vierailija kirjoitti:
Silloin kun päiväkoteihin tuli tuo varhaiskasvatus niin henkilökunnan määrää ei lisätty yhtään. Kaikki varhaiskasvatus on siis pois lastenhoidolta. Myöskään lasten herkkyyskaudet tai kielen oppiminen eivät vaadi varhaiskasvatuksen antamista vaan ihan tavallinen lapsuus riittää niihin.
Siellä on opettajat opettamassa ja hoitajat vessattamassa, mikä siinä on niin erityisen vaikeaa? Ei nykyaikaisissa päiväkodeissa tyydytä pelkkään kuivaksi oppimiseen, vaan me vanhemmat todellakin haluamme paljon enemmän. Siksi me laitamme lapsiamme oppimaan vieraita kieliä, tekemään retkiä, kokeilemaan uusia asioita myös sen oman työpäivämme aikana.
Voi sinua. Kävisitpä joskus tutustumassa siihen päiväkodin arkeen niin näkisit, mikä on todellisuus. Vakaopet vessattavat lapsia ihan samalla tavalla kuin lähihoitajat ja muutkin. Eihän siellä välttämättä ole edes vuorossa muita kuin vakaopeja. Vieraita kieliä ei opetella päiväkodissa ellei kyseessä ole kielikylpylaitos. Retkiä tehdään, mutta ei ne ole välttämättä mitään sen mullistavampaa kuin nakkien paisto laavulla tms.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Silloin kun päiväkoteihin tuli tuo varhaiskasvatus niin henkilökunnan määrää ei lisätty yhtään. Kaikki varhaiskasvatus on siis pois lastenhoidolta. Myöskään lasten herkkyyskaudet tai kielen oppiminen eivät vaadi varhaiskasvatuksen antamista vaan ihan tavallinen lapsuus riittää niihin.
Siellä on opettajat opettamassa ja hoitajat vessattamassa, mikä siinä on niin erityisen vaikeaa? Ei nykyaikaisissa päiväkodeissa tyydytä pelkkään kuivaksi oppimiseen, vaan me vanhemmat todellakin haluamme paljon enemmän. Siksi me laitamme lapsiamme oppimaan vieraita kieliä, tekemään retkiä, kokeilemaan uusia asioita myös sen oman työpäivämme aikana.
Puhu vain omasta puolestasi. 99% vanhemmista haluaa lapsilleen vain ja ainoastaan hyvää hoitoa. Ensin kannattaa opetella se oma äidinkieli ennen kuin alkaa sekoittaa mukaan muita kieliä. Retkiä taasen voi tehdä ilman, että kyseessä on varhaiskasvatus. Jo 1980-luvulla, kun minä olin päiväkodissa, käytiin retkillä ja opittiin uusia asioita.
Varmaan ahkerimpia retkeilijöitä ovat kouluttamattomat perhepäivähoitajat. Melkein joka päivä näkee niitä kaksosrattaineen menossa johonkin.
Voi sinua. Kävisitpä joskus tutustumassa siihen päiväkodin arkeen niin näkisit, mikä on todellisuus. Vakaopet vessattavat lapsia ihan samalla tavalla kuin lähihoitajat ja muutkin. Eihän siellä välttämättä ole edes vuorossa muita kuin vakaopeja. Vieraita kieliä ei opetella päiväkodissa ellei kyseessä ole kielikylpylaitos. Retkiä tehdään, mutta ei ne ole välttämättä mitään sen mullistavampaa kuin nakkien paisto laavulla tms.
Oletko huomannut, että esim. Helsinki on täynnä yksityisiä kielipäiväkoteja, jonne keskiluokka laittaa pilttinsä oppimaan vieraita kieliä? Toivottavasti näissä edes ne opettajat opettavat eivätkä pyyhi pyllyjä teidän julkisen ilmeisen laiskojen hoitajien kolllegoina.
Vierailija kirjoitti:
Voi sinua. Kävisitpä joskus tutustumassa siihen päiväkodin arkeen niin näkisit, mikä on todellisuus. Vakaopet vessattavat lapsia ihan samalla tavalla kuin lähihoitajat ja muutkin. Eihän siellä välttämättä ole edes vuorossa muita kuin vakaopeja. Vieraita kieliä ei opetella päiväkodissa ellei kyseessä ole kielikylpylaitos. Retkiä tehdään, mutta ei ne ole välttämättä mitään sen mullistavampaa kuin nakkien paisto laavulla tms.
Oletko huomannut, että esim. Helsinki on täynnä yksityisiä kielipäiväkoteja, jonne keskiluokka laittaa pilttinsä oppimaan vieraita kieliä? Toivottavasti näissä edes ne opettajat opettavat eivätkä pyyhi pyllyjä teidän julkisen ilmeisen laiskojen hoitajien kolllegoina.
Lopetahan provoilu lapsipieni. Kaikesta huomaa, ettet tiedä mitään päiväkotiarjesta. Hyvä, jos itsekään vielä olet kasvatut ohi päiväkoti-iästä.
Vierailija kirjoitti:
Voi sinua. Kävisitpä joskus tutustumassa siihen päiväkodin arkeen niin näkisit, mikä on todellisuus. Vakaopet vessattavat lapsia ihan samalla tavalla kuin lähihoitajat ja muutkin. Eihän siellä välttämättä ole edes vuorossa muita kuin vakaopeja. Vieraita kieliä ei opetella päiväkodissa ellei kyseessä ole kielikylpylaitos. Retkiä tehdään, mutta ei ne ole välttämättä mitään sen mullistavampaa kuin nakkien paisto laavulla tms.
Oletko huomannut, että esim. Helsinki on täynnä yksityisiä kielipäiväkoteja, jonne keskiluokka laittaa pilttinsä oppimaan vieraita kieliä? Toivottavasti näissä edes ne opettajat opettavat eivätkä pyyhi pyllyjä teidän julkisen ilmeisen laiskojen hoitajien kolllegoina.
Sinun mielestäsi siis kielipäiväkodissa lasten pitää antaa olla paskaisisssa pyllyissä siihen asti, kunnes vanhemmat tulevat hakemaan kotiin? Katsos, trollipeikko, kun ei siellä kielipäiväkodeissakaan ole mitään erillisissä vessahoitajia, vaan kaikki osallistuvat perushoitoon tarpeen mukaan. Mitään opettajia siellä ei ole, koska kyse ei ole koulusta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Silloin kun päiväkoteihin tuli tuo varhaiskasvatus niin henkilökunnan määrää ei lisätty yhtään. Kaikki varhaiskasvatus on siis pois lastenhoidolta. Myöskään lasten herkkyyskaudet tai kielen oppiminen eivät vaadi varhaiskasvatuksen antamista vaan ihan tavallinen lapsuus riittää niihin.
Siellä on opettajat opettamassa ja hoitajat vessattamassa, mikä siinä on niin erityisen vaikeaa? Ei nykyaikaisissa päiväkodeissa tyydytä pelkkään kuivaksi oppimiseen, vaan me vanhemmat todellakin haluamme paljon enemmän. Siksi me laitamme lapsiamme oppimaan vieraita kieliä, tekemään retkiä, kokeilemaan uusia asioita myös sen oman työpäivämme aikana.
Puhu vain omasta puolestasi. 99% vanhemmista haluaa lapsilleen vain ja ainoastaan hyvää hoitoa. Ensin kannattaa opetella se oma äidinkieli ennen kuin alkaa sekoittaa m
Heillä onkin vielä maalaisjärkeä eivätkä tee normaaleista asioista rakettitiedettä. Lisäksi ymmärtävät, mitä tarkoittaa perhepäiväHOITO.
Sinun mielestäsi siis kielipäiväkodissa lasten pitää antaa olla paskaisisssa pyllyissä siihen asti, kunnes vanhemmat tulevat hakemaan kotiin? Katsos, trollipeikko, kun ei siellä kielipäiväkodeissakaan ole mitään erillisissä vessahoitajia, vaan kaikki osallistuvat perushoitoon tarpeen mukaan. Mitään opettajia siellä ei ole, koska kyse ei ole koulusta.
Kyllä siellä omani lapsen päiväkodissa oli ihan opettajan koulutuksen saaneet opettajat ja sitten ne pyllyn pyyhkijät. Ei ollut ikinä likaista pyllyä kun lapsen hain kotiin. Kummallista kuvitelmaa, että hoitajan tehtävänä ei olisi huolehtia lapsen perushoidosta ja opettajan opettaa.
Lapseni eivät ole enää hoitoiässä. Mutta ikinä en ajatellut heidän tarvitsevan muuta kasvatusta kuin mitä kotoaan saavat. Vaan tekemistä ja kavereiden seuraa. Eli sosiaalisia kontakteja. Aivan kuten me aikuiset töissä. Toki oli mukava, että joku jaksoi pienten kanssa askarrella ja piirtää, siitä en itse pidä, mutta kaikkeen muuhun oppivat kotonakin. Nykyäänhän saavat "kasvatusta" mutteivat enää sitä yksilöllistä hoitoa tai vahtimista, kuten ennen perhepvhoitajalta tai ryhmäperhepäivähoitajilta saivat. Vähän kuin nykyajan koulu, jossa ei opettaja enää opeta vaan antaa tehtävät ja lapsi itse opettelee. Kyllä on liika kuunneltu korkeakoulutettuja kasvatusalan ammattilaisia, ja liian vähän käytännössä lasten kanssa olevia ihmisiä. Tätä mieltä, vaikka itse olenkin väitellyt, mutta toiselta alalta.