Muistatko 90-luvun laman?

Muistan, olin ulkomaalaisen firman tytäryhtiöissä suomessa töissä ja tuli päätös, että suomen toimintaa vähennetään ja  puolet henkilökunnasta pistettiin pois, minä myös jäin työttömäksi. Sain kyllä hyvän "kultaisen" kädenpuristuksen, eli 7 kk täyttä palkkaa (näin tehtiin siksi, että porukat ehtivät liittyä ammattiliittoihin ja olla jäsenenä 6 kk, jotta saavat sen jälkeen täydet työttömyyskorvaukset ammattiliitosta). 

Lorvailin noin 6 kk (kesän yli) ja sitten syksyllä ihan puoli vahingossa (kävelin yhteen henkilöstövuokrausfirmaa sisälle) ihan vain tiedustelemaan minkä tyyppistä työtä heillä on tarjolla ja kun heidän tarjoamat työt olivat ihan muuta kuin ns. omaa alaani, niin sanoin siellä, että en nyt vielä ala ihan mitä vaan tekemään, kun ei ole rahallisesti tarve ja juttelin siellä kaikenlaista, sitten kun kuulivat mitä kaikkea olen tehnyt niin kysyivät, että tulisinko heille sinne konttoriin töihin ja aloitin heillä ensin alkuun osa-aikatöinä. Sitten aika nopeasti siitä tuli kokopäiväinen työ (tein ilmeisesti vaikutuksen), sinne sitten jäinkin pariksi vuodeksi. 

Minä siis selvisin melkoisella tuurilla tuosta tosi pahasta lamasta. 

Olin ennen laman alkua päässyt helposti pariinkin tulevan alani työpaikkaan harjoittelijaksi. Laman kynnyksellä aloitin alan opinnot - ja sitten ei enää mitään kesätyö- tai keikkatyöpaikkoja. Nyt tilanne näyttää melko lailla samanlaiselta.

Muistan, olin lapsi ja lamasta on jäänyt tosi ahdistavat, epämääräiset ja synkät muistikuvat. Perhetuttavissa oli niin konkurssiin menneitä jotka joutuivat miljoonavelkoihin, itsemurhan tehneitä, alkoholisoituneita ja muistanpa myös koulukaverin vanhemman olleen työttömänä prostituoituna. Ja tämä ihan Helsingin Töölössä eli sinänsä hyvällä alueella. Helsinki oli täynnä kaikenlaisia hiippareita itsensäpaljastajista känniläisiin jotka kulkivat ties mikä propellihattu päässä ympäripäissään. Ruokaa oli suht. vähän ja niukasti. Mitä saman ikäluokan (-88) kavereiden kanssa ollaan juteltu niin moni jakaa yhtä ahdistavat mielikuvat. 

Muistan. Olin lapsi tuolloin ja meidän perheessä molemmilla vanhemmilla säilyi työpaikka, mutta yleisesti ottaen elämä oli tosi säästeliästä tuolloin. Kukaan ei todellakaan käynyt ulkomailla, leluja sai lähinnä jouluna ja syntymäpäivänä ja ruoka oli hyvin yksinkertaista kotiruokaa. Karkkia sai harvoin. Osalla kavereita oli ongelmia kotona, lähinnä alkoholismia.

Vierailija kirjoitti:

YO-93. Muistan kun kyselin kesätöitä ennen armeijaan lähtöä. Firmoista naurettiin mut ulos. Sama homma kesänä -94 intistä päästyäni.

Sama, tekosyynä käytettiin sitä armeijaa ennen armeijaan menoa, että olisi muka heti joutunut taas uuden ottamaan tilalle, mutta eipä tuota armeijan jälkeenkään 1995 päässyt ihan heti mihinkäään.

Muistan hyvin, koulussa oli rikkinäiset vaatteet päällä, kotona ei ollut aina ruokaa, joutui olemaan nälissään kesälomilla.

Aika oli hyvin hyvin ankeaa. Rahaa ei yksinkertaisesti vaan ollut.

Vanhemmilla oli kovat riidat kun yritys oli mennyt konkurssiin josta jäi velkoja.

Autot oli todella vanhoja rotiskoja millä ajettiin ja asunto lähti myös alta vanhemmilla, lainan vakuutena kun oli.

Jotenkin siitä vain selvittiin kuiville kun isällä riitti töitä.

Nykyisin jo helpottanut mutta se on aika josta jäi mieleen rahan hinta ankeus, sekä se että velalla ei kannata ostaa paljoa mitään, jos käy huonosti.

Varovaisuuden se 90-luvun lama opetti.

Oi muistan kyllä. Olin silloin koululainen. Keväällä annettiin puolikas pyyhekumi ja yksi kynä, oli riitettävä vuoden loppuun ja toisen kynän ja kumin puolikkaan sai sitten joulun jälkeen jos edelliset oli käytetty loppuun. Kouluun piti jokaisen viedä myös vessapaperia vähintään rulla, mielellään paketti. Mitään ei kirjoihin saanut merkitä, kaikki kopioitiin vihkoihin. Mummi halusi tukea joten joululahjaksi sain aina 1000mk millä ostettiin seuraavan vuoden vaatteet, reput yms mitä tarvitsi. Kalassa kesäsin käytiin mahdollisimman paljon ja koko perhe oli mansikkamaalla poimimassa mansikoita 10mk laatikko keräysmaksulla. Porkkanat napattiin pellon reunalta ja ruoka oli pääsääntöisesti kalaa ja perunaa, keittija, perunamuussia ja mureketta, läskisoossia tai perunalaatikkoa. Makaroonia tai riisiä ei ollut juuri koskaan. Synttäreillä oli mansikkahillolla täytetty kermakakku ja mehukatti mehua. Vain hyvä tuloiset iski pöytään sipsit ja karkit. Limua ostettiin yksi korillinen kesäksi, mistä pullon sai uimareissun jälkeen ottaa. Joululahjoja sai 1-2kpl. Synttäreille sai kutsua yhden tai enintään kaksi vierasta. Viikkorahaa ei saanut, joskus sai maksimissaan markan karkkiin. Yleensä ostettiin Lauantaipussi joka jaettiin koko perheen lapsien kesken. Kaikesta huolimatta, oli ihan mukavaa aikaa!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Joo. Olin äitiyslomalla kun sain iltapäivällä  klo 14 tietää työpaikalta että tänään on kaikilla täällä viimeinen työpäivä. Yhtäkkiä kirpparit olivat kovaa huutoa ja kauppa kävi. Sitä ennen oli vähän häpeä käydä niissä. Itsepalvelukirpparit ilmestyvät katukuviin. Posti- ja pankkikonttorit hävisivät lähiöistä nopealla tahdilla. 

Muistan, kun juuri ennen rajua notkahdusta pankkivurkailijat olivat lakossa, kun vaativat isoja palkankorotuksia. Pitivät suureellisesti lakkotanssiaisia torilla. Palkka saatiin käteen ruskeassa kirjekuoressa.

Lakkotanssit ja palkankorotusvaatimukset olivat siis turhia, koska pankit kaatuivat. Ja pankkivirkailijijoista tuli työttömiä työnhakijoita. Ei ne lakot sinänsä lamaa aiheuttaneet eikä vaikuttaneet pankkien kaatumiseen. Sattuivat vaan samaan aikaan.

NO, ne työntekijät sai kaikki pikkuisen parempaa ansiosidonnaista kun jäivät työttömiksi. Ja voin kertoa, että joka pennilla oli niihin aikoihin väliä.

Muistan asuntojen hinnat romahti 60% lyhyessä ajassa ja sai jopa tonneilla kun omistajat halusi eroon vastikkeenmaksusta. 

Nyt on huonompi tilanne työnsaannin kannalta. Eikä 90-l ollut afrikkalaisia kaduilla ryöväämässä eikä ketään rskattu. Koko rikostilanne on lähtenyt käsistä.

Tavallaan muistan. Pienviljelijäperheissä elettiin normaalistikin vaatimattomasti, joten lama ei vaikuttanut raha-asioihin oikein mitenkään. Koulussa oli kierrätetty kirjoja jo ennenkin, joten se ei ollut mitään uutta. Kesätöitä oli jos ei ollut turhan tarkka mitä teki. Oikeastaan nyt tuntuu  nuorilla olevan vielä vaikeampaa saada kesätöitä. 

Silloisella poikaystävällä oli oppisopimus rakennusalan tutkintoon kun lama iski ja oppisopimustyönantaja meni konkkaan. Hän jäi siis työttömäksi ja tutkinnon suorittaminen jäi sitä myöten myös kesken. Koulussa ei ollut tarjotta mitään apua eikä vaihtoehtoja. Vasta pitkän ajan päästä myös koulussa tajuttiin, että lama kestää pitkään ja lopulta sit haalittiin kasaan kaikki teiniaikojen mansikanpoiminnasta lähtien jotta saatiin paperilla tarpeeksi työkokemusta ja lätkäistiin leima tutkintotodistukseen. Niin hän sitten valmistui työttömäksi. Koska töitä ei edelleenkään ollut, hän haki sitten AMK koulutukseen johon pääsyvaatimuksena oli perustutkinto ja x vuotta työkokemusta. Ne samat mansikanpoiminnat lasketiin siinäkin rakennusalan työkokemukseksi, nyt siis tavallaan jo kahteen kertaan. Jännittävää on se, että lopulta hänestä tuli alallaan tosi hyvä ja on menestynyt hyvin - mutta kyllä nuo ajat vaikuttivat pitkään.

Silleen kävi tuuri, että vielä alkuvuodesta 91 poikaystävän oppisopimustyönantaja tarjosi firman kautta halpaa ja joustavaa valuuttalainaa että omat työntekijät  saisi ostaa firmalta valmistuvia asuntoja, pääsisi kiinni vaurastuvan sijoittajan elämään, mutta onneksi poikaystävä ei ehtinyt sitä ottaa.

Vierailija kirjoitti:

Tavallaan muistan. Pienviljelijäperheissä elettiin normaalistikin vaatimattomasti, joten lama ei vaikuttanut raha-asioihin oikein mitenkään. Koulussa oli kierrätetty kirjoja jo ennenkin, joten se ei ollut mitään uutta. Kesätöitä oli jos ei ollut turhan tarkka mitä teki. Oikeastaan nyt tuntuu  nuorilla olevan vielä vaikeampaa saada kesätöitä. 

Työttömänä ei voi kuin toivoa että toivottavasti oikeen monen kermaperseen vesa jää ilman kesätöitä. Itse olette äänestäneet muunmaalaiset suomeen työmarkkinoille ja hokeneet mee töihin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tavallaan muistan. Pienviljelijäperheissä elettiin normaalistikin vaatimattomasti, joten lama ei vaikuttanut raha-asioihin oikein mitenkään. Koulussa oli kierrätetty kirjoja jo ennenkin, joten se ei ollut mitään uutta. Kesätöitä oli jos ei ollut turhan tarkka mitä teki. Oikeastaan nyt tuntuu  nuorilla olevan vielä vaikeampaa saada kesätöitä. 

Työttömänä ei voi kuin toivoa että toivottavasti oikeen monen kermaperseen vesa jää ilman kesätöitä. Itse olette äänestäneet muunmaalaiset suomeen työmarkkinoille ja hokeneet mee töihin.

No en tietääkseni ole kermaperse, vaan tottunut tekemään vähän kaikkea. Nuorellani on myös kesätöitä, vaikka et pidäkään ajatuksesta.

Muistan vain että tehtiin 4 pv vk  kun ennen oli 5 pv vk, myöhemmin palattiin entiseen. 

Jouduin työttömäksi. Ainut hyvä puoli oli ettei työkkärissä muutamaan vuoteen tarvinnut muuta kuin täyttää työtön lappuja. Onneksi ei ollut velkoja. Niistä saattoi joutua maksamaan pahimmillaan 13-15% korkoa. Monelle kävi huonosti.

Vierailija kirjoitti:

Muistan asuntojen hinnat romahti 60% lyhyessä ajassa ja sai jopa tonneilla kun omistajat halusi eroon vastikkeenmaksusta. 

Nyt on huonompi tilanne työnsaannin kannalta. Eikä 90-l ollut afrikkalaisia kaduilla ryöväämässä eikä ketään rskattu. Koko rikostilanne on lähtenyt käsistä.

missä sä vietit 90-lukuasi? On totta, että ra iska ajat ja ryövääjät oli silloin suomalaisia. Niin ne tosin on suurimmalta osalta nykyäänkin. Somalipakolaisethan tuli Suomeen tuolloin, mutta ei ne tähän osallistuneet. Ilmiöt sinänsä oli silloin kuitenkin jopa tavallisempia kuin nykyään. Baarissa esim piti olla tosi tarkkana juomien kanssa ja yllättävän usein sattui että joku alkoi väkivalloin kähmiä ihan vaan taksijonossa tai bussipysäkillä ohikulkiessaan, baarissa tiskill tai vessajonossa, ja jos ei ollut kaveria mukana auttamassa, saattoi käydä huonosti.Työpaikoillakin aika pitkälti sama.Kukaan ulkopuolinen ei taatusti tullut apuun, koska, no nehän oli vaan miehiä ja mitäs läksit.

Minulla meni hyvin 1988 - 2000.

Ei tuntunut lamat missään.

Rahaa oli ja sitä meni.

Vierailija kirjoitti:

Muistan en devalvaatiot joilla hävisi hetkessä palkasta melkein kolmasosa pois

Miten? Inflaatio oli alhainen vuosia devalvaation jälkeen eikä palkkoja leikattu.

Me pärjättiin, kun molemmilla on työpaikka. Vanhempani joutuivat myymään talonsa ja mökkinsä, kun olivat ruvenneet sukulaiselle takaajaksi lainaan.

muistan hyvin kun ostin 1992 ensiasunnon uudehkon kaksion makso 100000 mk...