Aamut nepsyteinin kanssa ovat rankkoja: Herätä,vahdi että ottaa lääkkeet, harjaa hiukset, pukee puhtaat vaatteet ja ehtii bussiin

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä se vähän hämmentävältä vaikutti, kun nepsy-sarjassa lapsi, joka kykeni kuulemma käymään ihan sujuvasti koulua, passuutti äitiä tekemään voileivätkin valmiiksi. Kyseessä oli yläkouluikäinen. 

No ei tää mun 18v tee vieläkään voileipää itselleen. Ollaan mietitty sen laittamista omaan asuntoon ja siellä sit käydään katsomassa miten pysyy hengissä vai pysyykö. Todennäköisesti käy kuten meidän edelliselle nepsylle, että asuu likaisena roskaruokaroskien keskellä ja lihoo kymmeniä kiloja kun ei ikinä poistu kotoaan. Loppuu opiskelut siihen ja kaikki kun kukaan ei vahdi.

Laita tekemään. Sanot, että tämä ei ole palvelutalo, vaan täällä aikuiset ihmiset tekevät itse omat leipänsä. Jos ei tee, olkoon nälässä. 

Ja se on. Siksi sen painoindeksi on hädintuskin 16 nyt kun olen sitä pari vuotta lihottanut ihan tietoisesti. Sillä oli myös anemia yhdessä vaiheessa sen syömättömyyden ja nirsoilun takia. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pakko tämän keskustelun lukemisen jälkeen todeta, että luojan kiitos kukaan ei huomannut autismiani kun olin lapsi. Kyllä minäkin olisin kiukutellut, jos äiti olisi vierestä vahtinut ja hoputtanut tekemisiä ja pukemisia. Kiukuttelisin vieläkin. Eihän tuollaisesta tule ikinä aikuista, jos ei opi tavallisia syy-seuraus-suhteita, kun äiti passaa kaiken eteen. 

Ei minunkaan autismia huomattu ennen kuin lapseni sai yksitellen diagnoosin. Minä sain tukkapöllyn tai selkääni jos jokin ei sujunut. Jos koulu ei kiinnostanut julisteet revittiin seinältä ja huone pistettiin roskiin. Jätettiin pöytä, sänky ja valo. Käskettiin istua siellä pois ihmisten silmistä. Toisaaltaan sitä oppi sen elämässä että pärjättävä on yksin ilman apua koska avun pyytämistä saa turpaansa. En vain ole omiin lapsiini halunnut samaa toteuttaa.

On tietysti. Mikään ei vain toimi mitä yritetään. Kaikki on uuvuttanut ja tehnyt epätoivoiseksi mitkä on yrittäneet

Ja se on. Siksi sen painoindeksi on hädintuskin 16 nyt kun olen sitä pari vuotta lihottanut ihan tietoisesti. Sillä oli myös anemia yhdessä vaiheessa sen syömättömyyden ja nirsoilun takia. 

Miksi haluat tietoisesti tehdä lapsestasi avuttoman, joka ei tee mitään itse? Anemiaa hoidetaan rautatableteilla ja niitäkin 18v voi ihan itsenäisesti ottaa. Miten luulet, että lapsi pärjää sitten, kun sinä et enää pysty paapomaan? 

Onko sun lapsi tarkoitus pistää lihoiksi vai miksi lihotat sitä tietoisesti? 

Vierailija kirjoitti:

Meillä annetaan lääke iltapalalla, väsymys piikki tulee yöksi ja aamuksi aistit vähän rauhoittuneet. Mutta tiedän tunteen, mulla on kaksi. Ihan alkaen siitä, että nousevat ylös kun kellot on soineet, pukee vaatteet päälle, syö aamupalan, pukevat ulkovaatteet ja menevät kouluun. Mutta luojan kiitos ei tarvitse enää huutamista, kiljumista ja itkemistä kuunnella aamuisin 20min-2h.

Mikäköhän on se nepsyn lääke joka annetaan iltapalalla... mahdollisesti nukahtamista auttava lääke. 

ADHD-lääkkeet annetaan aamulla.

Vierailija kirjoitti:

Ja se on. Siksi sen painoindeksi on hädintuskin 16 nyt kun olen sitä pari vuotta lihottanut ihan tietoisesti. Sillä oli myös anemia yhdessä vaiheessa sen syömättömyyden ja nirsoilun takia. 

Miksi haluat tietoisesti tehdä lapsestasi avuttoman, joka ei tee mitään itse? Anemiaa hoidetaan rautatableteilla ja niitäkin 18v voi ihan itsenäisesti ottaa. Miten luulet, että lapsi pärjää sitten, kun sinä et enää pysty paapomaan? 

Se haluaa varmaan pitää lapsensa hengissä 🙄. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Usein sanotaan, että lapselle ei ole laitettu kuria ja opetettu käytöstapoja, on päästetty liian helpolla ja siksi ei saa mitään aikaiseksi itse. Omankin lapsen (7v) kanssa on hankalaa toiminnanohjauksessa, ei saa aikaiseksi ellei ole koko ajan vieressä seuraamassa. Mutta nyt olen alkanut epäillä, että olenkin ollut liian tiukka ja vaativa, kannustanut liian vähän. Ja sen takia on hankalaa. 

Meinaatko mennä kouluunkin viereen seisomaan, että lapsi "saa aikaiseksi" esim. matikan tehtävät tunnilla? 

Siitähän ne ongelmat juuri syntyvätkin, kun mitään ei tapahdu itsenäisesti. Eikä siihen vieressä seisomiseen oikein ole mahdollisuuksia, kun on aika monta askaretta mitä perhearki vaatii. Olen perheen ainoa vanhempi, erosimme lapsen isän kanssa jo vuosikausia sitten perheväkivallan takia eikä väkivaltariskin takia lapsi tapaa isäänsä.

Mutta yhtä kaikki, jos vaikka aamulla sanon että pue vaatteet ja lähden sitten pukemaan itse ja tekemään aamupalaa, ei lapsi ole saanut puettua kun aamupala on valmis. On ryhtynyt leikkimään. Jos ettei soimaisi vaan antaisitte vinkkejä jos teillä sellaisia on. 

Ap täällä. Kävin asioilla tässä välissä.

Itsenäistä kouluun kulkemista on kokeiltu. Tulos: Oli etuajassa koulussa ja meni pois tolaltaan kun ovi oli lukossa,sivullinen löysi seisomasta puskasta ja hätääntyi kun ei saanut lasta reagoimaan vaan seisoi mykkänä ja tärisi. Onneksi avustaja sattui paikalle ja otti lapsen huomaansa. Ei siis puhu vieraille ja ahdistuessa pyrkii vetäytymään "turvapaikkaan " joka tässä tapauksessa oli puska koulun vieressä. Koulussa välitunnit sisällä koska ahdistuu muuten liikaa eikä käy yksin koulun wc:ssä (normaali yläaste jossa pienryhmä). JOnkilaista koulukiusaamista  on :( Kohteena ei niinkään ole oma lapseni vaan koko luokka,

Likasiin vaatteisiin ei kuole,mutta kyllä minä äitinä en pysty siihen että lähtee kouluun farkuissa joihin on on mennyt läpi kuukautisveri ja paidassa,johon on tippunut italianpataa ja pyyhitty räkäinen nokka. Ei tuo vaatteita pyykkiin omatoimisesti vaikka miten muistuttaa ja ainoa keino saada vaatteet pesuun on ratsata  kaappi. Ja lelulaatikko,sieltäkin vaatetta löytyy

Koulumatkoja lukuunottamatta ei kulje missään itsenäisesti,ei esim. käy yksin kaupassa. Olemme opetelleet maksamista mutta vaatii sen että seison ihan vieressä ja kannustan. Jos tuote maksaa 5 euroa ja hänellä on kympin seteli ja viidenkympin seteli ei tiedä,kumman antaisi eikä ota vaihtorahoja vaan lähtee "karkuun". 

Ruokaa tekee apunani niin että esim. pilkkoo perunat mutta sillloin pitää muistuttaa että käsi housuista kun kokataan,kiitos! Myös mikron käyttö on haastavaa eikä osaa lämmittää esim. kaakaota.

Toisinsanoen arki on hyvin samanlaista kuin vaikka 7vuotiaan kanssa. Käy yksin vessassa, syö ilman apua ja selviää jotenkuten kouluun.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olin 15-vuotiaan nepytytön henkilökohtaisena avustajan. Äiti selosti suurin piirtein samat jutut kuin ap. Kummasti kuitenkin tyttö osasi minun seurassani ihan itsenäisesti syödä aamupalan, huolehtia aamupesuista ja pukea vaatteet päälle. Ainut mihin tarvitsi jatkuvaa ohjausta oli ajanhallinta ja lääkkeistä huolehtiminen. 

Usein näissä on kyse siitä, että vanhemmat hakevat lähes terveille lapsilleen vammaisdiagnoosin jotta voivat saada vammaistukea, useita satoja euroja kuussa. Kuuluu vasemmistolaisuuteen. Eikä se näytä häiritsevän, että oma lapsi syö turhaan myrkkyjä päivittäin. 

Kuule ne vammaistuet alkaa satasesta, suurin osa saa tuon alimman määrän eli satkun kuussa. 

Siis suurin osa niistä, joilla se hyväksytään- sitä kun ei läheskään aina hyväksytä. 

Minä en saanut omalle autistilleni, joka mm. juoksenteli autojen alle ja kävi tuntemattomien kimppuun ilman syytä. Silmät selässä sai elää 24/7, eikä sekään riittänyt. 

Kerran käännyin moikkaamaan naapuria kahdeksi sekunniksi, ja lapsi riuhtaisi itsensä irti. Oli sekunneista kiinni, ettei käynyt todella pahasti. 

Päiväkoti soitteli viikottain että eivät pärjää, haetko etuajassa pois. 

Mutta mitään tukia ei saatu, vaikka oli lausuntoja ja diagnoosit. Ei kuulemma ole niin kuormittavaa, että pitäisi saada. 

Minun nepsyteini on ihan itse hoitanut koulunsa ja myöhästelyt koulusta. Lähtee kun lähtee ja jos ei kerennyt syömään niin sitten syö vasta koulussa.

Vierailija kirjoitti:

Minun nepsyteini on ihan itse hoitanut koulunsa ja myöhästelyt koulusta. Lähtee kun lähtee ja jos ei kerennyt syömään niin sitten syö vasta koulussa.

Päädyin itsekin samaan ratkaisuun. Jossain vaiheessa vaan pitää alkaa antamaan vastuuta, ja myös hyväksyä se, ettei näistä lapsista välttämättä tule mitään kympin oppilaita.

Meillä oppi, kun annettiin tehdä niin kuin itse parhaaksi näki eikä myöskään puututtu seurauksiin vaan todettiin, että elämä on ja asioilla on seurauksia. Kun joka päivä pidemmän aikaa joutuu palaamaan lisäämään vaatetta, opettaja toruu myöhästymisestä, ihmiset kommentoivat ulkonäköä ja vaatetusta, tarvittavat tavarat eivät ole mukana, joutuu kävelemään pidemmän matkaa yms., alkoi kiinnostaa vihdoinkin kuunnella, mitä sanotaan, ja jos ja kun ei halunnut muiden neuvoja koko ajan, myös opetella keinoja selvitä itsenäisesti. Tuo tosin oli vielä sitä aikaa, kun lapselle sai tulla joskus pahakin mieli ja ikäviäkin asioita oli elämässä. Nykyään tuo ei toki enää vetele vaan mistään ei saa seurata mitään. 

Eipä tuo eroa normaalinuoren vanhemmuudesta, paitsi lääkkeiden osalta. Semmoista se on huoltajan homma.

Vierailija kirjoitti:

Mitäköhän näistä kaikista nepsyistä tulee isona? Jos eivät mihinkään pysty teininäkään.

Toivottavasti nuo voidaan tulevaisuudessa abortoida pois

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitäköhän näistä kaikista nepsyistä tulee isona? Jos eivät mihinkään pysty teininäkään.

Toivottavasti nuo voidaan tulevaisuudessa abortoida pois

Jep, ei enää Einsteineja kiitos. 

Vierailija kirjoitti:

Onko sun lapsi tarkoitus pistää lihoiksi vai miksi lihotat sitä tietoisesti? 

Sivullisena totean, että jos lapsen painoindeksi tietoisten lihotusyritysten jälkeen on 16, niin eiks siinä oo ihan tarpeeks vastausta sun kysymykseen 🙄. 

Vierailija kirjoitti:

Meillä oppi, kun annettiin tehdä niin kuin itse parhaaksi näki eikä myöskään puututtu seurauksiin vaan todettiin, että elämä on ja asioilla on seurauksia. Kun joka päivä pidemmän aikaa joutuu palaamaan lisäämään vaatetta, opettaja toruu myöhästymisestä, ihmiset kommentoivat ulkonäköä ja vaatetusta, tarvittavat tavarat eivät ole mukana, joutuu kävelemään pidemmän matkaa yms., alkoi kiinnostaa vihdoinkin kuunnella, mitä sanotaan, ja jos ja kun ei halunnut muiden neuvoja koko ajan, myös opetella keinoja selvitä itsenäisesti. Tuo tosin oli vielä sitä aikaa, kun lapselle sai tulla joskus pahakin mieli ja ikäviäkin asioita oli elämässä. Nykyään tuo ei toki enää vetele vaan mistään ei saa seurata mitään. 

Minä olen ollut tuo teini, ja ei se auta. En hahmottanut kommenteista huolimatta yhtään mikä oli pielessä ja miten sen olisi voinut korjata. Kotona ei ohjattu noissa asioissa mitenkään, siis MITENKÄÄN ja minulle ei hankittu asianmukaisia tarvikkeita. Siis jos hiukseni olivat ihan takussa, vanhemmille ei tullut mieleenkään huomauttaa asiasta tai sanoa että hei, no ostetaan sulle hoitoainetta. Jos valitin asiaa vastaus oli oikeasti "no höh". Ihmettelin vaan miten muiden hiukset oli niin sileitä.

Vierailija kirjoitti:

Teini parturiin ja tukka sellaiseksi, ettei tarvitse harjailla.

Persuilla keittää eilisten galluppien takia. 

Menee itsenäisesti bussilla? Huutonaurua, eihän tuota tarvitse auttaa ollenkaan.

Mikä ihmeen nepsy? Asuuko niitä muissakin maissa, vai onko aivan suomalainen keksintö?  Asun Keski-Euroopassa,  eikä yksikään nepsy ole kävellyt vastaan.