Miksi ei saa kysyä lapsien hankinnasta?

Vierailija kirjoitti:

Tokihan mitä tahansa voi kysyä. Ei se laitonta ole. Pitää vaan osata varautua siihen, että joku jolta asiaa kysyt saattaa itkeä koko loppupäivän, saattaa saada paniikkikohtauksen tai saattaa nätisti hymyillen valehdella päin naamaa.

:D

Aiheuttipa avaus paljon kommentointia. 

Vierailija kirjoitti:

Jos asiaa miettii yhtään pidemmälle, niin mitä hyötyä kysyjälle olisi tiedosta, aikooko toinen hankkia lapsia? Jos hän saa lapsen, hän varmaankin ilmoittaa siitä. Jos taas hän ei saa lasta, ei ole mitään ilmoitettavaa. Eli uteleminenkin on vähän turhaa, koska vastauksella ei oikeastaan tee mitään.

Itse näen paljonkin hyötyä. Osa potentiaalisista isovanhemmista on kysynyt ja osa ei ole kysynyt hankimmeko lapsia. Onhan sillä ihan oman elämän kannalta merkitystä tuleeko isovanhemmaksi. Saattanut odottaa turhaan kaikki nämä vuodet.

Nykyään kysyn kaikilta 20-40 vuotioilta  naisilta ja miehiltä Miten olisi vauvan hankinta vai ootko kyvytön? Varsinkin jos on lapseton. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos on vaikkapa 12 vuotta yrittänyt lasta, ei se ole mitenkään kiva että joku jatkuvasti urkkii, koska HANKITTE lapsen. Ihan kuin lapsen voisi hankkia samaan tyyliin kuin hankkii uuden maton. 

Kyselyt loppuu, jos sanoo, että  ei saada lasta ja pyytää lopettamaan kyselyn

Ei lopu. Alkaa seuraavaksi utelut adoptiosta. 

Joo, mielenkiintoista, vastaat ja sanot että eikun oikeastaan mietin milloin sä alat kuolla!

Minulle on yhdentekevää kysyykö joku lapsisuunnitelmistani. Sen sijaan moni muu asia on sellainen, josta en suostu puhumaan. Mitäpä jos joku kysyy? Kristus minkälaiseksi tämä maailma on mennyt.

Vierailija kirjoitti:

Just viime yönä yritettiin. Haluatko tarkempia tietoja?

"Ensin kokeiltiin koira-asentoa, sit oli semmonen, en nyt muista nimeä mutta ota tuo kama sutra lainaan"

Meiltä tiedusteltiin vuosia koska tulee lapsia, kun ei niitä ollut, lopulta kyllästyin siihen jatkuvaan uteluun, niin sanoin suoraan joka ikiselle tutulle ja tuntemattomalle että just tässä kärsin ties kuinka monetta myöhäistä keskenmenoa, kiitos kysymästä, lapsia tulee jos vaan joku lapsista syntyisi elävänä. Noh koskaan ei syntynyt ja nyt jo 40-vuotias olen, joten se siitä. Edelleen silti kysellään.

Älkää kyselkö mitään perheasioita. Mulla on kyllä lapsia, mutta hyvänpäivän tututkin kyselee missä mun vanhemmat asuu, mitä tekevät työkseen jne. Ei ole kiva kierrellä, että toinen on narsistipaska ja toinen alkoholisti. Ja "onko sulla sisaruksia". Joo on, toinen istuu vankilassa ja toinen narkomaani. Perheasiat voivat olla todella kipeitä, ei jutella eikä kysellä niistä.

Vierailija kirjoitti:

Ihme suuttujia täällä. Se on vaan kysymys muiden joukossa. Ei kummempaa. 

Ahaa, siis sulta saa kysyä että mites teillä pannaan, millo sun ukkos menee töihin,voin tulla auttaan lapsentekoasiassa, ajattelitko rakastajan ottaa kun ukkos on tuhkamuna...

Minäkin ihmettelin kovin agressiivisiakin vastauksia että voiko lapsi utelut olla kaikkein arin aihe. Kyllä muistan joitain uteluja ja kerran tuomitsevaakin morkkaamista joksikin vapaamatkustajaksi lapsettomuudesta nuorena mutta en niistä viitsinyt hikeentyä enkä mitään numeroo tehnyt. Toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos, se on hänen ongelma päässään eikä minun. 😅 Jos antaa itsensä tiggeröityä kaikista tyhmistä ihmisistä niin itsehän siinä vain rasittuu.

Kyseessä niin henkilökohtainen asia, ettei sitä pitäisi kysyä kenenkään. Kukin kertoo tilanteestaan itse, jos haluaa. Tämän luulisi olevan itsestäänselvyys. Ja perustelut siitä, että mahdollisilla tulevilla isovanhemmilla on oikeus saada tietää, tuleeko lapsenlapsia, niin höpö höpö. Oman lapsen saamistakaan kun ei voi itse päättää (paitsi voi toki päättää olla saamatta lasta), niin ei lapsenlapsien tuloon todellakaan voi vaikuttaa. Eikä asia silloin heille kuulu. 

Itse olen lapseton, vaikka kovasti lapsen haluaisin. Uteluita on tullut työkaverilta, pomolta, hyvänpäiväntutulta ja muutamalta muulta. Joka kerta satuttaa. Aloittajalle kysymys: mitä minun pitäisi näihin kyselyihin vastata? Ei kukaan halua puolitutulle kertoa esim. terveystietojaan (eli, ettei ole fyysisesti onnistunut tulemaan raskaaksi oli "vika" sitten itsessä tai puolisossa tai että esim käy lapsettomuushoidoissa) tai henkilökohtaisia asioitaan elämäntilanteesta (eli, ettei esim ole löytänyt parisuhdetta, puoliso ei halua lapsia ja tämä johtamassa eroon tai jotain muuta, mikä ei puolitutuille kuulu). Kysymykseen "oletteko lasta aikeissa hankkia" on todella hankala vastata mitään paljastamatta em. asioita. Vai, mitä itse vastaisit? Jos tähän vastaa ympäripyöreästi, että kyllä olemme aikeissa, joutuu seuraavat vuodet entistä kiivaamman utelun ja vatsan alueen seuraamisen kohteeksi. Ja tätä kukaan lapsettomuudesta kärsivä ei halua. 

Nykyään ei kannata kysyä mitään keltään mistään. Tai kertoa miltä jokin asia itsestä tuntuu. Tulee joskus niin skitsoa settiä palautteena. 

Nykyään tuntuu olevan niin paljon pahoinvointia ihmisillä... Lapsen hankkimisesta kysymisen asiattomuus pitäisi olla kyllä kaikille normaalilla kognitiolla varustelluille ihan itsestäänselvyys. Vähän niinkuin piereskely ruokapöydässä. Näin ei toimita. Itsellä onkin tullut mieleen, kyselevätkö joskut tätä ihan vain aiheuttaakseen mielipahaa toisille ja näin purkaakseen omaa pahaa mieltään.

Omaan tuttavapiiriini kuuluu eräs nainen, jolla aikalailla mennyt kaikki perseelleen elämässään, mutta yhden lapsen on saanut jonkun randomin siittämänä. Hän jaksaa tuoda esille sitä, miten "lapsen saaminen vasta tekee ihmisestä aikuisen" ja, miten "elämä ei ole mitään ilman lapsia". Hän myös heittelee ilmoille kommentteja kuten "alkakaas tekin nyt niihin lapsentekohommiin ennen kuin paikat vanhenee" tms törkeyksiä. Samassa tuttavapiirissä liikutaan ja tämän takia hänen juttujaan joudun äimistyneenä kuulemaan. Samassa tuttavapiirissä on myös useita lapsettomia aikuisia (30-40v). En tiedä heidän lapsettomuuden syytänsä, mutta tilastolliset mahdollisuudet ovat isot siihen, että ainakin jonkun kohdalla kyseessä tahdoton lapsettomuus. Usein heidän puolesta tämän yhden idiootin heitot harmittaa. Olen ainakin hänen kohdallaan aika varma, että lapsettomuuden kyseenalaistaminen ym sekoilu on hänen tapansa A) tuoda esille sitä, että on hän edes jossain onnistunut ja B) saada muuta näyttämään huonommilta. Taustalla tässä siis todennäköisesti hänen oma alemmuudentunteensa, kun kaikilla muilla elämän osa-alueilla epäonnistunut (yksikään parisuhde ei ole kestänyt muutamaa kk kauemmin, työtön ja elelee tukien varassa kaupungin vuokra-asunnossa, reippaasti ylipainoinen ja huonossa kunnossa ikäisekseen jne).   

Saa kysyä ihan mitä vain, myös lapsentekoasioista. Teet siinä vain itsestäsi törpön pellen, mutta kiellettyä kysyminen ei ole.

Vierailija kirjoitti:

Nykyään tuntuu olevan niin paljon pahoinvointia ihmisillä... Lapsen hankkimisesta kysymisen asiattomuus pitäisi olla kyllä kaikille normaalilla kognitiolla varustelluille ihan itsestäänselvyys. Vähän niinkuin piereskely ruokapöydässä. Näin ei toimita. Itsellä onkin tullut mieleen, kyselevätkö joskut tätä ihan vain aiheuttaakseen mielipahaa toisille ja näin purkaakseen omaa pahaa mieltään.

Omaan tuttavapiiriini kuuluu eräs nainen, jolla aikalailla mennyt kaikki perseelleen elämässään, mutta yhden lapsen on saanut jonkun randomin siittämänä. Hän jaksaa tuoda esille sitä, miten "lapsen saaminen vasta tekee ihmisestä aikuisen" ja, miten "elämä ei ole mitään ilman lapsia". Hän myös heittelee ilmoille kommentteja kuten "alkakaas tekin nyt niihin lapsentekohommiin ennen kuin paikat vanhenee" tms törkeyksiä. Samassa tuttavapiirissä liikutaan ja tämän takia hänen juttujaan joudun äimistyneenä kuulemaan. Samassa tuttavapiirissä on myös

Ai että miten nauttisin jos pääsisin tuollaisen klovnin kanssa samaan kahvipöytään. :D Heittäisin bensaa liekkeihin surutta.

Vierailija kirjoitti:

Saa kysyä ihan mitä vain, myös lapsentekoasioista. Teet siinä vain itsestäsi törpön pellen, mutta kiellettyä kysyminen ei ole.

Aivan. Kannattaa lisäksi varautua siihen, että vastaus ei miellytä tai sitä ei välttämättä saa ollenkaan.

Näihin lapsentekokyselijöihin on tullut törmättyä varsin monta kertaa. Yleistäen voi sanoa, että normaalit hyvinvoivat aikuiset eivät härki ketään näin henkilökohtaisella asialla. Osa on ollut sosiaaliselta hahmotuskyvyltään jotenkin vajavaisia: eivät ymmärrä sitä, millaiset asiat ovat fiksuja puheenaiheita esimerkiksi puolituttujen kanssa ja kuvittelevat, että utelu ja jankuttaminen ovat small talkia ja välittämistä. Tähän kuuluu osana myös se, että suurin osa heistä ei muutenkaan ymmärrä ihmisten erilaisia valintoja, koska heidän tapansa katsoa maailmaa on niin itsekeskeinen. Osa heistä ei tajua myöskään tahattoman lapsettomuuden käsitettä, koska kuvittelevat, että vauvoja vain tulee.

Jotkut ovat olleet muuten ihan tavallisen oloisia mutta perhe-elämään väsyneitä tai katkeroituneita. Heille lapsentekojankkaus on ollut keino yrittää lievittää omaa turhautumista ja todennäköisesti saada jotkut lapsettomat samaan satimeen. Joillekin taas ihmisten tahallinen provosointi ja nolaaminen on ainoa asia, mistä saavat hupia irti, mutta muuten ovat apaattisia ja negatiivisia. Nämä tosin harrastavat kiusaamista ihan minkä tahansa aiheen varjolla eli ei rajoitu pelkästään lapsentekouteluihin.

Meille tuli uusi työntekijä ja heti kyseli onko lapsia tai lapsenlapsia vastasin ei ole, tosi typerää, itse jäi noin puolen vuoden kuluttua äitiyslomalle, ja miksi kyselee 57 vuotiaalta onko lapsia, ei olisi itselle tullut mieleen udella toisten kanssa yksityisasioita, mikä pahvi!

Saa kysyä, jos välttämättä haluaa, mutta sitten pitää kestää myös vastaus. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos asiaa miettii yhtään pidemmälle, niin mitä hyötyä kysyjälle olisi tiedosta, aikooko toinen hankkia lapsia? Jos hän saa lapsen, hän varmaankin ilmoittaa siitä. Jos taas hän ei saa lasta, ei ole mitään ilmoitettavaa. Eli uteleminenkin on vähän turhaa, koska vastauksella ei oikeastaan tee mitään.

Itse näen paljonkin hyötyä. Osa potentiaalisista isovanhemmista on kysynyt ja osa ei ole kysynyt hankimmeko lapsia. Onhan sillä ihan oman elämän kannalta merkitystä tuleeko isovanhemmaksi. Saattanut odottaa turhaan kaikki nämä vuodet.

Ei asia kuulu "potentiaalisille isovanhemmillekaan" pasteijan vertaa. Senkus odottavat. Kukaan ei ole yhtään lastenlasta vanhemmilleen velkaa ja sellaista odottavat vanhemmat ovat itsekkäitä turveläjiä. Jokainen päättää lisääntymisensä itse, ei vanhempiensa tai appivanhempiensa mieliksi.