Miksi ei saa kysyä lapsien hankinnasta?
Mitä pahaa siinä oikeasti on? Aivan normaali asia.
Kommentit (229)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Saa kysyä ihan mitä vain, myös lapsentekoasioista. Teet siinä vain itsestäsi törpön pellen, mutta kiellettyä kysyminen ei ole.
Aivan. Kannattaa lisäksi varautua siihen, että vastaus ei miellytä tai sitä ei välttämättä saa ollenkaan.
Näihin lapsentekokyselijöihin on tullut törmättyä varsin monta kertaa. Yleistäen voi sanoa, että normaalit hyvinvoivat aikuiset eivät härki ketään näin henkilökohtaisella asialla. Osa on ollut sosiaaliselta hahmotuskyvyltään jotenkin vajavaisia: eivät ymmärrä sitä, millaiset asiat ovat fiksuja puheenaiheita esimerkiksi puolituttujen kanssa ja kuvittelevat, että utelu ja jankuttaminen ovat small talkia ja välittämistä. Tähän kuuluu osana myös se, että suurin osa heistä ei muutenkaan ymmärrä ihmisten erilaisia valintoja, koska heidän tapansa katsoa maailmaa on niin itsekeskeinen. Osa heistä ei tajua myöskään tahattoman l
Juuri näin!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No se on vähän sama kuin kysyisi ihmiseltä onko tällä 2. tyypin diabetes tai onko hän ajatellut leikkauttaa tuota luomea kasvoissaan. Hyvin henkilökohtainen asia, josta voi kyllä puhua jos toinen itse avaa keskustelun, mutta ei sellaisia vaan ole tapana kysellä. No, se nyt vielä on ihan ok kysyä onko jollain lapsia vai ei, sehän kertoo ihmisen elämäntilanteesta, mutta sen tarkemmin asia ei kenellekään kuulu.
Ei tuokaan ole oikein asiallista kysyä, onko jollain lapsia. Monet miehet kostavat noin tyhmän kysymyksen vastaamalla "ei tietääkseni".
Kiitos vinkistä. Tätä vastausta aion käyttää vaikka olen nainen.
Heti alkuun totean olevani älyllisesti rajoittunut ja olen varmasti mennyt loukkaamaan ihmisiä tahattomasti (en ole udellut "milloin tulee lapsia", mutta olen voinut arvuutella raskausvatsaa ja saanut karua palautetta että niin ei tehdä kun ei omat taidot riittäneet hahmottamaan sitä itse).
Nyt ihan ilman irvailua kysyn, jos joku tulee avautumaan omista lapsihaaveistaan tai -hankinnoistaan, niin pitääkö sitä jaksaa kuunnella kun en osaa sellaiseen samaistua? Minä en siis tarkoita mitään pahaa mutta kun ei kyvyt riitä normaaliin kanssakäymiseen, niin mielummin olisin loukkaamatta sanomalla jotain epäkorrektia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No se on vähän sama kuin kysyisi ihmiseltä onko tällä 2. tyypin diabetes tai onko hän ajatellut leikkauttaa tuota luomea kasvoissaan. Hyvin henkilökohtainen asia, josta voi kyllä puhua jos toinen itse avaa keskustelun, mutta ei sellaisia vaan ole tapana kysellä. No, se nyt vielä on ihan ok kysyä onko jollain lapsia vai ei, sehän kertoo ihmisen elämäntilanteesta, mutta sen tarkemmin asia ei kenellekään kuulu.
Ei tuokaan ole oikein asiallista kysyä, onko jollain lapsia. Monet miehet kostavat noin tyhmän kysymyksen vastaamalla "ei tietääkseni".
Miten niin kostavat? Ihan normaali vastaus.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen kysynyt itse tapailukumppanilta suhtautumisesta lapsiin eli haluaako vielä lapsia. Ei kuulemma voi kysyä sellaista, oli muka tökeröä. Mitä vielä, sellaisista asioista juuri pitää puhua, mitkä on tärkeitä itselle. Nykyisin sanoisin vaan, ettei ole enää ajankohtainen asia elämässäni, kuten ei parisuhdekaan, kun siitä joskus kysellään.
Olet kysynyt liian aikaisin. Ei tuo ole tapailuvaiheen kysymys. Vasta sitten, jos seurustellaan ja suunnitellaan pidemmälle tulevaisuutta yhdessä, otetaan lapset puheeksi.
Olen vähän eri mieltä. Lapsia haluavalle naiselle on aika oleellista tietää, onko tapailukumppanilla samanlaiset suunnitelmat. Koska jos hän ei todellakaan halua lapsia, on järkevää lopettaa suhde samantien, jottei kumpikaan tuhlaa aikaansa. Eihän tuossa kysytty, että tehtäisiinkö la
Sama se minulle miehenä on. Ainoa syy miksi alkaisin suhteeseen olisi perheen perustaminen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen kysynyt itse tapailukumppanilta suhtautumisesta lapsiin eli haluaako vielä lapsia. Ei kuulemma voi kysyä sellaista, oli muka tökeröä. Mitä vielä, sellaisista asioista juuri pitää puhua, mitkä on tärkeitä itselle. Nykyisin sanoisin vaan, ettei ole enää ajankohtainen asia elämässäni, kuten ei parisuhdekaan, kun siitä joskus kysellään.
Olet kysynyt liian aikaisin. Ei tuo ole tapailuvaiheen kysymys. Vasta sitten, jos seurustellaan ja suunnitellaan pidemmälle tulevaisuutta yhdessä, otetaan lapset puheeksi.
Tuo kysytään jo ennen tapailuvaihetta. En olisi lähtenyt edes ensimmäisillekään treffeille sellaisen kanssa, joka ei halua lapsia. Nykyiseltä aviomieheltäni ja lasten isältä kysyin asiaa heti tutustumisvaiheessa.
Erikoista, kun joku tuttava ihastelee vauvanvaatteita, puhuu lapsista koko ajan, selostaa miten olisi ihanaa olla usean lapsen äiti ja kun kysyy, että ai toivoisit lasta, niin sitten loukkaannutaan ja uhriudutaan, kun on menty utelemaan. Jos lapsiasiat ovat kipeitä, en itse edes ottaisi asiaa puheeksi alun perinkään. Miksi niistä pitää sitten puhua?
Kyllä sitä joissain tilanteissa voi kysyä. Jos ihminen itse kertoo tulevaisuuden suunnitelmistaan tai parisuhteensa tilasta syvällisemmin, voi siinä myös kysyä, että oletko suunnitellut tulevaisuuteesi omia lapsia. Mutta monessa tilanteessa se on vain ärsyttävää utelua; ethän työttömältäkään kysy, että oletko ajatellut joskus mennä töihin.
Minun kehoni ei ole sinun lisääntymiskone.
Vierailija kirjoitti:
Ihme suuttujia täällä. Se on vaan kysymys muiden joukossa. Ei kummempaa.
Lapsiasioista utelevan kannattaa sitten tuon kysymyksen jälkeen tyytyä siihen, mitä toinen on vastannut. Valitettavasti monet alkavat kaivaa asiaa jatkokysymyksillä: miksi ei ole lasta? Oletko varmasti kokeillut kaikkea? Ja vapaaehtoisesti lapseton leimataan automaattisesti itsekkääksi.
Vierailija kirjoitti:
Vian ei tarvitse olla iso kun se on päässä.
Mulle ei tulis mieleenkään kysyä lasten "hankkimisesta" keneltäkään. En myöskään tarkkaile nuorten naisten vatsanseutua esittäen ääneen havaintojani. Miten aikuiset ihmiset ja varsinkin toiset naiset voi olla niin pihalla, miten herkkä asia voi olla...
Nämä möläyttäjät ovat heitä joilla lapset ovat tulleet heti halutessa eivätkä ymmärrä että se ei ole koko totuus lasten saamisesta. Luulevat että lapsia vain hankitaan kun mieli tekee. Minun äitini on näitä todella helposti raskautuvia ja hänen oli vaikeaa tajuta kun kukaan meistä lapsistaan ei tullut raskaaksi tosta vaan. Hiljeni vasta kun yksi meistä avautui kunnolla. En ikinä kysy keneltäkään enkä utele. Ellei toinen sano ensin tai kerro uutisia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä täällä on moukkia. Ette kykene asiallisesti vastaamaan, vaan alatte haukkua kysyjää.
Moukka on se, joka utelee toisten yksityisasioista. Ei kenenkään seksielämä kuulu muille.
Kumma, että sinulle tulee asiasta seksi mieleen.
Se ei sulle vittuakaan kuulu. Paitsi jos olet se toinen osapuoli.
Älä erehdy minulta kysymään. Lyön ensin ja vastaan sen jälkeen. Ja minä lyön todella lujaa.
Meillä töissä jäi juuri kollega äitiyslomalle ja hän kertoi, että useampi ihminen työpaikalla oli häneltä udellut raskaudesta, kun oli alkanut ensimmäiset merkit näkyä.
Ei tulisi ikinä mieleenkään kysellä keneltäkään töissä oletko raskaana! Käsittämättömän moukkamaista käytöstä. Ihminen kertoo asiasta itse sitten, kun parhaaksi näkee. Siihen asti jokainen voisi pitää turpansa kiinni.
Minua ei haittaa jos kaverit kyselevät lasten hankinnasta, mutta anopin ja puolison mummon kommentit ja vihjailut asiaan liittyen raivostuttavat.
Koska kenenkään intiimiasiat ei kuulu sulle.
Vierailija kirjoitti:
Koska kenenkään intiimiasiat ei kuulu sulle.
Kumma, että lasten saamisestakin on tullut nykyään niin luonnoton ja häpeällinen asia.
t. Vela
Kyselijät voisivat ensin kertoa omasta seksielämästään ja sitten vasta kysyä. En tietenkään vastaisi mitään, koska kysymyshän on ihan sairas. Mun elämä ei kuulu muille, jollen itse siitä halua kertoa. Intiimejä asioita ei kysellä muilta.
Oliko kyseessä aika nuori ihminen? Olen huomannut, että monelle nuorelle tahaton lapsettomuus on vielä täysin utopiaa, vaikka ilmiön olemassa olosta varmaan ovatkin tietoisia. Kaksikymppisenä kun se harvalla on vielä omakohtaista eikä kaveripiirissäkään ilmiö näy. Näin "vanhemmalla iällä" ko. ongelman laajuus on jo omakohtaisesti näyttäytynyt, kun useampi ystävä lapsettomudesta edelleen kärsii tai ovat esim. kalliit lapsettomuushoidot käyneet läpi. Nuoremmilla kyselijöillä saattaa siis mennä ihan kokemattomuuden piikkiin. On vielä olemassa se illuusio, että lapsia hankitaan niinkuin koiranpentuja. Ja vielä, jos hän on ollut kyselyn hetkellä itse raskaana, niin pyrkinyt vaan kääntämään keskustelun lapsiin (jotkut kun eivät raskausaikanaan muusta osaa puhuakaan). Silti typerää ja ajattelematonta käytöstä.