Voiko avokonttoriin tottua?

Ei siihen totu, joko teet omat seinät tai irtisanoudut ellei se ole mahdollista. Jos tarkoitus on laskea työtehoa avokonttori on hyvä ratkaisu, muuten ei.

Minä lähtisin koko firmasta, jos minut laitettaisiin avokonttoriin.

Vierailija kirjoitti:

Minä lähtisin koko firmasta, jos minut laitettaisiin avokonttoriin.

Sitä olen itsekin miettinyt, mutta tällä alalla ei paljoa paikkoja tarjolla. Ei huvittaisi olla ilman työtäkään. Ja aikalailla nykyaikaa nuo avokonttorit :(

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä lähtisin koko firmasta, jos minut laitettaisiin avokonttoriin.

 

Sitä olen itsekin miettinyt, mutta tällä alalla ei paljoa paikkoja tarjolla. Ei huvittaisi olla ilman työtäkään. Ja aikalailla nykyaikaa nuo avokonttorit :(

Käy sanomassa esihenkilölle, että irtisanoutuminen on mielessä tuon avokonttorin takia. Saat ainakin tietoosi, onko mahdollista saada siihen muutos, vai onko pakko tottua. Vastamelukuullokkeet olisi tietenkin apu, ja ehkä voi jotain sermejä yms laittaa? 

Eikö etätyö ole sallittua?  

Ilmankos Suomi on konkurssissa kun tuottavuus laskee tämmöisten muotiratkaisujen takia. 

Mulla on korvatulpat ja vastamelukuulokkeet, auttaa aika hyvin. Haen kuitenkin koko ajan muualle koska muitakin epäkohtia on.

Meillä on vain kolme ja olen välillä kyllä aika kypsä. Yksi ääntelee, tuhisee ja kolistelee koko ajan, yksi (pomo) keskeyttelee koko ajan. Vastamelukuulokkeita pidän ilman että kuuntelen niistä mitään. Kuuluu kuitenkin läpi jos puhelin soi. Vihaan avokonttoria, mutta muuten tykkään työstäni ja pomo on asiallinen, palkka ihan ok ja tulee ajallaan vaikka onkin pieni firma. 

Meilläkin on avokonttori, mutta onneksi saa tehdä etätöitä 3 päivää viikossa.

Meillä on avokonttori. Ja kaikilla firman puolesta kuulokkeet, jotka peittää melun ja joilla voi ottaa puheluita. Toimii. 

..ja sermit pöytien välissä. Ei edes näe kun toisten päälaen

Avokonttorit tutkitusti laskee työn tuottavuutta, mutta eipä se näköjään työnanatajaa haittaa.Itse en kykenisi enkä suostuisi sellaisessa työympäristössä,työskentelemään.Vastamelukuullokeita en kyllä käytä, onhan se ihan järjestöstä jos niitä,tarvitsee käyttää että voi tehdä työtänsä.

Ihminen on sopeutuvainen, se on fakta, jos ei ole hysteerinen 

Mä kyllä totuin ja viihdyinkin ihan hyvin niin kauan, kun jokaisella oli oma nimetty paikka. Silloin porukka siirtyi oikeasti puhumaan enimmät virtuaalipalaverinsa ja puhelunsa vetäytymistiloihin. 

Koronan aikana meillä sitten muutettiin tiloja niin, että kenelläkään ei ole enää omaa paikkaa, eikä paikkoja itse asiassa edes riitä kaikille ja jokainen istuu siellä missä haluaa/mihin mahtuu. Se muutti toimistolla työskentelemisen todella ikäväksi. Jotenkin oudosti tuo oman vakipaikan puuttuminen vaikuttaa siihen, että kukaan ei enää siirrykään muualle puhumaan niitä puheluita ja pitämään kokouksia, vaan ne läpätetään siitä työpisteeltä. 

En käy nykyään enää toimistolla muuta kuin silloin, kun on ns. pakko.

Vierailija kirjoitti:

Ihminen on sopeutuvainen, se on fakta, jos ei ole hysteerinen 

:D Sanoo työkyvyttömyyseläkkeelle sopeutunut mt-kroonikko

Ei siihen totu ellei ekstrovertit laiteta samaan aitaukseen ja introvertit omaan. Välissä kunnon äänieristys.

Meillä on menty säästöissä siihen, ettei kellään ole enää omia työpisteitä. Pitää tulla toimistolle 6:30, jotta saa huoneen vallattua. Ihan älytön muutos.

Ei totu. Vain joku sekopää yli esktrovertti tai kuuro-sokea voi selvitä niissä hengissä.

Vierailija kirjoitti:

Mä kyllä totuin ja viihdyinkin ihan hyvin niin kauan, kun jokaisella oli oma nimetty paikka. Silloin porukka siirtyi oikeasti puhumaan enimmät virtuaalipalaverinsa ja puhelunsa vetäytymistiloihin. 

Koronan aikana meillä sitten muutettiin tiloja niin, että kenelläkään ei ole enää omaa paikkaa, eikä paikkoja itse asiassa edes riitä kaikille ja jokainen istuu siellä missä haluaa/mihin mahtuu. Se muutti toimistolla työskentelemisen todella ikäväksi. Jotenkin oudosti tuo oman vakipaikan puuttuminen vaikuttaa siihen, että kukaan ei enää siirrykään muualle puhumaan niitä puheluita ja pitämään kokouksia, vaan ne läpätetään siitä työpisteeltä. 

En käy nykyään enää toimistolla muuta kuin silloin, kun on ns. pakko.

Siis meillä tehtiin aivan samoin! ja kappas, kaikille ei riitä työpisteitä, niin kaikki ei tule toimistolle. Vaikuttaa erittäin paljon työhyvinvointiin, kun ei ole varma, onko paikkaa minne mennä istumaan.  Työkavereiden välinen sosiaalisuus on vähentynyt. Saattaa mennä viikkoja, että näen tiimini jäseniä livenä. 

Ennen kuin kaikille oli oma paikka, niin nähtiin enemmän, palaverit kokoustilassa jne. Nyt jokainen tuijottaa läppäriltä toisten pärstiä, ja kaikki asiat on silloin työasioiden puhumista. En kohta tiedä,  mitä kenellekin kuuluu, miten lasten kanssa menee yms. Sellaisia mistä ennen keskusteltiin kahvihuoneessa, ja tavallaan loi sitä yhteistä tiimihenkeä. 

Työnantajan mielestä tämä on hieno moderni uudistus. 

Vierailija kirjoitti:

..ja sermit pöytien välissä. Ei edes näe kun toisten päälaen

Meillä myös matala sermi mutta ei siitä kyllä oikein mitään apua.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mä kyllä totuin ja viihdyinkin ihan hyvin niin kauan, kun jokaisella oli oma nimetty paikka. Silloin porukka siirtyi oikeasti puhumaan enimmät virtuaalipalaverinsa ja puhelunsa vetäytymistiloihin. 

Koronan aikana meillä sitten muutettiin tiloja niin, että kenelläkään ei ole enää omaa paikkaa, eikä paikkoja itse asiassa edes riitä kaikille ja jokainen istuu siellä missä haluaa/mihin mahtuu. Se muutti toimistolla työskentelemisen todella ikäväksi. Jotenkin oudosti tuo oman vakipaikan puuttuminen vaikuttaa siihen, että kukaan ei enää siirrykään muualle puhumaan niitä puheluita ja pitämään kokouksia, vaan ne läpätetään siitä työpisteeltä. 

En käy nykyään enää toimistolla muuta kuin silloin, kun on ns. pakko.

Siis meillä tehtiin aivan samoin! ja kappas, kaikille ei riitä työpisteitä, niin kaikki ei tule toimistolle. Vaikuttaa erittäin palj

Olispa ihanaa jos ei tarvitsisi mennä toimistolle koska ei ole paikkoja 💪 Yleensä joutuu vaan kuuntelemaan äänekkäämpien jorinoita, mitkä eivät yhtään kiinnosta.