Mitä ajattelisit, jos aikuinen lapsesi olisi ikuinen opiskelija?

Ihan okniin kauan kuin tekee sitä, mitä haluaa. Eikä kerjää rahaa.

Ajattelisin että olen epäonnistunut vanhempana ja pahemman kerran.

Vierailija kirjoitti:

Ajattelisin että olen epäonnistunut vanhempana ja pahemman kerran.

Miksi kokisit niin?

Millä tavalla toi poissulkee kumppanin ja lapset ja miksi ihmeessä oma asunto olisi joku tavoite ja elämässä onnistumisen mittapuu? Parempi tuo on kuin olla uraohjus isolla hiilijalanjäljellä joka pakenee elämän tyhjyyttä huumeiden viihdekäytöllä.

En mitään. Lapseni ovat aina rakkaita minulle tekivätpä ne mitä tahansa. 

Riippuu ihan täysin kummasta sukupuolesta puhut. Jos puhut pojasta niin se ei todellakaan ole hyväksyttävää kun miehen pitää mennä mahdollisimman nopeasti tekemään rahaa mahdollisen puolison tuhlattavaksi mutta jos puhut tytöstä niin todellakin on hyväksyttävää kun eihän naisten pidä töitä tehdä se on miesten hommaa ja miesten vastuulla on tienata naiselle käyttöön rahaa

Vierailija kirjoitti:

Riippuu ihan täysin kummasta sukupuolesta puhut. Jos puhut pojasta niin se ei todellakaan ole hyväksyttävää kun miehen pitää mennä mahdollisimman nopeasti tekemään rahaa mahdollisen puolison tuhlattavaksi mutta jos puhut tytöstä niin todellakin on hyväksyttävää kun eihän naisten pidä töitä tehdä se on miesten hommaa ja miesten vastuulla on tienata naiselle käyttöön rahaa

Kyseinen henkilö ei ole parisuhteessa. Aloituksessa sanottiin.

Miettisin onko lapseni voittanut lotossa ja jättänyt kertomatta minulle, koska tukia ei saa useampiin tutkintoihin eikä nollasopparitöistä saa niin paljoa rahaa että se mahdollistaisi loputtoman päätoimisen opiskelun vaikka kuinka eläisi niukasti. 

Vierailija kirjoitti:

Millä tavalla toi poissulkee kumppanin ja lapset ja miksi ihmeessä oma asunto olisi joku tavoite ja elämässä onnistumisen mittapuu? Parempi tuo on kuin olla uraohjus isolla hiilijalanjäljellä joka pakenee elämän tyhjyyttä huumeiden viihdekäytöllä.

Ei se sulje pois sitä, mutta kumppania eikä lapsia ole. Omistusasuntoon ei ole varaa tuolla elämäntyylillä.

Tinderissä olen oppinut välttelemään näitä 35-40V opiskelijoita. M40

Vierailija kirjoitti:

Riippuu ihan täysin kummasta sukupuolesta puhut. Jos puhut pojasta niin se ei todellakaan ole hyväksyttävää kun miehen pitää mennä mahdollisimman nopeasti tekemään rahaa mahdollisen puolison tuhlattavaksi mutta jos puhut tytöstä niin todellakin on hyväksyttävää kun eihän naisten pidä töitä tehdä se on miesten hommaa ja miesten vastuulla on tienata naiselle käyttöön rahaa

Sanoo palstainkkeli joka ei tunne muita naisia kuin eläkkeellä olevan äitinsä.

Jos on onnellinen ja tulee toimeen sillä mitä on niin minäkin olen onnellinen hänen puolestaan. Paitsi ainahan vanhemmat lapsistaan huolta kantavat. ;)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Millä tavalla toi poissulkee kumppanin ja lapset ja miksi ihmeessä oma asunto olisi joku tavoite ja elämässä onnistumisen mittapuu? Parempi tuo on kuin olla uraohjus isolla hiilijalanjäljellä joka pakenee elämän tyhjyyttä huumeiden viihdekäytöllä.

Ei se sulje pois sitä, mutta kumppania eikä lapsia ole. Omistusasuntoon ei ole varaa tuolla elämäntyylillä.

Niin miksi pitäisi olla omistusasunto? Tekeekö se jotenkin onnellisemmaksi tai paremmaksi ihmiseksi?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Millä tavalla toi poissulkee kumppanin ja lapset ja miksi ihmeessä oma asunto olisi joku tavoite ja elämässä onnistumisen mittapuu? Parempi tuo on kuin olla uraohjus isolla hiilijalanjäljellä joka pakenee elämän tyhjyyttä huumeiden viihdekäytöllä.

Ei se sulje pois sitä, mutta kumppania eikä lapsia ole. Omistusasuntoon ei ole varaa tuolla elämäntyylillä.

Niin miksi pitäisi olla omistusasunto? Tekeekö se jotenkin onnellisemmaksi tai paremmaksi ihmiseksi?

Kyllähän se kertoo, että elämä on hallinnassa. Useimmiten edullisin asuinmuoto ainakin suurissa kaupungeissa.

Tiedän yhden miehen, joka oli 15 vuotta työttömänä voitettuaan 500 000e rahapeleissä. Vanhempansa tukivat häntä rahallisesti ja ostivat jopa auton,, koska luulivat tämän ihan oikeasti olevan rahaton. 

Vierailija kirjoitti:

Miettisin onko lapseni voittanut lotossa ja jättänyt kertomatta minulle, koska tukia ei saa useampiin tutkintoihin eikä nollasopparitöistä saa niin paljoa rahaa että se mahdollistaisi loputtoman päätoimisen opiskelun vaikka kuinka eläisi niukasti. 

Tonnin kuussa tienaa hanttihommilla suht helposti. Eikä pienestä palkasta mene paljoa veroja. Jos on tottunut opiskelijan elintasoon, vuokra on pieni eikä kaipaa materiaa niin on mahdollista elää noin. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ajattelisin että olen epäonnistunut vanhempana ja pahemman kerran.

Miksi kokisit niin?

Koska jos olisi välillä töissä.  Kyllä yhteiskunnan kuuluu elättää ilman työssä käyntiä.

Vierailija kirjoitti:

Miettisin onko lapseni voittanut lotossa ja jättänyt kertomatta minulle, koska tukia ei saa useampiin tutkintoihin eikä nollasopparitöistä saa niin paljoa rahaa että se mahdollistaisi loputtoman päätoimisen opiskelun vaikka kuinka eläisi niukasti. 

Soluasunnon ovat halpoja lisäksi, koska on aiempia koulutuksia on mahdollista saada nollatuntisoppareita ihan hyvällä tuntipalkalla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Millä tavalla toi poissulkee kumppanin ja lapset ja miksi ihmeessä oma asunto olisi joku tavoite ja elämässä onnistumisen mittapuu? Parempi tuo on kuin olla uraohjus isolla hiilijalanjäljellä joka pakenee elämän tyhjyyttä huumeiden viihdekäytöllä.

Ei se sulje pois sitä, mutta kumppania eikä lapsia ole. Omistusasuntoon ei ole varaa tuolla elämäntyylillä.

Niin miksi pitäisi olla omistusasunto? Tekeekö se jotenkin onnellisemmaksi tai paremmaksi ihmiseksi?

Kyllähän se kertoo, että elämä on hallinnassa. Useimmiten edullisin asuinmuoto ainakin suurissa kaupungeissa.

Alan ymmärtää miksi ihmiset päätyvät niin kummallisiin ihmissuhteisiin ja pysyvät niissä, jos joku omistusasunto on merkki elämänhallinnasta. Se asunto on voitu osta ylimitoitella lainalla, periä tms, tai sitten raha-asiat on kunnossa mutta ihminen on muuten kaheli. On paljon ihmisiä (sanoisinko jopa suurin osa) jotka asuvat vuokralla mutta heilläkin on elämä hallinnassa. Ei vaan ole kiinnostusta sitoa itseään asuntoon tietylle paikalle, tai työ on niin pienipalkkainen, ettei sillä saa ostettua asuntoa vaikka kuinka säästäisi, joten on järkevää säästää johonkin muuhun. Se ei kerro mitään ihmisestä. Tuollaiset ennakkoluulot kyllä.

Opintotuen määrä on rajallinen, joten ilmeisesti elää sitten kuitenkin työllään? Mikäs siinä sitten.