Minkä takia perhepäivähoitajia on niin vähän? Paikkoja ei millään riitä kaikille
Eletään keskisuuressa kaupungissa ja täällä on vaan reilut 30 perhepäivähoitajaa. Tarve olisi moninkertaiselle määrälle, kun todella moni kuitenkin haluaisi lapsensa kodinomaiseen hoitopaikkaan eikä mihinkään varhaiskasvatuslaitokseen.
Miksei ihmisiä kiinnosta perhepäivähoitajan ura? Yksityisenä saisi itse määrätä hinnoittelunsakin.
Kommentit (75)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kokemukseni perhepäivähoitajista eivät ole erityisen hyviä, enkä olisi halunnut antaa omia lapsiani heille hoitoon. Tuntemani perhepäivähoitajat olivat yksinkertaisia tolloja vailla mitään koulutusta tai mahdollisuutta työllistyä muuten.
Plus siinä saattaa katkeroitua ajan myötä, kun oma elämä valuu hukkaan todella pitkiä päiviä tehdessä ilman mahdollisuutta mihinkään muuhun.
Sitten ei ole alalle sopiva, jos sellaisesta katkeroituu. Ne perhepäivähoitajat, joita tunnen, todella tykkäävät työstään tai sitten ovat lopettaneet kokeiltuaan hetken aikaa. Päivät ovat todella pitkiä, mutta niiden sisältöön pystyy vaikuttamaan ihan eri tavalla kuin vaikkapa lastenhoitaja päiväkodissa. Ja monella on joko ennestään erilaisia ammatteja tai kouluttautuvat uuteen.Ylenemismahdollisuuksia toki ei työssä ole, mutta halutessaan pystyy kyllä vaikuttamaan siihen, haluaako tehdä jotain muuta työtä mieluummin.
Edelliselle vakaopelle sanoisin, että paljon vähemmän olen kohdannut työssäni tauteja tai ötököitä kuin päiväkotimaailmassa. Pienen porukan kanssa on helpompi huolehtia hygieniasta eivätkä tauditkaan liiku samalla tavalla.
Vierailija kirjoitti:
Mietin tuota maksupuolta. Päiväkotihoidon kustannus on reilusti yli 1000 euroa per lapsi ja kuukausi. Jos ypph saisi saman rahan itselleen niin sehän olisi 5000 euroa kuussa.
Mihin se raha oikein katoaa jos neljän lapsen päivähoito maksaa tuon 5 tonnia? Ei ainakaan hoitajan palkkaan eikä kulukorvaukseen jotka ovat mitättömän pienet.
Minä joskus harkitsin puolitosissani pph:n ammattia, mutta hylkäsin ajatuksen nopeasti, koska vihaan ruuanlaittoa. Enkä myöskään halua stressata, onko kämppä aina tarpeeksi siisti hoitolapsia varten.
Äitini oli perhepäivähoitaja. Kamalaa työtä! En tajua miten kukaan suostuu tuohon! Palkka on ihan mitätön siihen ty määrään nähden! Ensinnäkin työpäivien pituus on jotain ihan muuta kuin 8h. Hoitolasten vanhemmilla on työajat mitä on, ja työmatkat huomioiden ensimmäinen lapsi tuodaan hoitoon jo tosi aikaisin, ja viimeinen haetaan myöhään. Lapset sotkevat ja kuluttavat paikkoja, ja jälkien siivoaminen alkaa sitten pitkän työpäivän päätteeksi. Kaupasta saa jatkuvasti selkä vääränä raahata ruokaa paitsi omalle perheelle, myös niille hoidokeille. Ainakin ennen oli vielä tietty ruokalista mitä piti noudattaa (kunnalla). Päiväkodissa ei sentään tarvitse stressata kaikesta tuosta metatyöstä, ja siitä että omaa kotia päivittäin sotketaan. Siellä on myös aikuista seuraa työkavereista, kun taas kotona on jatkuvasti yksin. Päiväkodissa on sentään työvuorot, eikä aina saman hoitajan tarvitse olla ottamassa ensimmäisiä vastaan ja värjötellä pihassa kunnes viimeinen haetaan.
Teiniaikojen kaverin äiti oli perhepäivähoitaja. Kaveri ei erityisen positiivisesti suhtautunut niihin lapsiin. Ärsytti kun joka päivä oli vieraita mukuloita pyörimässä omassa kodissa.
Vierailija kirjoitti:
Suomessa on liian hyvät tuet joten työttömiä ei kiinnosta matalapalkkainen raadanta.
Ryömi takas helvettiin satanistirotta!
Kohta riittää hoitajia. Syntyvyys laskee jatkuvasti eli malttia nyt vain. Tähän maahan ei muuten enää kannata tehdä lapsia muutenkaan!!!
Vierailija kirjoitti:
Kohta riittää hoitajia. Syntyvyys laskee jatkuvasti eli malttia nyt vain. Tähän maahan ei muuten enää kannata tehdä lapsia muutenkaan!!!
Mihin maahan sitten kannattaa? Onko jossain paremmat tuet?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kokemukseni perhepäivähoitajista eivät ole erityisen hyviä, enkä olisi halunnut antaa omia lapsiani heille hoitoon. Tuntemani perhepäivähoitajat olivat yksinkertaisia tolloja vailla mitään koulutusta tai mahdollisuutta työllistyä muuten.
Plus siinä saattaa katkeroitua ajan myötä, kun oma elämä valuu hukkaan todella pitkiä päiviä tehdessä ilman mahdollisuutta mihinkään muuhun.
Sitten ei ole alalle sopiva, jos sellaisesta katkeroituu. Ne perhepäivähoitajat, joita tunnen, todella tykkäävät työstään tai sitten ovat lopettaneet kokeiltuaan hetken aikaa. Päivät ovat todella pitkiä, mutta niiden sisältöön pystyy vaikuttamaan ihan eri tavalla kuin vaikkapa lastenhoitaja päiväkodissa. Ja monella on joko ennestään erilaisia ammatteja tai kouluttautuvat uuteen.Ylenemismahdollisuuksia toki ei työs
No mä olen kaksi tuntenut. Kumpikin joutui siihen hommaan, koska oli vaikeasti vammainen lapsi eikä juurikaan koulutusta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kokemukseni perhepäivähoitajista eivät ole erityisen hyviä, enkä olisi halunnut antaa omia lapsiani heille hoitoon. Tuntemani perhepäivähoitajat olivat yksinkertaisia tolloja vailla mitään koulutusta tai mahdollisuutta työllistyä muuten.
Plus siinä saattaa katkeroitua ajan myötä, kun oma elämä valuu hukkaan todella pitkiä päiviä tehdessä ilman mahdollisuutta mihinkään muuhun.
Sitten ei ole alalle sopiva, jos sellaisesta katkeroituu. Ne perhepäivähoitajat, joita tunnen, todella tykkäävät työstään tai sitten ovat lopettaneet kokeiltuaan hetken aikaa. Päivät ovat todella pitkiä, mutta niiden sisältöön pystyy vaikuttamaan ihan eri tavalla kuin vaikkapa lastenhoitaja päiväkodissa. Ja monella on joko ennestään erilaisia ammatteja tai koulutt
No mä olen kaksi tuntenut. Kumpikin joutui siihen hommaan, koska oli vaikeasti vammainen lapsi eikä juurikaan koulutusta.
Ristiriitaista. Toisaalta työtä pidetään äärimmäisen matalapalkkaisena ja helppona johon ajautuvat ne jotka eivät muualle pääse. Toisaalta taas vanhemmat eivät jätä lastaan kenen tahansa hoitoon vaan vaativat, että hoitaja on kokenut, lapsirakas ja muutenkin sopiva persoona. Ja hoitajan esimies taas saarnaa siitä kuinka hoitajan on oltava varhaiskasvatuksen asiantuntija joka sujuvasti laatii raportit lasten tunnetaitojen viikottaisesta kehityksestä.
Nykyaikana ihmisten asunnot ovat pieniä, matala palkka, liian pitkät työajat
Vierailija kirjoitti:
Nykyaikana ihmisten asunnot ovat pieniä, matala palkka, liian pitkät työajat
Eli toisin sanoen ihmiset ovat tottuneet liian hyvään ja mieluummin elävät tuilla.
Vierailija kirjoitti:
Äitini oli perhepäivähoitaja. Kamalaa työtä! En tajua miten kukaan suostuu tuohon! Palkka on ihan mitätön siihen ty määrään nähden! Ensinnäkin työpäivien pituus on jotain ihan muuta kuin 8h. Hoitolasten vanhemmilla on työajat mitä on, ja työmatkat huomioiden ensimmäinen lapsi tuodaan hoitoon jo tosi aikaisin, ja viimeinen haetaan myöhään. Lapset sotkevat ja kuluttavat paikkoja, ja jälkien siivoaminen alkaa sitten pitkän työpäivän päätteeksi. Kaupasta saa jatkuvasti selkä vääränä raahata ruokaa paitsi omalle perheelle, myös niille hoidokeille. Ainakin ennen oli vielä tietty ruokalista mitä piti noudattaa (kunnalla). Päiväkodissa ei sentään tarvitse stressata kaikesta tuosta metatyöstä, ja siitä että omaa kotia päivittäin sotketaan. Siellä on myös aikuista seuraa työkavereista, kun taas kotona on jatkuvasti yksin. Päiväkodissa on sentään työvuorot, eikä aina saman hoitajan tarvitse olla ottamassa ensimmäisiä vastaan ja värjötellä pihassa kunnes viimeinen haetaan.
Toisaalta perhepäivähoitajalla on paljon vapautta, ei tarvitse sietää ikäviä työkavereita, ei tarvitse kulkea työmatkoja ja neljän lapsen vahtimisessa on paljon vähemmän työtä kuin päiväkodin isojen lapsilaumojen.
Voisin olla pph, jos ruuat tulisi valmiina, palkka olisi parempi ja olisi jokin erillinen tila. Sitten olisikin oikeestaan unelmaduuni.
Mutta inhoan kokkaamista, palkka on surkea ja kulukorvaukset sitäkin surkeammat. En myöskään jaksaisi koko ajan siivota saati kun tulisi jokin noro/täi/tms jylläämään. Enkä haluaisi lapsia sotkemaan kotiani muutenkaan.
Siispä pysyn vakaopena.