Minkä takia perhepäivähoitajia on niin vähän? Paikkoja ei millään riitä kaikille

Nykyään pph:n pitää osata sitä sun tätä ja pystyä kouluttautumaan ja pystyä varhaiskasvatuksen tahdissa. 

Mennyttä aikaa rupeaa olemaan. Kukaan ei pysty valvomaan, mitä siellä kodissa tapahtuu. Esimiehillekin jo vähän riskaabelia näinä päivinä, kun kaiken maailman kahjoja riittää.

Vierailija kirjoitti:

Mennyttä aikaa rupeaa olemaan. Kukaan ei pysty valvomaan, mitä siellä kodissa tapahtuu. Esimiehillekin jo vähän riskaabelia näinä päivinä, kun kaiken maailman kahjoja riittää.

Vanhemmat ja lapset tykkäävät kuitenkin, vaikka ei ole "laadukasta varhaiskasvatusta".

Ideana tosi kaunis juttu, mutta toteutus nykymaailmassa melko haasteellinen. Ja aivan ymmärrettävää jos tuota ei haluta tukea, kun mahdollisimman varhainen laitostaminen on tavoitteena. Olis kyllä oikein somaa, että ihan kotiruokaakin olis tarjolla, eikä laitoseineksiä.

Nykyään työhön tarvitaan koulutus, joten kuka vain ei voi enää perhepäivähoitajaksi ryhtyä. Palkkaus on olematon, ja perhepäivähoitaja toteuttaa pedagogisen suunnittelun, jonka päiväkodissa hoitaa varhaiskasvatuksen opettaja (näin ainakin meidän kunnassamme) ja sen toteutuksen käytännössä. Silti palkka jää monta sataa alle päiväkodin lastenhoitajan, jolla ei ole kasvatuksellista vastuuta, vaan työ lähinnä perushoitoa. Ruoanlaitto, siivous, pyykinpesu (petivaatteet ym) ja kaupassakäynti ym. tehdään omalla ajalla ilman erillistä korvausta. Paperitöiden määrä on lisääntynyt runsaasti viime vuosikymmenen aikana.

Kuitenkin rakastan tätä työtä ja ihania hoitolapsia. Olen työskennellyt alalla jo monta kymmentä vuotta. Koulutukseltani ja osaamistasoltani olen paljon korkeammin koulutettu kuin työ vaatisi, mutta toistaiseksi olen viihtynyt työssäni niin hyvin, että olen halunnut tehdä tätä työtä palkasta huolimatta.

Ymmärrän hyvin, miksi kaikki eivät halua. Perhepäivähoitajina pitkään toimineista useimmat ovat ns. kutsumusammatissaan, mikä ei edistä alan palkkakehitystä. Työkaverit vähenevät kaiken aikaa eläköitymisen myötä ja nuoria ala ei kiinnosta. Nykyihmiset eivät tahdo vieraita lapsia omaan kotiinsa. Silti suosittelen lämpimästi niille, joita ala ja työnkuva aidosti kiinnostaa. Parhaimmillaan tämä on todella motivoivaa, rentoa ja onnellista työtä, joka kohottaa omaa henkistä hyvinvointia. En tahtoisi töihin päiväkodin hälinään ja meluun. Pienen ryhmän kanssa aikaa, huomiota ja syliä riittää jokaiselle lapselle ja toimintaa voi toteuttaa aidosti lasten tarpeiden ja kiinnostuksenkohteiden mukaan, kuten varhaiskasvatuslakikin velvoittaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mennyttä aikaa rupeaa olemaan. Kukaan ei pysty valvomaan, mitä siellä kodissa tapahtuu. Esimiehillekin jo vähän riskaabelia näinä päivinä, kun kaiken maailman kahjoja riittää.

Vanhemmat ja lapset tykkäävät kuitenkin, vaikka ei ole "laadukasta varhaiskasvatusta".

Nimenomaan perhepäivähoidossa on mahdollista toteuttaa laadukkainta mahdollista varhaiskasvatusta, varsinkin jos hoitaja on motivoitunut ja ammattitaitoinen. Resurssit ovat niin paljon paremmat kuin päiväkotiympäristössä.

Vierailija kirjoitti:

Nykyään työhön tarvitaan koulutus, joten kuka vain ei voi enää perhepäivähoitajaksi ryhtyä.

Laki ei vaadi että olisi oltava lastenhoitoalan koulutus. Laissa on vaan sanottu, että on oltava koulutus, eli se koulutus voi olla mikä vaan (vaikkapa peruskoulu). Osa kunnista toki vaatii palkkaamiltaan perhepäivähoitajilta lastenhoitoalan koulutuksen, niin kuin esimerkiksi saattavat vaatia myös päiväkotien sijaisilta.

Se systeemi romutettiin yli 20 vuotta sitten. Kiellettiin yölasten pito. Perustettiin ryhmiksiä, käytännössä päiväkoteja. Kokeneiden hoitajien verkostot ja osaaminen heitettiin menemään. 

Minkälainen koulutus perhepäivähoitajalla pitää olla? Olen itse harkinnut, että ryhtyisin pph:ksi, mutta olen nykyään ihan muulla alalla töissä eikä minulla ole mitään hoitoalan koulutusta tai kokemusta. Kotiruokaa osaan laittaa ja tilaa meillä on, asutaan isossa talossa. Probleema on toki se, että asutaan maalla eikä tällä kylällä montaa pientä lasta ole. Sellaista kuvioita olen pohtinut, että kunta vuokraisi minulle kirlonkylältä asunnon (esim. kaksio) ja minä sitten hoitaisin lapset siellä. Olisi leikkipuistot ja kirjastot ym. lähellä. Vuokra tosin pitäisi olla hyvin edullinen, että minulle jäisi jotain palkaksi. Tää on todennäköisesti ihan turhaa haihattelua, taitaa täällä olla riittävästi tilaa päiväkodissa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mennyttä aikaa rupeaa olemaan. Kukaan ei pysty valvomaan, mitä siellä kodissa tapahtuu. Esimiehillekin jo vähän riskaabelia näinä päivinä, kun kaiken maailman kahjoja riittää.

Vanhemmat ja lapset tykkäävät kuitenkin, vaikka ei ole "laadukasta varhaiskasvatusta".

Nimenomaan perhepäivähoidossa on mahdollista toteuttaa laadukkainta mahdollista varhaiskasvatusta, varsinkin jos hoitaja on motivoitunut ja ammattitaitoinen. Resurssit ovat niin paljon paremmat kuin päiväkotiympäristössä.

Pointti on, että perheet arvostavat laadukasta hoitoa eikä niinkään laadukasta varhaiskasvatusta. Mapitetuilla toinen toistaan hienommilla suunnitelmilla ja muulla varhaiskasvatuksella ei juurikaan ole käytännön arvoa.

Tässä kaupungissa on pph ajettu alas ja heitä on enää vähän. Moni siirtyi päiväkoteihin kun enää ei omassa kodissa saanut työskennellä. Kaikki mukulat päiväkoteihin vaan. Paitsi että tällähetkellä tilanne on tiukka kun tulokkaita olisi enemmän kun paikkoja eikä niitä perhepäivähoitajia olekaan enää vastaamassa tarpeeseen. 

Olen tosi onnellinen, että sain kaksosemme aikoinaan perhepäivähoitoon. Hoitaja oli aivan ihana. Kun lastemme piti joskus olla vähän aikaa sijaishoidossa päiväkodissa, he valittelivat että miksi ihmeessä siellä on koko ajan niin kauhea meteli. Siitäkin voi päätellä, miten paljon rauhallisempaa ja lapsentahtisempaa perhepäivähoito on. 

Vierailija kirjoitti:

En ikinä laittaisi lastani perhepäivähoitoon. Kukaan ei valvo mitä siellä kodissa tapahtuu ja ammattitaito on mitä on. Ja sanon tämän myös siksi että itse olen ollut perhepäivähoidossa. Kodinomaisuus on siitä kaukana.

Eihän se tarkoita, että muualla olisi samanlaista. 

Minun lapseni saivat hyvää hoitoa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Harva on nykyään valmis työskentelemään yksin ja omassa kodissaan. Työ on myös todellista moniosaamista, tuntemani yksityiset perhepäivähoitajat ovat esimerkiksi kokeneita kokkeja joko koulutuksen tai työelämän kautta.

Meille ei perhepäivähoitaja olisi ollut mahdollinen, koska heillä on usein todella tarkat työajat, ja omamme, vaikka päivätyötä onkin, venyy työmatkoineen liian pitkäksi.

Mutta eihän sitä tarvitse olla kokenut kokki. Tavallisen kotiruuan laittamistaito riittää.

Lapsilla on niin paljon erikoisruokavalioita, että aika hankalaa on tehdä tavallista kotiruokaa varsinkaan annetulla budjetilla.

"Miksei ihmisiä kiinnosta perhepäivähoitajan ura? Yksityisenä saisi itse määrätä hinnoittelunsakin."

No minäpä hinnoittelen 4000 eur per lapsi kuussa. Tervetuloa! Älä väitä, että on liian kallista, vaikka ihan itse hinnoittelin. 

Homma meni läskiksi sinä aikana kun oma lapseni oli perhepäivähoidossa vuosina 2010-2012. Silloin muutettiin systeemiä niin, että ylimääräisiä tunteja ei saanut enää tulla hoitajalle. Hoitajan palkka pieneni ja lapset joutui olemaan vähän väliä jossain päiväkodissa varahoidossa ettei hoitajan tunnit ylity.

Vierailija kirjoitti:

Mennyttä aikaa rupeaa olemaan. Kukaan ei pysty valvomaan, mitä siellä kodissa tapahtuu. Esimiehillekin jo vähän riskaabelia näinä päivinä, kun kaiken maailman kahjoja riittää.

Ja päiväkodeissa ei ole kahjoja ja kaikki menee oikein hyvin? Ei ole kiusaamista, lapsia hoidetaan ai hyvin ja lapsia ei suinkaan häviä ikinä? 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mennyttä aikaa rupeaa olemaan. Kukaan ei pysty valvomaan, mitä siellä kodissa tapahtuu. Esimiehillekin jo vähän riskaabelia näinä päivinä, kun kaiken maailman kahjoja riittää.

Vanhemmat ja lapset tykkäävät kuitenkin, vaikka ei ole "laadukasta varhaiskasvatusta".

Nimenomaan perhepäivähoidossa on mahdollista toteuttaa laadukkainta mahdollista varhaiskasvatusta, varsinkin jos hoitaja on motivoitunut ja ammattitaitoinen. Resurssit ovat niin paljon paremmat kuin päiväkotiympäristössä.

Mietin tuota resurssikysymystä, kun etsin hoitopaikkaa pitkään kotona hoidetuille 4,5- ja 2,5-vuotiailleni. Suhtauduin periaatteessa myönteisesti perhepäivähoitoon. Meille tarjottiin paikkoja ryhmässä, jossa olisi ollut omien lasteni lisäksi kaksi yksivuotiasta. Myöskään samassa kaupunginosassa ei olisi ollut muita perhepäivähoitajia ja heidän lapsiaan ulkoilu- ym. kavereiksi.  

Harkinta ei ollut kovin pitkä, ja päädyimme laittamaan lapsemme päiväkotiin. Toki ihannetilanteessa perhepäivähoitajia olisi useita lähellä toisiaan, ja näin he saisivat myös toisistaan tukea ulkoiluun ym. arkeen, ja samoin isommat lapset saisivat seuraa. 

Anoppini toimi ennen eläköitymistään vuosikymmeniä kunnallisena perhepäivähoitajana. Teki työtä sydämellä ja hänen hoitoonsa jonotettiin. Palkka oli superpieni ja siitä kertynyt eläke tietysti vieläkin pienempi. Eläköityessään sai kunnalta kiitokseksi kunnan viirin. Ei kyllä tuntenut itseään kovinkaan arvostetuksi. 

Itse ryhtyisin kyllä perhepäivähoitajaksi ihan mielelläni, jos voisi olla tosi pieni ryhmä ja varakkaat vanhemmat maksaisi kunnolliset hinnat. Pyörittäisin jotain taide- ja luontopainotteista. Sellaiselle ei vaan Suomessa ole kysyntää.