Olen aina ihmetellyt ihmisiä, jotka eivät halua oppia uusia asioita

Vierailija kirjoitti:

Sama. Mitä iloa on vaan olla möllöttää samaa tehden ja samoja asioita ajatellen kuin joku robotti.

Helvettiäkö se sulle kuuluu mitä muut tekee elämällään??

Vierailija kirjoitti:

En jaksa enää. Sori. 

Ei tod. jaksa enää, varsinkin kun siitä opiskelusta ei ole tähänkään asti ollut suuremmin hyötyä töitten ja palkan suhteen. Miksi panostaa loputtomasti sellaiseen, mikä ei maksa vaivaa.

Ei kannata ihmetellä liikaa asioita.

Yleensä noissa jutuissa on kyse siitä että henkilö on erittäin stressaantunut joten hänellä ei riitä nk kaistaa uusien asioiden opettelulle.

Älä käytä elämääsi ihmetellen muiden tekemisiä. Kehitä mielummin itseäsi.

Vierailija kirjoitti:

Älä käytä elämääsi ihmetellen muiden tekemisiä. Kehitä mielummin itseäsi.

ja mielellään paremmaksi ihmiseksi, pois vihasta ja itsekkyydestä

Ap lienee vielä kovin nuori henkilö? Minulla on eläkeikään vielä n.4-v ja olen tehnyt pitkän työuran elämäni aikana. Olen uudelleen kouluttautunut, olen ottanut lopputilin ja kerran saanutkin lopputilin kun koko firma lopetettiin. 

Työelämä on todella vaativaa, pitää joustaa, olla innokas oppimaan uutta ja ajamaan pitkääkin matkaa töihin tai sitten muuttaa työpaikan perässä.

Onko tämä kaikki ollut vaivan arvoista? Olen saanut asuntolainani maksettua, on uudehko auto ja matkustellutkin olen. Toisaalta en ehtinyt olemaan lasteni kanssa mielestäni tarpeeksi kun he vielä asuivat kotona, enkä myöskään ikääntyneiden vanhempieni kanssa, nyt he ovat molemmat jo kuolleet. 

Näin jälkikäteen ajateltuna olisin voinut valita jotain toisin, ehkä olla välillä työttömänäkin ja viettänyt enemmän aikaa läheisteni kanssa. Työ vie hirmuisen ajan ihmisen elämästä, aikamme täällä on kuitenkin rajallinen emmekä tiedä paljonko sitä itse kullekin suodaan. 

Ei kysymys ole oppimisesta, vaan ettei asiaa näe mielenkiintoisena, eikä siksi halua laittaa aikaansa ja energiaansa. 

Tuskin ap. osaa itsekkään  kaikkea, eikä halua edes opetella esim. pärekaton tekoa, kasviston tuntemusta, Eu-direktiivejä, Suomen lainsäädäntöä, pyörätuolilla ajoa jne. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Uskoisin, että 300 000 työttömän sekaan mahtuu aika paljon myös korkeasti koulutettuja ihmisiä, joten miten se kehittäminen on heitä auttanut selviytymään työelämässä? Vai vielä lisääkö heidän pitäisi kehittää ja oppia?

Niinpä ja kaikki voi kehittää itseään maailman tappiin asti mutta ei se niitä työpaikkoja tuo! yhtään lisää!

Todennäköisesti ne itseään kehittäneet moniosaajat nakitetaan tekemään samaan palkkaan lisätöitä, jolloin työpaikat itse asiassa vähenevät.

Nuorena olin kiinnostunut uusista asioista ja teknologioista mutta vanhemmiten olen huomannut tulevani jääräksi jota ei enää kiinnosta uudet hömpötykset ja haluaisi pysyä vanhassa tutussa. Nyt ymmärrän miksei vanhukset pysy kelkassa, aivot jäykistyy kuten koko kroppa.

Todennäköisesti ap. olet vielä nuori, ettei sinulla ole vielä tarpeeksi elämänkokemusta ja elettyä elämää takana. 

Itse inhoan kaikkia tämän päivän härppäitä ja älylaitteita ja enkä ole pätkän vertaa kiinnostunut niistä ja käyttökin onnistuu vain kun muistelen aikaisempien laitteiden teknoliaa ja käyttötapoja, mutta en tuhlaa energiaa niiden opetteluun, kun olen saanut tehdä sitä jo 70-luvulta alkaen eli yli 50 vuotta. Ensimmäisen kännykkäni otin käyttöön v. 1988  ja sen jälkeen kymmeniä eri malleja on joutunut opettelemaan ja nykyinenkin parin vuoden kännykästä en ole edes viitsinyt ottaa selvää, kuin perusasiat. Ei vain jaksa, kun elämässä on paljon muita mielenkiintoisempiä asioita, kuten viimeaikoina viulun soitto.

Meillä töissä on työntekijöitä, jotka ovat tulleet alalle joskus 80-luvulla ja jääneet taidoiltaan sinne samalle vuosikymmenelle. Kehitys on kehittynyt valtavasti sen jälkeen, mutta nämä tietyt työntekijät eivät ole opetelleet uutta tekniikkaa yhtään. Nyt on se tilanne sitten, että vaikka heillä olisi työvuosia vielä jäljellä, niin ei ole enää työkohteita joihin heitä voisi laittaa työskentelemään. Vanha tekniikka kun on tulossa täysin tiensä päähän.

Itse tulin alalle tämän vuosituhannen puolella ja olen opetellut sekä vanhaa, että uutta teknologiaa. Ei se jatkuva uuden oppiminen ole aina herkkua, joskus haluaisi tehdä vaan rutiinisti niitä itselle jo vahvoja osa-alueita, pysytellä mukavuusalueella. Mutta kun tulevaisuutta katsoo, niin kyllä se vaan niin on, että uutta on opeteltava jos aikoo laskut maksaa ja saada ruokaa pöytään vielä tulevinakin vuosina.

Olen jo eläkkeellä ja elämässä on joutunut opettelemaan paljon ja vuoden päästä taitoja ei enää tarvita, vaan tulee uutta esim. lainsäädäntö, teknologia jne. 

Ja näin jälkeenpäin ajateltuna olen maksanut siitä opettelusta kalliin hinnan. Moni ihmissuhde jäi liian vähälle huomiolle, moni seikkailu kokema ja elämä elämättä, kun ymmärtää elämän rajallisuuden. Kun se elämä on tässä ja nyt. 

Työ ja uuden oppiminen on yliarvostettua. Samoin raha se vasta onkin. 

Uuden opettelu on aina rasite, siinä ei ole mitään nautittavaa. Opettelen vain sen mikä pakko on, olen kuitenkin vain duunissa täällä.