Tunnetteko ylpeyttä ylioppilaslakistanne?

En normaalisti, koska koko kaveripiirinihän tulee lukiosta ja se on meille normi. Vaikka eihän se lakin saaminen helppoa ollut, olen käynyt kaksi korkeakoulututkintoa lakin päälle ja teini-iän ja itsenäistymisen myrskyissä ylioppilastutkinnon suorittaminen oli todellakin saavutus, korkeakoulut olivat helppoja ja vähemmän työläitä suorittaa kuin lukio.

Eilen vietin vappua porukassa jossa olin ainoa lukion käynyt. Ihan yhtä hyvin pärjäillään kaikki elämässä ja tulotasotkin melko samat, mutta kyllä sitä lakkiaan sillä tavalla muisti eilen arvostaa että eihän sitä kaikilla ole, vaikka siltä tuntuukin. 

Vierailija kirjoitti:

Käytän lakkia vappuisin, olenhan ylioppilas koulutukseltani ja mieheni on toimitusjohtaja ja aina on 3:ea eri leikkelettä Vapun brunsilla aamiaiseksi.

Ei lohta, avokadoa, mansikoita? Kuinkas nyt noin.  En edes uskalla arvailla, mitä shampanjaa juotte.

Sen verran että meni roskikseen melkein 20 vuotta sitten muuttokuorman yhteydessä. Teekkarin tupsulakkia ei tullut edes koskaan hankittua, vaikka tuolla piirongin laatikossa dippapaperit onkin.

Enemmän olen ylpeä tutkinnosta. Lakki on jossain, mutta olen käyttänyt sitä vain muutaman kerran nuorena aikuisena. Se tuntuu ikävältä päässä, enkä nyt viitsi uuttakaan hankkia (sopivan kokoista siis).

Kyllä. Päivittäin kehun ylioppilaslakkiani.

Lakkia en ole pitänyt ylioppilasjuhlien jälkeen, missä lie.

Lukiokoulutukseen olen todella tyytyväinen. Kaikista kouluista missä olen opiskellut se oli mielestäni ylivoimaisesti paras. Ihan normaalista lukiosta on kyse, ei mistään eliitti- tai erikoislukiosta.

Lukiossa ajatteluni ja ymmärrykseni maailmasta paranivat huomattavasti ja siellä tapahtui myös se suurin maailmankatsomukseni lujittuminen nykyisille uomilleen. 

Vähän jopa puistattaa ajatus siitä, että miten erilainen ihminen saattaisin nyt olla, jos olisin lukion sijaan mennyt amikseen tuhkakuppeja potkimaan. Voisihan se ero olla todellisuudessa pienikin, mutta subjektiivisesti tuntuu siltä, että juuri lukio oli ratkaisevassa asemassa oman kehitykseni osalta.

Lukion jälkeiset opinnot ovat sitten olleet karvaita pettymyksiä ja olen aika lailla vakuuttunut siitä, että lakkiaisten aikaan oma akateeminen ja älyllinen suorituskykyni oli huipussaan. Sen jälkeen olen taantunut tälle nykyiselle tasolleni.

En ole kertaakaan ylioppilasjuhlien jälkeen laittanut päähäni. Varmaan se on jossain äidillä tallessa.

Vierailija kirjoitti:

Lakkia en ole pitänyt ylioppilasjuhlien jälkeen, missä lie.

Lukiokoulutukseen olen todella tyytyväinen. Kaikista kouluista missä olen opiskellut se oli mielestäni ylivoimaisesti paras. Ihan normaalista lukiosta on kyse, ei mistään eliitti- tai erikoislukiosta.

Lukiossa ajatteluni ja ymmärrykseni maailmasta paranivat huomattavasti ja siellä tapahtui myös se suurin maailmankatsomukseni lujittuminen nykyisille uomilleen. 

Vähän jopa puistattaa ajatus siitä, että miten erilainen ihminen saattaisin nyt olla, jos olisin lukion sijaan mennyt amikseen tuhkakuppeja potkimaan. Voisihan se ero olla todellisuudessa pienikin, mutta subjektiivisesti tuntuu siltä, että juuri lukio oli ratkaisevassa asemassa oman kehitykseni osalta.

Lukion jälkeiset opinnot ovat sitten olleet karvaita pettymyksiä ja olen aika lailla vakuuttunut siitä, että lakkiaisten aikaan oma akateeminen ja älyllinen suorituskykyni oli huipussaan. Sen jälkeen ol

Kun minulta kysytään mikä on ollut koulupolullqsi rankinta, vastaan "lukion toinen vuosi". Helkutisti pakkotahtista asiaa ja kaikki jokseenkin ei minkään takia.

Myöhemmim AMK:ssa tai teknillisessä korkeakoulussa oli joitakin stressiviikkoja. Mutta niissä motivaatiotekijä oli se, että yleensä tehtiin jotain alaan liittyvää ja jos feilasi, aina saattoi uusia ilman isompia tanssiaskelia.

Yo-lakilla ei ole minulle merkitystä, vaan sillä, mitä sen alla on. Arvostan osaamista ja oppimista.

Ei alaluokalla ole. Outi

Ei kun piposta

En tunne, sillä en tehnyt sitä itse. Tilasin sen jonkun tiimarin tms. kautta.

Roskiin meni jossain muutossa. Laatikon pidin, kun siinä oli jotain muuta. Nyt en tiedä missä sekään on. Hohhoijaa. 

Vierailija kirjoitti:

Minulla ylioppilas-, teekkari- ja tohtorin hattu. Mikään niistä ei sinänsä ole minulle ylpeyden aihe. 

Miksi sitten maksoit itsesi kipeäksi mittatilauksena tehdystä tohtorinhatusta? Vai ostitko "tohtorin hattusi" jostain kiinakaupasta? 

Itse menin eliittilukion kautta elittiylipistoon ja sieltä eliittityöpaikkaan. Lukio antoi hyvän pohjan 

Naurattaa aivan valtavasti deittisovelluksessa 29 vuotiaalla miehellä yo-lakki päässä ja avasin profiilin, biossa luki: kolmoistutkinto, yo-todistus ja ict-lukio. 

 

Niinkun mitä ihmettä.. lakillako tai tuolla koulutuksella saa seuralaisen? 🤣🤣

En. Kävin lukion pakosta kun jonnekin kerran piti mennä. Keskiarvoisilla arvosanoilla (ceetä ja ämmää) läpäisin sen kummemmin panostamatta ja syrjäydyin heti sen jälkeen. Lakkia en ole valmistumispäivän jälkeen katsellutkaan.

Tyytyväinen olen kyllä siitä yleissivistyksestä ja kielitaidosta mitä lukio antoi. Siitä on ollut itselleni iloa.

Esineenä, en. En edes omista, lainasin lakkiaisiin kaverilta. Oli liian kallis ostaa yhtä parin minuutin käyttöä varten.

Suoritteena, en. Kävin lukion työn ohella iltaisin parissa vuodessa, sisältäen pitkän matikan ja fysiikan, ja kirjoitin ihan hyvät paperit. Mutta ei se ollut mitenkään älyllisesti vaativaa, joten en osaa siitä tuntea ylpeyttäkään. Se nyt vaan oli jotain mikä piti saada pois alta että voi hakea yliopistoon. 

Jos jostain koulutukseen liittyvästä olen ylpeä, niin siitä että sain suoritettua matematiikan sivuaineopinnot 3/5 arvosanalla. Sitä voin arvostaa, koska se jo vaati vähän töitäkin.

Ei siitä mitään hyötyä ole. Pikkukylästä tuli monta ylioppilasta, jotka ovat nykyisin lähihoitajia. Ei ole lahjat riittäneet muuhun.

Amiksesta pääsee amk:n ja sieltä halutessaan dippainssiksi. Eräs tuntemani sähköinsinööri tienaa vuodessa noin 250k euroa. On amiksest ponnistanut liikkeelle. 

Vierailija kirjoitti:

Minulla ylioppilas-, teekkari- ja tohtorin hattu. Mikään niistä ei sinänsä ole minulle ylpeyden aihe. 

Miksi? Onko sinulla itsetunto-ongelma? Kyllä noista saa olla ihan ylpeä.