Lue keskustelun säännöt.
Vappuaaton lakilliset! Minkälaiset paperit kirjoitit ja teitkö jotain niiden arvosanojen eteen?
30.04.2024 |
Itse kirjoitin yhden E:n, kolme ämmää ja kaksi C:tä.
En lukenut mihinkään yhtään. En myöskään tehnyt koulun eteen lukiossa mitään. En oppinut opiskelemaan koskaan ja se kostautui vasta myöhemmin elämässä.
Kommentit (75)
ABBCCM kirjoitin ja oon edelleen yliopistossa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tällaiset ketjut vetää puoleensa aina lähes pelkästään niitä L:n tai vähintäänkin E:n ylioppilaita, vaikka kirjoitukset ois ollut kymmeniä vuosia sitten. Elämän suurin saavutusko?
Mulla se oli noin pitkään, ei mulla tullu nuorena korkeakouluopinnoista mitään, kun oli se diagnosoimaton ADHD. Lukiosta onnistui vielä se 6L, mutta siihen tyssäs. Nyt kun on diagnoosi ja lääkitys, niin onnistuu jo se opiskelukin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
LEEMM. Varsinkin fysiikan ällän ja pitkän matikan een eteen tein kovasti töitä. En ymmärrä ihmisiä, jotka menevät lukioon mutta sitten eivät tee hommia.
No ne 'ihmiset' on teinejä. Ihan ymmärrettävää jos ei napostele.
Totta tuo teineys. Itse loppuvuodesta syntyneenä aikoinaan huomasin, että aloin olla vasta kolmantena lukiovuonna riittävän kypsä lukio-opintoihin. Etenkin äidinkielessä ja esseissä näkyi hurja parannus. Myös osassa reaaliaineita. Mun ois kannattanut kirjoittaa ylioppilaaksi joskus 20-vuotiaana eikä 18-vuotiaana. Ois tullut parempi todistus.
eri
Synnyin marraskuussa, koulu sujui aina hyvin. 7 ällää.
Kaikki ei kypsy samaan tahtiin. Ite synnyin joulukuussa ja kehityin fyysisestikin tosi myöhään. Henkisesti ilmeisesti myös.
80-luvulla kirjoitin 6 x L (äidinkieli, pitkä englanti, keskipitkä ruotsi, lyhyt saksa, lyhyt matematiikka sekä reaali).
Otin lukion tosissaan, joten kieliin ja matematiikkaan ei tarvinnut lukea kuin kohtuullisesti. Reaaliin valmistauduin kertaamalla keittiön pöydän ääressä useita aineita. Tuolloin kaikki reaaliaineet olivat samassa ja osasta ei ollut edes tarjolla 10 kysymystä.
MCBBA
En tehnyt mitään niiden eteen ja hyvin olen pärjännyt yliopistossakin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kirjoitin kuusi laudaturia. Lukion ajan tein aina pitkän matematiikan läksyt, että pysyn siinä mukana, ja luin lukulomalla reaaliaineita. Harjoittelin myös tekemällä vanhoja yo-kokeita matematiikassa ja kielten kuunteluissa. Kielet ja äidinkieli olivat muuten minulle helppoja.
Koko lukioaika ja erityisesti ylioppilaskevät oli vaihtelevaa aikaa, elämässä tapahtui monenlaista, surullisiakin asioita ja niin paljon muutakin kuin opiskelu. Harrastukset ja kaverit ja yleinen maailmanparantaminen ja kiinnostuksenkohteet veivät energiaa ja aikaa. Varsinaisesti opin opiskelemaan vasta yliopistossa, minusta tuli myöhemmin juristi. Vaikka olen edelleen idealisti, olen pärjännyt työuralla hyvin taloudellisestikin. Maailmaa voi parantaa niin monella tavalla.
Jos tätä ketjua lukee joku lukiolainen ja tuleva ylioppilas, haluaisin sanoa, että kannattaa panostaa täysillä abivuonna ja lukulomalla ja hyödyntää koko aika yo-kokeissa. Viime hetkillä voi vielä korjata paljon, vaikka elämä olisi aiemmin mennyt opiskelun edelle. Samoin, jos menee yliopiston pääsykokeisiin. Kun itse pyrin oikikseen, pääsykoe oli vielä pakollinen. Panostin pääsykoetta edeltävän kuukauden, viime hetkiin asti. Koskaan ei kannata luovuttaa.
Kirjoitin 6L. Ajalla ennen eximiaa. Äidinkielen ja muiden kielten arvosanat tulivat helposti, kävin koulussa ja tein läksyt. Pitkän matikan ja reaalin (sis. laaja fysiikka ja kemia) eteen näin vaivaa, laskin paljon lisätehtäviäkin.
Itse lakki on hukassa, en ole nähnyt tai pitänyt sitä päässä vuosikausiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
MCBBBA, eli ei mikään päätä huimaava rivi
Vierailija kirjoitti:
Täysin höpöhöpöä nuo jutut, että mitään tekemättä kirjoitin älkää ja eetä. Ihan viisi päivää viikossa kävitte koulua.
Olin niin hyvä että pyysin ja sain luvan käydä englannin kurssin itsenäisenä. Toisin sanoen en tehnyt mitään, kävin vain kokeissa ja kirjoitin L:n.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Omasta abikeväästä tulee 30 vuotta aikaa.
Kirjoitin neljä L: ää ja ruotsista M:n. Lukiossa tein sen verran hommia, ettei arvosanoja tarvinnut hävetä, muttta kovin ahkerana en itseäni pitänyt. Kirjoituksiin en sitten lukenut juurikaan. Aika vähän sitä esim. äidinkieleen tai englantiin voi tehdä muutaman viimeisen viikon aikana. Kyllä se osaaminen rakennettiin niinä lukiovuosina. Matikka ja fysiikka kiinnostivat muuten, mutta niihin valmistautuminen oli myös lähinnä itseluottamuksen parantamista.
Vierailija kirjoitti:
LEEMM. Varsinkin fysiikan ällän ja pitkän matikan een eteen tein kovasti töitä. En ymmärrä ihmisiä, jotka menevät lukioon mutta sitten eivät tee hommia.
Menin lukioon kun en keksinyt muutakaan. Hukkaan se tavallaan sitten meni kun kun en minä nyt 32 vuotta myöhemminkään tiedä mitä haluaisin tehdä isona.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tällaiset ketjut vetää puoleensa aina lähes pelkästään niitä L:n tai vähintäänkin E:n ylioppilaita, vaikka kirjoitukset ois ollut kymmeniä vuosia sitten. Elämän suurin saavutusko?
No jaa, kirjoitin pari E:tä ja loput huonompia, mutta yliopiston arvosanat ovat paremmat kun pääsi opiskelemaan vain sitä mikä itseä kiinnosti.
Vierailija kirjoitti:
LEEMM. Varsinkin fysiikan ällän ja pitkän matikan een eteen tein kovasti töitä. En ymmärrä ihmisiä, jotka menevät lukioon mutta sitten eivät tee hommia.
Helpompi se nyt on mennä lukioon miettimään tulevaisuuden suunnitelmia kuin amikseen jossa pitää valita ala. Kokeilin pari kertaa amistakin, en tykännyt, lopetin ja vasta sitten menin lukioon jossa suurimman osan töistä tein vain kuuntelemalla tunnilla. Pääsin ihan niillä papereilla yliopistoonkin mutta tajusin että olisi pitänyt mennä pääsykokeen kautta niin olisin tajunnut etten tule pitämään siitäkään alasta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Äidinkieli L, ruotsi M, englanti L, reaali A, saksa C. Yleisarvosana M.
En tehnyt koko lukioaikana oikeastaan mitään, ja se kyllä näkyy tuossa reaalin arvosanassa. Etukäteen ajattelin, että kaksi ällää otan, ja niin myös tein.
Jälkikäteen on vähän harmittanut, mutta mitäpä siitä. Pääsin kuitenkin sille alalle, jolle halusinkin.
Vuosi oli muuten 1981.
Voi niillä olla. Ne on ihan käypää valuuttaa yhteishaussa, jos haluaa vaihtaa alaa tai muuten vaan opiskella yliopistossa. Tunnen yhdenkin, joka livahti noin 5v sitten 80-luvun yo-todistuksella lukemaan oikeustieteitä.
Pääsin itsekin vanhalla yo-todistuksella yliopistolle. Itellä nuorena jäi opinnot kesken, mutta meidän fuksiryhmässä on muutama maisteri, yksi eläinlääkäri, yksi DI ja yksi KTM. Ei se eka suoritettu maisterintutkinto tarkoita mitään elinkautista, myöhemmin voi opiskella jotain muutakin alaa.