Näin ujona tulee hirveästi mietittyä, että mitä muut ajattelevat minusta

Onko mitään ajatuksia kenelläkään?

t: aloittaja

luultavasti ne ei mieti muuta kuin olet ujo ja että haluat olla omissa oloissasi. Näin meistä ajatellaan. 

Edes oma äitisi ei ajattele sinua, joten ole huoleti: ketään ei voisi vähempää kiinnostaa.

Luulen että ihmiset ei ajattele tommosia - ujot on vaan ujoja. Mutta ujoja aikuisia tapaa harvoin - ei tule esille. Vaikea sanoa sulle mitään muuta kuin että ELÄ mitä se nyt sitten tarkoittaakaan. Elä sellaisella tavalla - jos vain osaat ja se on mahdollista - että sun on hyvä olla itsesi kanssa AINA... ja koko elämä ajan. Vaikea tietää miten ja millä vaurioittaa toisia. 

Kukaan ei ajattele sua kahta sekuntia enempää, jokainen ajattelee vain omia juttujaan. Kuinka paljon itse ajattelet jonkun toisen olemusta? Muutaman sekunnin korkeintaan.

Itselläni karisi siinä vaiheessa ujous, kun tajusin ihmisten hyvin harvoin ajattelevan muita ihmisiä. Ihmiset on aika itsekeskeisiä tai muutoin ajattelemattomia, kun ovat keskittyneitä omaan elämäänsä.

Ääripäässä on toki he, jotka jostain käsittämätömästä syystä elävät omaa elämäänsä ajatellen, mitä muut tekevät ja puhuvat siitä. Silloin päätin, että minä teen elämälläni, mitä haluan, että he saavat puhua.

Itsestään voi löytää aina uusia puolia sen mukaan mitä uskaltaa :)

Omien tuntemuksien ja tunteiden tiedostaminen on hyödyllistä - huomata että tunteet tulevat, ovat jonkin aikaa läsnä ja sitten katoavat. Tästä voisi jo tajuta että jos jokin tunne on läsnä, niin se on jo "kulumassa" pois.

Mitä hanakammin tarttuu hyviin tunteisiin ja haluaa niitä, sitä hanakammin ikävät tunteet ahdistavat meitä. Kyseessä on ikäänkuin sama "lihas". Mitä korkeammat huiput, sitä matalammat pohjat. 

Täydellisyys on vain käsite. Täydellisyyttä ei ole luonnossa.

No täällä yksi, joka ei koe olevansa oikeanlainen.

Viime aikoina olen käynyt läpi tätä aaltoilevana kulkevaa ujouttani. Välillä olen lähes normaaliksi luokiteltava enkä jännitä uusia tilanteita, mutta sitten se ihmiskammo taas tulee jostain eikä mikään onnistu sen takia. Mietityttää, kuinka paljon elämässäni olleilla vastoinkäymisillä on vaikutusta tähän.

Olen toisaalta ihan itsevarma ja tunnen omat mielenliikkeeni, mutta se toinen ääripää minusta on ihan muuta.Ulospäin olen muuta mitä todellisuudessa tunnen, luulen että minua on lapsena lytätty liikaa ja ei ole ymmärretty, että tarvitsen jotain ylimääräistä tukea ihan ilman lyttäämistäkin, saati sen jälkeen.

Haluaisin mieluummin olla sellainen kiltti hissukka aidosti, mutta kun en ole kovin kiltti. vJa välillä olen jopa kovaääninen röhöttäjä, mutta yleensä mieluiten hiihdän omassa seurassani, varsinkin pahantuulisena.

Aika harvalla ihmisellä on aikaa ja halua ajatella kovin paljoa muita. On meinaan omakin elämä elettävänä.

Itse en ainakaan jaksa ajatella ihmisistä sen kummempaa vaan välttelen kaikkia tasapuolisesti.

Olen itse sellainen, että murehdin yöllä jotain typerää 15 vuotta sitten sanomaani asiaa. Yritin sitten muistella muiden ihmisten mokailuja, joita olen varmasti nähnyt. Ei tule mitään mieleen. Ihminen on hyvin itsekeskeinen olento.

Kaikilla on omat kuviot. Hyvä, jos muutama läheinen uhraa ajatusta suuntaasi. 

Ehkä kaupan kassa. Tyyliin tos toi taas, kohta tauko, mitä söisin.. 

Kukaan muu paitsi mahdolliset läheisesi ei ajattele sinusta mitään. 

Vierailija kirjoitti:

Itsestään voi löytää aina uusia puolia sen mukaan mitä uskaltaa :)

Omien tuntemuksien ja tunteiden tiedostaminen on hyödyllistä - huomata että tunteet tulevat, ovat jonkin aikaa läsnä ja sitten katoavat. Tästä voisi jo tajuta että jos jokin tunne on läsnä, niin se on jo "kulumassa" pois.

Mitä hanakammin tarttuu hyviin tunteisiin ja haluaa niitä, sitä hanakammin ikävät tunteet ahdistavat meitä. Kyseessä on ikäänkuin sama "lihas". Mitä korkeammat huiput, sitä matalammat pohjat. 

Täydellisyys on vain käsite. Täydellisyyttä ei ole luonnossa.

Tai siis voi kokea myös hyviä tunteita ilman että niistä tulee myöhemmin (viiveellä) ikäviä tunteita seurauksena, mutta yleensä harrastamme sellaisia asioita mistä tulee myöhemmin ikäviä tunteita seurauksena ja yleensä näihin asioihin menee paljon rahaakin.

Usko pois, ketään ei voisi vähempää kiinnostaa. 

Eipä ne yleensä ajattele muita kuin itseään, jos lohduttaa.

Mäkin luulin nuorempana, että olen ujo, mutta se johtuikin vain kiussamisesta ja vääristä porukoista. Nykyään keskustelen melkein kenentahansa kanssa, koska iän myötä on tullut positiivisia ihmissuhteita. Älä anna toisten määritellä sinua, koska he eivät tunne sinua!