Miten kukaan voi elää niin että verhot on lähes aina kiinni?

En minä ainakaan näe ulkoa ihmisten koteihin, vaikka verhot olisivat päivällä auki. Päivänvalo on aina kirkkaampi kuin keinotekoiset valot, ei sinne sisälle näe. Varmaan olette nähneet elokuvia tms jossa joku yrittää katsoa ikkunasta sisälle taloon tai olette itse lapsena koettaneet nähdä autiotuvan sisälle? Kädet pitää laittaa kuprulle silmien viereen että sinne näkisi eikä sittenkään näe hyvin, vaikka on ihan lasissa kiinni. Niin miten sitten jostain kauempaa tieltä näkisi. Pimeän tullen tietenkin asia on eri ja silloin verhotkin on hyvät olemassa. 

Ex oli hysteerinen verhojen kanssa, en koskaan saanut pitää niitä auki hänen ollessa kotona ja pitsiset kesäverhotkin lensivät roskiin, piti olla paksut jouluverhot ympäri vuoden ettei vain kukaan näe. No, hänellä oli kyllä paha masennus ja muitakin mielenterveysongelmia. Kuuluu ihan taudin kuvaan, että vainoharhaisesti aina pelkää ihmisten katsovan. Myös tuttu sekosi vieraaseen kaupunkiin muutettuaan, ja vanhempansa ihmettelivät kun siellä alkoi olla aina verhot kiinni heidän mennessä käymään. Ei terveet ihmiset pelkää pitää verhoja auki. 

Kyllä sellaisissa asunnoissa asuu joko vuorotyöläisiä tai sitten syrjäytyneitä ja pahoista mielenterveysongelmista kärsiviä. 

Vierailija kirjoitti:

Ihmiset joilla on mielenterveysongelmia tekevät noin. Tai jos ei vielä ole, niin tulee.

Höpö höpö. Asun maantasakerroksessa ja pidän sälekaihtimet aina kiinni. Olen täysin normaali ihminen ilman mt ongelmia. Suomessa kesällä on niin paljon valoa että tulee jopa sälekaihtimien raoista.

Te ihmiset, jotka jatkuvasti taivastelevat suu ammollaan "en ymmärrä miten ihmiset voivat sitä ja tätä" olette melko aivottomia. Joku tykkää sinisestä, toinen punaisesta. Siihen ei auta mikään perustelu eikä taivuttelu, toinen on omaa mieltään asioista ja sillä siisti. Ei se miehesikään varmaan "ymmärrä" miksi reväytät verhot heti aamusta auki niin että kirkkaus polttaa silmät ja aivot, yritä siinä nyt sitten herätä. 

Niin paljon sinua huvittaisi taivuttaa muut ihmiset tekemään samoin kanssasi että väänsit tänne aloituksen asiasta. En ymmärrä sinua!

Pimeässä kiva olla.

Vierailija kirjoitti:

Pääsääntöisesti kyylänaapurin puoleisissa ikkunoissa verhot pysyvät suljettuina. Ei ohikulkijoiden katseet haittaa mutta täyspäiväinen kyyläys on jo liikaa.

On sinullakin luulot, että joku kyttää sinua täyspäiväisesti. 🤣🤣

Vierailija kirjoitti:

Mitäs kyttäät muita? Pakko pitää verhot kiinni.

Vainoharhaista luulla, että joku sinua kyttää.

Vierailija kirjoitti:

Ihmiset joilla on mielenterveysongelmia tekevät noin. Tai jos ei vielä ole, niin tulee.

Miten tuo liittyy mielenterveyteen? Itselläni ei ainakaan ole mitään ongelmia mielenterveyden kanssa.

Tämän aloituksen innoittamana kävin avaamassa keittiön verhot. Sisään tuli kylmää, epämielyttävää valoa. Pihalla näkyy kuollutta nurmea ja lehdettömiä puita. Sää näyttää kylmältä ja märältä. Maisema sopisi hyvin Lonkeromainoksen kuvaamiseen (vuoden harmain päivä). Pitäisikö tuon jotenkin parantaa mielialaa verrattuna kauniiseen sisustukseen ja lämpimään valoon sisällä?

Jos taas aurinko paistaa kirkkaasti, niin ehdottomasti suljen verhot häikäisyn vähentämiseksi. Eihän tuolloin pysyty edes katsoa telkkaa, kun häikäisee. Ja edelleen se auringovalo on rumempaa kuin lamppujen valo.

Sisällä on lämmin, kaunis ja pesämäinen fiilis, kun ulkoilma ei tunge häiritsemään tunnelmaa.

20

Ikkunat suoraan naapuritaloa kohti. Talo siis todella lähellä. En ikinä pidä verhoja auki. 

Pahoja mt-ongelmia jos muiden ihmisten verhot häiritsevät.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihmiset joilla on mielenterveysongelmia tekevät noin. Tai jos ei vielä ole, niin tulee.

Miten tuo liittyy mielenterveyteen? Itselläni ei ainakaan ole mitään ongelmia mielenterveyden kanssa.

Tämän aloituksen innoittamana kävin avaamassa keittiön verhot. Sisään tuli kylmää, epämielyttävää valoa. Pihalla näkyy kuollutta nurmea ja lehdettömiä puita. Sää näyttää kylmältä ja märältä. Maisema sopisi hyvin Lonkeromainoksen kuvaamiseen (vuoden harmain päivä). Pitäisikö tuon jotenkin parantaa mielialaa verrattuna kauniiseen sisustukseen ja lämpimään valoon sisällä?

Jos taas aurinko paistaa kirkkaasti, niin ehdottomasti suljen verhot häikäisyn vähentämiseksi. Eihän tuolloin pysyty edes katsoa telkkaa, kun häikäisee. Ja edelleen se auringovalo on rumempaa kuin lamppujen valo.

Sisällä on lämmin, kaunis ja pesämäinen fiilis, kun ulkoilma ei

Oletpa surullisen vieraantunut luonnosta.

Meillä aurinko paistaa koko päivän olohuoneeseen päin. Olohuoneessa ei ole pirukaan jos ei ole verhot kiinni. Ei tule läheskään niin kuuma verhojen avulla kuin ilman verhoja. Keittiössä sitten ei ole verhoja lainkaan vaikka siihenkin paistaa koko päivän aurinko, mutta siellä ei samalla tavalla oleilla kuin olohuoneessa.

Ei ainakaan linnut lennä ikkunia päin. Tässä kerrostalon kolmannessa kerroksessa on aika kova lintuliikenne.

Kai mä avaisin verhoni, jos en viettäisi osaa päivästä ulkona. Viimeistään puoliltapäivin lähden kotoa ja iltamyöhään palaan. Ihan turhaa avata verhoja pienille kotonaolo hetkille. Kotona katselen sitten elokuvia, niin pimeä näkymä on parempi.

Kaipaan omaa rauhaa. Ikkunat ja rakennukset suunniteltu niin, että ikkunat osoittavat suoraan paikoille missä liikutaan paljon tai on liikennettä. Jos vaikka olisi pelkkää metsää tai iso piha pitäisin ikkunoita enemmän auki.

Kuka edes vahtaa kenenkään verhojen asentoa??? Liikaa aikaa?

Kuulun niihin ihmisiin, joille ei kevät eikä kesä ole mielivuodenaika. Kun pidän verhoja ikkunoiden edessä, tulee mukava pesämäinen fiilis. Nenääni en ulos pistä kuin ihan pakosta. Viihdyn näin ja joku toinen ei.

Voin kertoa ap:lle tosi veemäisen syyn verhojen kiinni pitämiselle: stalkkaava, vainoava eksä. Elän sellaisessa painajaisessa ex-miehen takia, että valojen päällä pitäminenkin kotona ollessa jänskättää. 

Meinasin kirjoittaa tähän novellin pituisen vastauksen stalkkaajan sairaalloisesta kekseliäisyydestä, mutta olkoon.

Ei ole kivaa tällainen 'elämä', enkä normioloissa eläisi näin, verhot kiinni.

Vierailija kirjoitti:

Mä asun ihan kaupungin keskustassa, läpitalon asunnossa. Molemmilla puolilla on kerrostalot vastapäätä, parinkymmenen metrin päässä. Varsinkin olkkarin puolella on kadun toisen puolen talon kerrokset vähän korkeammalla, kuin meillä, joten niistä on suora näköyhteys yläviistosta tänne. Pidän kaihtimet kiinni, niin ei tarvitse miettiä sitä, että kiikaroiko joku pervo vastapäisestä talosta  👀

Itse en voisi edes asua tuollaisessa paikassa 😕

Vierailija kirjoitti:

Kuka edes vahtaa kenenkään verhojen asentoa??? Liikaa aikaa?

Ei voi olla huomaamatta jos menee vaikka sukulaisen luo kylään ja kaikki verhot on vedetty täysin kiinni. Myös siihen suuntaan jossa ei olisi varmasti ketään näkemässä. Tekisi mieli mennä avaamaan verhot aina kun sinne menee 😄 Ja olen kyllä avannutkin jos olen jäänyt vaikka lapsenvahdiksi.

Tai kun työmatkani varrelle on rakennettu uusi okt jonka valmistumista on ollut mielenkiintoista seurata. Niin nyt kun asukkaat ovat siihen muuttaneet, on verhot aina kiinni. Ihan joka huoneen verhot. Aamusta iltaan. 

Senkis pitävät kiinni kun niin haluavat mutta kiinnostaa selitys miksi, koska itselle se olisi täysin vierasta. Mukavasti on asiallisia selityksiä tullutkin! Kiitos siis asiallisesti vastanneille.

Asuin edellisessä asunnossani maan tasalla. Pidin alkuun verhot auki yötä päivää, koska oli ihanaa katsella puita nukkumaan mennessä ja herätä luonnonvaloon. Ikkunan taakse ilmestyi kengänjälkiä ja sen jälkeen en ole avnnut verhoja lainkaan. Uusia kengänjälkiäkään ei ole tullut.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pääsääntöisesti kyylänaapurin puoleisissa ikkunoissa verhot pysyvät suljettuina. Ei ohikulkijoiden katseet haittaa mutta täyspäiväinen kyyläys on jo liikaa.

On sinullakin luulot, että joku kyttää sinua täyspäiväisesti. 🤣🤣

Kyllä ne jotkut hullut kyttäävät. Olin ottamassa valokuvia ikkunakoristeistani sisältä ulos päin, kun huomasin zoomaillessani, että omakotitalon ukko kiikaroi makkariini omakoptitalostaan O.o

-eri