Miten osaisin keskustella muuta kuin sanomalla "joo", "niin" ym.?

Tänä päivänä suurin osa ihmisistä on niin täynnä itseään, että tuo riittää mainiosti. 

Vierailija kirjoitti:

Kuuntelethan keskustelukumppania tarkkaavaisesti? Yleensä aina keskusteluista löytyy jotain, mihin tarttua. Yksittäinen asiakin riittää, esim. ruokakeskustelussa "Valkosipuli, lempimakuni!" tai "Airfryer, kannattaako hankkia?" voi jo riittää vastavuoroisuuteen.

Jos taas tuntuu, ettei halua/pysty jakaa omia asioita, voit aina pyytää toista kertomaan lisää. Silloin ei itse tarvitse kertoa mitään, mutta toiselle tulee olo, että häntä arvostetaan. Esim.

- Olen kuullutkin tästä, kerro lisää.

- En ole kuullutkaan tuosta, kerro lisää.

- Upeaa, olet varmasti ylpeä?

- Onpa ikävää, tuntui varmaan pahalta?

Jos omasta elämästä ei jotenkin riitä kerrottavaa (mikä on kyllä usein harhaluulo), voit laajentaa näkemyksiä lukemalla. Silloin voi aina viitata johonkin fiktiiviseen tai ihan faktiseen asiaan, joka liittyy keskusteluun.

Toki voi myös aina vetää kännit, silloinhan me kaikki olemme sup

Se on ehkä osa tätä juttua, että minusta tuntuisi jotenkin tosi hölmöltä yhtäkkiä kertoa aikuiselle lempimaustani. Sen sijaan tulee vain sitten helposti hiljaisuus tai joo tms. En oikein osaa vuorovaikutuksessa rentoutua kuin lapsen kanssa.