Lue keskustelun säännöt.
Uudelleen kastamisesta/kasteella käymisestä
27.04.2024 |
Hei onko täällä luterilaisia uskovia paikalla? Kaipaan mielipiteitä kasteella käymisestä. Olen vauvana kastettu ja miettinyt viime aikoina kasteella käymistä. Kuulun yhä kirkkoon mutta olen alkanut ajatella kasteesta eri tavalla. On tehnyt mieli kasteelle ja olen nähnyt ihmisten todistusvideoita jossa Jumala on puhunut heille kasteelle menemisestä. Minua asia vaivaa kun toisaalta tuntuu että se ei ole pelastuskysymys. En esimerkiksi iäkkäitä vanhuksia jotka on vauvana kastettu, patistaisi kasteelle.
Mutta miksi sitten nämä jotkut saavat kehoituksen kasteelle? Esim Mikko ja Raisa Y kertoivat tarinansa ja tuntui että se oli aito. Niihin seurakuntiin en kyllä luota joissa sätkitään, kaatuillaan ja röhkitään ja nauretaan hysteerisinä, tuntuu että ne on paholaisesta suoraan sanottuna. Jotenkin hukassa olo tämän asian suhteen.
Kommentit (23)
Vierailija kirjoitti:
Olen ollut evl jäsen koko ikäni, olen 53. Mutta olin tapakristitty. Kolme vuotta sitten tapahtui vahva uskoon tulemimen, uudestisyntymä. Jumala antoi minulle uskon.
Olen kastettu vauvana. Kirkon tilanteen takia olen eroamasaa kirkosta. Olen konservatiivi protestantti. Uudelleen kastaminen on käynnyt mielessä. Uskovaisen kaste on se Raamatullinen kaste. Kaste ei kuiteinkaan ole pelastava seikka.
Kaikkea hyvää Sinulle!
Kiitos vastauksesta. Yritän ajatella asiaa levon kanssa. Että ei ole pakollinen, ei myöskään haitaksi. Kävisin mielelläni kasteella mutta en tiedä edes missä sitten haluaisin käydä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen ollut evl jäsen koko ikäni, olen 53. Mutta olin tapakristitty. Kolme vuotta sitten tapahtui vahva uskoon tulemimen, uudestisyntymä. Jumala antoi minulle uskon.
Olen kastettu vauvana. Kirkon tilanteen takia olen eroamasaa kirkosta. Olen konservatiivi protestantti. Uudelleen kastaminen on käynnyt mielessä. Uskovaisen kaste on se Raamatullinen kaste. Kaste ei kuiteinkaan ole pelastava seikka.
Kaikkea hyvää Sinulle!
Kiitos vastauksesta. Yritän ajatella asiaa levon kanssa. Että ei ole pakollinen, ei myöskään haitaksi. Kävisin mielelläni kasteella mutta en tiedä edes missä sitten haluaisin käydä.
Siinäpä se. Ei voi oikein mennä pelkästään kasteelle, jos ei sitten liitykään mukaan siihen seurakuntaan...
Itselläni on se ongelma myöskin että en tule liittymään mihinkään missä on naispappeja/pastoreita. Koko asia on epäraamatullinen.
Vapaissa suunnissa on naispasstoreita nykyään, on vaikeata löytää seurakuntaa/ ryhmittymää missä ei ole, vaikka niitäkin löytyy.
Tuon kasteasian kanssa saamme tosiaan olla levollisia, ei vaikuta pelastukseen, millään tavalla.
T. N 53v
Ne ovat "vapaa seurakuntia" yms missä aikuisia kastetaan eli susta tulee silloin toisen uskonnon jäsen.
Luterilaisessa kirkossa, kuten kaikissa vanhoissa kirkkokunnissa, kastetaan kaikenikäisiä lapsista aikuisiin, kunhan henkilöä ei ole aiemmin kastettu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ne ovat "vapaa seurakuntia" yms missä aikuisia kastetaan eli susta tulee silloin toisen uskonnon jäsen.
Ei tule "toisen uskonnon" jäsen, mikäli seurakunta on kristillinen ja tunnustaa Jeesusta. Silloin vain vaihtuu kirkkokunta, mikäli henkilö haluaa liittyä seurakuntaan. (Aina ei ole pakollista liittyä, vaikka kävisikin kasteella. Asiasta on erilaisia näkemyksiä riippuen kirkkokunnasta).
Tuo 'uudelleen kastaminen' on mielestäni kamala termi. Minut on vauvana liitetty ristiäisten myötä ev.lut. kirkkoon, mutta aikuisella iällä uskoon tultuani erosin luterilaisesta kirkosta, kävin uskovien kasteella ja halusin liittyä erääseen seurakuntaan.
En koe että olisi 'uudelleen kastettu'. Aikuisiällä päätös oli tietoinen, vauvana en ymmärtänyt siitä mitään.
Ymmärrän, että ihmiset ajattelevat tästäkin asiasta eri tavoin. Se suotakoon kaikille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Joka uskoo ja kastetaan, se pelastuu, mutta joka ei usko, joutuu ikuiseen kadotukseen. Eli usko on tärkein pelastumisen kanssa, eikä kastaminen tarkoita tiettyyn lahkoon/järjestöön liittymistä, seurakuntia on vain yksi ja kaikki kristityt kuuluvat siihen.Voit huoletta käydä kuulemassa sanaa missä haluat tai voit liittyä sopivaan yhteisöön.
Kannattaa lukea kirjallisuutta aiheesta ja tutustua perusteluihin. Omasta mielestäni lapsikasteen hyväksyvien perustelut ovat vakuuttavampia. Eroa on myös siinä, mitä kasteen merkityksen ajatellaan olevan, onko se vain Jeesuksen seuraajaksi tunnustautumista vai jotain paljon enemmän.
Yksi asia olisi myös seurakuntayhteyden löytyminen ja mahdollisuus keskustella asiasta siellä. On tärkeää, että olisi seurakunta johon kuulua ja jossa käydä. Sille jolle naispappeus on kynnyskysymys: vapaiden suuntien valtavirta on tosiaan naispappeuden hyväksynyt ja ne jotka eivät, ovat usein pieniä ja jotenkin erikoisia seurakuntia. Luterilaisten puolelta löytyy enemmän merkittävän kokoisia ja raitishenkisiä yhteisöjä, joissa naispappeus torjutaan.
Miksi joku sitten kokee kehotusta uudelle kasteelle, jos on lapsena kastettu ja lapsikaste on pätevä? Vaikea kysymys. Yksi mahdollisuus on, että kyseisen henkilön kohdalla ensimmäinen kaste on toimitettu jotenkin väärin ja on siksi epäpätevä, mutta tämä on hankala selitysmalli etenkin, jos perusteluja ei löydy. Ehkä oleellisinta on tässä se, että ihmisillä voi olla erilaisia kokemuksia eikä kaikki "sisäinen ääni" ole Jumalasta kristitylläkään. Ei pidä mennä tunteiden mukaan vaan Raamatun.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vinkkinä kerron, että moni luterilainen on käynyt upotuskasteella Israelin matkallaan.
Uskossa olevat savustetaan ulos evl kirkosta. Sinne jäävät tapakristityt ja sateenkaariväki, uppoavaan laivaan. Laivaan joka vie pois Jumalan Sanasta ja pelastuksesta. Jumala ei syntiä siunaa!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tärkeintä on lukea Sanaa. Silloin ei eksy.
Vierailija kirjoitti:
Kannattaa lukea kirjallisuutta aiheesta ja tutustua perusteluihin. Omasta mielestäni lapsikasteen hyväksyvien perustelut ovat vakuuttavampia. Eroa on myös siinä, mitä kasteen merkityksen ajatellaan olevan, onko se vain Jeesuksen seuraajaksi tunnustautumista vai jotain paljon enemmän.
Yksi asia olisi myös seurakuntayhteyden löytyminen ja mahdollisuus keskustella asiasta siellä. On tärkeää, että olisi seurakunta johon kuulua ja jossa käydä. Sille jolle naispappeus on kynnyskysymys: vapaiden suuntien valtavirta on tosiaan naispappeuden hyväksynyt ja ne jotka eivät, ovat usein pieniä ja jotenkin erikoisia seurakuntia. Luterilaisten puolelta löytyy enemmän merkittävän kokoisia ja raitishenkisiä yhteisöjä, joissa naispappeus torjutaan.
Miksi joku sitten kokee kehotusta uudelle kasteelle, jos on lapsena kastettu ja lapsikaste on pätevä? Vaikea kysymys. Yksi mahdollisuus on, että kyseisen henkilön kohdalla ensimmäinen kaste on toimitettu jot
Hyviä pointteja. Jotenkin toivoisin että voisin löytää oman sopukan ev.lut.kirkosta. Ristiriitainen olo, kun niin paljon sitä liberaalisuutta josta en pidä, toisaalta vaikea kokea itseään hyväksytyksi rikkinäisenä. Se kastejuttu, musta vaan tuntuisi se ajatus hyvälle, että se olisi omasta tahdosta, ymmärtäen mitä siinä tapahtuu, jonkinlainen uskon osoitus, tahdon osoitus, käännekohta. Mutta ei se niin kauheaa ole jos ei sellaista tilannetta tule. Pääasia että saa tutustua aina enemmän Jeesukseen, löytöretkeillä Raamatussa ja olla rukouksessa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vinkkinä kerron, että moni luterilainen on käynyt upotuskasteella Israelin matkallaan.
Ihana ajatus. Rakkaus on kyllä tuota maata kohtaan. En ole koskaan käynyt, haaveillut vaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kannattaa lukea kirjallisuutta aiheesta ja tutustua perusteluihin. Omasta mielestäni lapsikasteen hyväksyvien perustelut ovat vakuuttavampia. Eroa on myös siinä, mitä kasteen merkityksen ajatellaan olevan, onko se vain Jeesuksen seuraajaksi tunnustautumista vai jotain paljon enemmän.
Yksi asia olisi myös seurakuntayhteyden löytyminen ja mahdollisuus keskustella asiasta siellä. On tärkeää, että olisi seurakunta johon kuulua ja jossa käydä. Sille jolle naispappeus on kynnyskysymys: vapaiden suuntien valtavirta on tosiaan naispappeuden hyväksynyt ja ne jotka eivät, ovat usein pieniä ja jotenkin erikoisia seurakuntia. Luterilaisten puolelta löytyy enemmän merkittävän kokoisia ja raitishenkisiä yhteisöjä, joissa naispappeus torjutaan.
Miksi joku sitten kokee kehotusta uudelle kasteelle, jos on lapsena kastettu ja lapsikaste on pätevä? Vaikea kysymys. Yksi mahdollisuus on, että kyseisen hen
Et koe itsesi hyväksytyksi rikkinäisenä? Jumala rakastaa kaikkia. Mitä tarkoitat rikkinäisenä?
Parannus on kuiteinkin tehtävä tahallisista synneistä, syntisestä elämäntavasta, joka on Raamatun Sanan vastainen. Jos rikkinäisyytesti taustalla on tämä, niin älä etsi ihmisten hyväksyntää synteihisi ( liberaalit), vaan etsi Jumalan tahtoa. Jeesus opetti että synneissä ei saa elää, vaan tulee tehdä parannus.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kannattaa lukea kirjallisuutta aiheesta ja tutustua perusteluihin. Omasta mielestäni lapsikasteen hyväksyvien perustelut ovat vakuuttavampia. Eroa on myös siinä, mitä kasteen merkityksen ajatellaan olevan, onko se vain Jeesuksen seuraajaksi tunnustautumista vai jotain paljon enemmän.
Yksi asia olisi myös seurakuntayhteyden löytyminen ja mahdollisuus keskustella asiasta siellä. On tärkeää, että olisi seurakunta johon kuulua ja jossa käydä. Sille jolle naispappeus on kynnyskysymys: vapaiden suuntien valtavirta on tosiaan naispappeuden hyväksynyt ja ne jotka eivät, ovat usein pieniä ja jotenkin erikoisia seurakuntia. Luterilaisten puolelta löytyy enemmän merkittävän kokoisia ja raitishenkisiä yhteisöjä, joissa naispappeus torjutaan.
Miksi joku sitten kokee kehotusta uudelle kasteelle, jos on lapsena kastettu ja lapsikaste on pätevä? Vaik
Kyllä teen parannusta koko ajan. Tiedän että Jumala rakastaa. Ne tulee mun sisältä ne tunteet, on niin paljon sisäistä rikkinäisyyttä joka ei parane, sitten neurologisia ja psykologisia diagnooseja jotka vaikuttaa. Ei siis ole muista ihmisistä kiinni mun kokemukset. Se on vaan unelma että olisi seurakuntayhteys ja uskovien yhteys. Ehkä sitten siellä toisella puolen, Jumala tietää.
Ap! Psyykkinen sairaus tai neurologinen sairaus y.m sairaudet eivät ole syntejä, vaan seuraus langenneesta maailmasta.
Se on sitten eri asia jo ses joku sairaus on selvästi itseaiheutettu; esim jos maksa tuhoutuu juoppouksen seurauksena tai keuhkot tupakanpolton seurauksena.
Ei ole synti myöskään olla rikkinäinen. Saamme turvautua Jumalan rauhaan ja huolenpitoon.
Jeesuksen vastaan ottaneet ne, jotka eivät anna kastaa itseään, ovat kahden itse asiassa kahden tien kulkijoita. Kastamattomat haluavat elää maailmassa ja kuin salaa uskoa. Jos vaikka henkilö tulee sen verran tolkkuun ja tekee parannuksen ja kääntyy Jeesuksen puoleen, mutta jää kirkon jäseneksi, niin jäämällä kirkon jäseneksi hän kieltää uskonsa ja hyväksyy kirkon opit ja pelastumisen kolmen vesitilkan rituaalin avulla.
Uskoon tuloon ja uskossa vaeltamiseen kuuluu erottautuminen ja lähteminen. Sana todistaa Mooseksesta: uskon kautta kieltäytyi Mooses suureksi tultuaan kantamasta faraon tyttären pojan nimeä.
Hän otti mieluummin kärsiäkseen vaivaa yhdessä Jumalan kansan kanssa kuin saadakseen synnistä lyhytaikaista nautintoa,
katsoen "Kristuksen pilkan" suuremmaksi rikkaudeksi kuin Egyptin aarteet; sillä hän käänsi katseensa palkintoa kohti.
Kastamattomat uskovat eivät ota kantaakseen Kristuksen pilkkaa.
Luterilainen "kaste" ei ole kaste lainkaan, vaan päänkastelu, niin kuin kastekaavassakin sanotaan: "Kasteessa pappi kastelee lapsen pään kolme kertaa vedellä, sanoo lapsen nimen sekä sanat: "Minä kastan sinut Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen."
Vain Jeesuksen nimessä on pelastus, näin isän ja pojan ja pyhän hengen nimessä kastaminen ei pelasta.
Olen ollut evl jäsen koko ikäni, olen 53. Mutta olin tapakristitty. Kolme vuotta sitten tapahtui vahva uskoon tulemimen, uudestisyntymä. Jumala antoi minulle uskon.
Olen kastettu vauvana. Kirkon tilanteen takia olen eroamasaa kirkosta. Olen konservatiivi protestantti. Uudelleen kastaminen on käynnyt mielessä. Uskovaisen kaste on se Raamatullinen kaste. Kaste ei kuiteinkaan ole pelastava seikka.
Kaikkea hyvää Sinulle!