Miksei ihmiset käy ostoksilla pienissä putiikeissa?

Viimeksi kävin, kun oli yhdessä pikkuliikkeessä muuttomyynti. Omistajalla oli kiire paikkojen laitoissa, joten sain katsella rauhassa :) Olen kulkenut saman liikkeen ohi melkein 5v., mutta se kerta oli ensimmäinen ja viimeinen. Yllätyin liikkeen kodikkuudesta. Löysin yhden laadukkaasti käsinpunotun avainnauhan -50%. Normihinta olisi ollut 45 €, mikä on valitettavasti liian korkea avainnauhasta.

Hinta, sama tavara Temussa 10x halvempaa

Kyylätään, kysellään ja tuputetaan.

Täällä ei edes ole montaa pikkuputiikkia. Mutta jos vaikka urheilukaupassa on Adidaksen huppari 60 euroa ja sen saman voi tilata netistä 25 eurolla, niin ei mulla ainakaan ole mitään kiinnostusta tai rahallisia mahdollisuuksia ostaa vain tukeakseni sitä yrittäjän liiketoimintaa.

Toisaalta taas paikalliselta ompelijalta löytää ihania itseommeltuja lasten hiuspantoja, pipoja, paitoja, housuja ja mekkoja ym. Laadukkaista kankaista tehtyjä. Kyllähän niitä välillä tulee ostettua, vaikka on kalliita, kun ovat melko uniikkeja.

Käyn viikottain yhdessä pikkuputiikissa, josta saa kotimaisia lähiruokatuotteita. 

Jos nyt jotain vaateliikettä vaikka ajatellaan, niin olisi pakko sanoa uteluihin, että "katselen vaan", mikä tuntuu jotenkin tyhmältä. En ihan oikeasti voi sanoa, että etsin sitä ja tätä, koska kun myyjä sen näyttää sitten, voi vain todeta, että aivan liian kallis :( Miten sen sitten kehtaa sanoa ääneen? Jossain marketeissa ei ole näitä ongelmia.

Samat syyt kuin suurimmalla osalla vastaajista, eli hinta ja se, ettei saa rauhassa katsella. Ja sekin, että hyvin harvassa ovat ne putiikit, joissa tuotteet ovat laadukkaampia kuin muualla tai peräti sellaisia, ettei muualta saa. Samoilta tukkureilta ne pikkukaupat tilaavat kuin kaikki muutkin, koska ei maailmassa ole olemassa sellaista kuin putiikkitukku, josta saisi ostaa vain, jos liikkeen koko on alle 20 neliötä ja liikevaihto kroonisesti miinuksella.

Jotkut ketjussa haukkuvat pienyrittäjiä ahneiksi, mutta totuus on, ettei heille siitä hommasta useimmiten jää käteen kuin hiluja. Tuotteet ovat kalliita siksi, että Suomessa on niin kallista pitää liikettä ja olla yrittäjä. 

Olen lopettanut lähes kaiken ei-välttämättömän kulutuksen. En osta pikkuputiikeista enkä isoista. Todennäköisesti pärjään vuosia ostamatta muuta kuin ruokaa ja hygieniatuotteita. Sukkia pitää ehkä ostaa muutamat. 

Me mummot emme enää käy Hesa keskustan pikkupuodeissa ostoksilla, koska junasta ei voi ostaa lippuja. Tein kallupin ja suurin osa ns Stockan mummoista haluavat lähteä extempore ostoksille, mutta. Seisakkeen lippuautomaatti on just rikki, kun ostoshimo iskee. Toista oli ennen.

Niin kauan kun hallitus nöyryyttää ja kyykyttää köyhintä kansanosaa, niin en käy pikkuputiikeissa enkä suosi suomalaista. Ei haittaa, jos meitä samalla lailla ajattelevia on useampiakin ja henk koht minua ei haittaa, jos suomi menee konkurssiin. Olin suunnittelemassa laajaa kosteiden tilojen remonttia omakotitalooni ja olisin siinä yhteydessä rakennuttanut suihkuosaston alakertaankin, mutta hallituksen tekojen vuoksi en sitä tee. Auton tilasin ulkomailta, suomeen toki on maksettava verot, mutta kaiken tilaan ulkomailta minkä suinkin voin. Tämä on oma henkilökohtainen kapinani.

Itse en ymmärrä tätä, ettei saisi katsella muka rauhassa. Olen itse myyjä tuollaisessa pikku putiikissa ja en todellakaan kyttää asiakkaita. Onkohan tämä teidän omassa päässänne? Tietty voi tulla tuollainen olo, jos pieni paikka että sulta nyt odotetaan jotain, mutta ei siellä tarvia alkaa myyjän kanssa seurustelemaan.

Etsin tarvitsemani netistä, sitten goolaan sille tietylle mallille hinnan. Koskaan lopputulos ei ole kivijalka lähikaupungissa. Suurin syy on valikoima, kaupassa on vaan karvalakkimalli yhdessä värissä ja naapurikaupassa on sama malli ja väri.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä ihminen tekee sillä kaikella roinalla ja rääsyillä? Tuollainen putiikinpito ja kauppalopoilu saisi Suomesta loppua kokonaan. Turhuutta.

Musta tuollaisista putiikeissa saa esim. Kauneimmat lahjat. 

lahjat nimenomaan. eli sellaista krääsää, jota ei halua omaan hyllyyn pölyttymään, mutta kun shoppailu miehen luottokortilla on niin kivaa, niin annetaan se krääsä sitten muille lahjaksi.

Olin nuorena ja ujona ostamassa itselleni koulureppua ja satuin menemään pieneen laukkuliikkeeseen. Valikoima ns.koulurepuille oli pieni, tyyliin 3-4 vaihtoehtoa, eikä niistä mikään ollut omaan mieleen. Kun myyjä (liikkeen omistaja) pamahti paikalle esittelemään reppuja ja sanoin että ei löydy mulle reppua täältä tms. Niin suuttui siitä ja huusi miten nirso olen, kun ei kelpaa mikään! Säikähdin ja lähdin pois. Olen sen jälkeen automaattisesti välttänyt pieniä putiikkeja!

Kävin viime kesänä Lahden satamassa olevassa pienessä putiikissa. Olin ainoa asiakas. Myyjä tuijotti myrtsinä, ei tervehtinyt. Toinen alkoi äkkiä lajitella jotain koruja ihan vieressäni, ei tervehtinyt. Tuli sellainen olo että oletus on että tulin sinne varmasti varastamaan jotain ja myyjien on tärkeämpää vahtia kuin käyttäytyä asiallisesti asiakasta kohtaan. Olisin ostanut äidilleni syntymäpäivälahjan, mutta tuli niin huono fiilis, että jätin väliin, teki vain mieli päästä nopeasti pois.