Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Esa Tuominen, 48v, on työtön joka ei ole tehnyt töitä päivääkään
24.04.2024 |
Tuominen sijoittaa ja kaikki mitä hän tarvitsee ja enemmänkin tulee osingoista. Tuomisen tulot ovat 200 000 euroa vuodessa. Tällä hetkellä Tuomisen salkku sisältää lähes pelkästään Nordean osakkeita.
https://www.tekniikkatalous.fi/uutiset/48-v-sijoittaja-esa-tuomisen-ei-…
Kommentit (71)
Vierailija kirjoitti:
Yritystoiminnalla on aloittanut 22-vuotiaana. Perusti silloin yrityksen, joka keskittyi toimistotarvikkeisiin. Tätä ennen oli töissä samalla alalla myyjänä.
Ennen finanssikriisiä, pankki hoiti hänen sijoituksiaan. Finanssikriisin aikana hän alkoi hoitaa niitä itse, kun ei ollut tyytyväinen pankin saamiin sijoitustuottoihin. 2012 hän astui pois yrityksen operatiivisesta johdosta ja alkoi sijoittaa päätoimisemmin. Nyt yrityksen kerrotaan olevan pöytälaatikossa, joten yritystoiminta lienee ajettu alas, ehkä liiketoiminnat myyty tms.
Hän käyttää yritysten analysointiin paljon aikaa ja saa sitä kautta ylituottoa. Pääomat sijoittamiseen ovat siis tulleet yritystoiminnasta ja omalla työllään hän on saanut sijoituksilleen keskimääräistä parempaa tuottoa.
Kyllä ketuttaa lukea näitä juttuja kun itse on ollut tyhmä kuin saapas nuorena ja ostellut ihan tarpeetonta roinaa nurkat täyteen. No nyt niitä myyn pois ja vanhoista maksetaan sama tai enemmän kuin aikoinaan maksoin mutta eipä ne nyt enää paljon korkoa tuota, vielä vähemmän korkoa korolle. Loppuu elämä kesken kun ei ikuista elämää ole kellekään suotu. Fiksu mies ollut jo nuoresta lähtien. Aplodit hänelle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mistä nuo sijoittajat katsoo firmojen tiedot, sen mihin kannattaa sijoittaa? Niiden firmojen nettisivuilta? Kauppalehdestä? Hesarista?
ChatGPT said:
ChatGPT
Sijoittajat käyttävät monia eri lähteitä ja työkaluja arvioidakseen yrityksiä ja päättääkseen, mihin niistä sijoittaa. Tässä on joitakin yleisimpiä lähteitä ja tapoja, joista sijoittajat tarkastelevat yritysten tietoja:
1. Yritysten tilinpäätökset ja osavuosikatsaukset
Pörssiyhtiöiden julkiset raportit: Pörssiyhtiöt ovat velvoitettuja julkaisemaan taloudellisia raportteja, kuten tuloslaskelman, taseen ja kassavirtalaskelman. Nämä tiedot löytyvät yritysten omilta verkkosivuilta ja pörssien sivuilta (esim. Nasdaq, Helsingin pörssi).
Osavuosikatsaukset: Näissä raportoidaan yrityksen taloudellisesta tilanteesta kvartaaleittain ja annetaan näkymiä tulevaisuudesta.
2. Analyysipalvelut ja taloudelliset tietokannat
Bloomberg, Reuters, FactSet ja Morningstar: Ammattisijoittajat käyttävät usein suuria finanssidatapalveluita, jotka tarjoavat ajantasaista ja kattavaa tietoa yrityksistä. Näistä voi tarkastella mm. historiallista talousdataa, analyytikkoennusteita ja kilpailijoiden vertailutietoja.
Yahoo Finance, Google Finance ja Investing.com: Nämä ovat maksuttomia palveluita, joista yksityissijoittajat voivat hakea perustietoja yrityksistä, kuten osakekurssin kehitystä, P/E-lukua, markkina-arvoa ja taloudellisia tunnuslukuja.
3. Sijoitusanalyytikkojen raportit
Monet analyytikot julkaisevat arvioita eri yrityksistä ja antavat suosituksia (esim. "Osta", "Myy" tai "Pidä"). Nämä raportit sisältävät syvällistä analyysiä yrityksen strategiasta, toimialan näkymistä ja kilpailueduista.
Nämä raportit ovat usein saatavilla pankkien ja välittäjien asiakkaille (esim. Nordea, Danske Bank, OP) sekä analyysipalveluiden tilaajille (esim. Inderes Suomessa).
4. Sijoittajapalstat ja -yhteisöt
Sijoitusfoorumit ja keskustelupalstat: Moni sijoittaja keskustelee ja jakaa näkemyksiään sijoitusfoorumeilla, kuten Shareville, Redditin r/sijoittaminen tai Kauppalehden keskustelupalstat. Näissä voi saada vertaisnäkemyksiä ja ideoita sijoituksiin, mutta tietojen luotettavuus kannattaa arvioida kriittisesti.
Sijoittajayhteisöt: Esimerkiksi Inderes tarjoaa keskustelupalstoja, analyysivideoita ja yhtiöraportteja, jotka ovat suosittuja yksityissijoittajien keskuudessa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mistä nuo sijoittajat katsoo firmojen tiedot, sen mihin kannattaa sijoittaa? Niiden firmojen nettisivuilta? Kauppalehdestä? Hesarista?
Kysymyksestäsi voi helposti päätellä että sijoittaminen ei ole sinun juttusi.
Mutta hänellä on halu oppia, sinulla ei näköjään kykyä opettaa.
5. Pörssit ja viralliset rekisterit
Pörssien verkkosivut: Esim. Nasdaq Helsinki tarjoaa tietoa pörssiyhtiöiden osakkeiden hinnoista, tiedotteista ja talousraporteista.
Kaupparekisteri ja yritystietopalvelut: Sijoittajat voivat käyttää kaupparekisterin tietoja (esim. Suomessa PRH) ja yritystietopalveluita (esim. Asiakastieto) saadakseen tarkempia tietoja yksityisistä tai pienemmistä yrityksistä.
6. Sijoitussovellukset ja kaupankäyntialustat
Monet sijoittajat käyttävät kaupankäyntialustoja, kuten Nordnet, Degiro, tai pankkien omia alustoja, joista he voivat seurata yritysten taloudellista tilaa, analyytikkoennusteita ja kurssikehitystä.
7. Makrotalouden ja toimialojen analyysit
Sijoittajat seuraavat myös talouden yleistä kehitystä ja toimialakohtaisia näkymiä. Tämä voi sisältää uutisia, keskuspankkien päätöksiä ja talouden tunnuslukuja, kuten inflaatiota, työttömyyttä ja korkotasoa.
Näiden eri tietolähteiden avulla sijoittajat analysoivat yrityksen liiketoiminnan kestävyyttä, kasvunäkymiä ja arvostustasoa ennen päätöksentekoa.
Vierailija kirjoitti:
Eikö kaikille työttömille voitaisi jakaa riittävästi noita Nordean osakkeita, niin ei tarviis työttömyyskorvauksia maksaa?
Työtön voi ostaa itse, kuten minäkin, vaikka alle 300€ jää asumiskulujen jälkeen käyttörahaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
mitä sää ap valehtelet? Esa ei ole tehnyt töitä pitkään aikaan. Se on ihan eri asia, kuin että ei ole koskaan tehnyt töitä. Luetun ymmärtäminen?
Täydellinen kapitalisti. Ei tarvitse tehdä päivääkään töitä ja rahaa tulee 😁 Hän ei itse tuota yhteiskunnalle mitään vaan elää puhtaasti muiden ansaitsemalla rahalla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
mitä sää ap valehtelet? Esa ei ole tehnyt töitä pitkään aikaan. Se on ihan eri asia, kuin että ei ole koskaan tehnyt töitä. Luetun ymmärtäminen?
Onko tehnyt töitä, vai toiminut yrittäjänä?
Vierailija kirjoitti:
Täydellinen kapitalisti. Ei tarvitse tehdä päivääkään töitä ja rahaa tulee 😁 Hän ei itse tuota yhteiskunnalle mitään vaan elää puhtaasti muiden ansaitsemalla rahalla.
On se silti hyvä että tukee ja mainostaa Helsingin pörssin!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mielestäni täyspäiväisesti sijoitustoimintaa harjoittava ja sillä toimeentuleva ei ole työtön, vaan sijoittaja.
Vierailija kirjoitti:
Mielestäni täyspäiväisesti sijoitustoimintaa harjoittava ja sillä toimeentuleva ei ole työtön, vaan sijoittaja.
Työ ja puhdas kapitalismi ovat täysin eri asioita. Niistä ei kannata edes puhua samassa yhteydessä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mielestäni täyspäiväisesti sijoitustoimintaa harjoittava ja sillä toimeentuleva ei ole työtön, vaan sijoittaja.
Ei siihen likimainkaan niin paljoa aikaa mene, ellei laske Kauppalehden juorupalstoilla notkumista työajaksi.
Nordea ilmoittaa osingotkin suoraan verottajalle.
Vierailija kirjoitti:
Esa on esimerkillinen mies. Ei tyhlannut rahojaan vaan sijoitti ne samalla kun muut opiskelijat rillustivat baareissa ja ostivat kalliita merkkivaatteita pikamuotiliikkeistä.
Esan sijoituspääoman oli kymmenen miljoonaa, hyvin säästetty lapsilisistä ;D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mistä nuo sijoittajat katsoo firmojen tiedot, sen mihin kannattaa sijoittaa? Niiden firmojen nettisivuilta? Kauppalehdestä? Hesarista?
ChatGPT said:
ChatGPT
Sijoittajat käyttävät monia eri lähteitä ja työkaluja arvioidakseen yrityksiä ja päättääkseen, mihin niistä sijoittaa. Tässä on joitakin yleisimpiä lähteitä ja tapoja, joista sijoittajat tarkastelevat yritysten tietoja:
1. Yritysten tilinpäätökset ja osavuosikatsaukset
Pörssiyhtiöiden julkiset raportit: Pörssiyhtiöt ovat velvoitettuja julkaisemaan taloudellisia raportteja, kuten tuloslaskelman, taseen ja kassavirtalaskelman. Nämä tiedot löytyvät yritysten omilta verkkosivuilta ja pörssien sivuilta (esim. Nasdaq, Helsingin pörssi).
Osavuosikatsaukset: Näissä raportoidaan
Kuulostat golfosakkeen myyjältä. Eiköhän se ole se P/E mikä vaikuttaa tuottoihin ja sisäpiiritieto. Muulla ei rikastumaan pääse.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mielestäni täyspäiväisesti sijoitustoimintaa harjoittava ja sillä toimeentuleva ei ole työtön, vaan sijoittaja.
Ei siihen likimainkaan niin paljoa aikaa mene, ellei laske Kauppalehden juorupalstoilla notkumista työajaksi.
Nordea ilmoittaa osingotkin suoraan verottajalle.
Eli yhtään mitään ei tarvitse tehdä, jos istuu Nordea-salkun päällä.
Vierailija kirjoitti:
Otsikko on harhaanjohtava. Kyllähän hän töitä tekee kun sijoittaa, se vaatii työtä hallinnoida sijoitusomaisuuttaan. Hän työskentelee siis itselleen.
Paskanmarjat vaatii. Sijoittajan voitot perustuvat markkinoiden yleiseen nousuun, eivöt aktiiviseen treidaamiseen. Mitä vähemmän kauppoja tekee, sitä parempi. Kaupankäyntikulut vain nakertavat voittoja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mielestäni täyspäiväisesti sijoitustoimintaa harjoittava ja sillä toimeentuleva ei ole työtön, vaan sijoittaja.
Ei siihen likimainkaan niin paljoa aikaa mene, ellei laske Kauppalehden juorupalstoilla notkumista työajaksi.
Nordea ilmoittaa osingotkin suoraan verottajalle.
Vaikka ei kuluisi asiaan ympärivuorokautisia tunteja , niin mielestäni silti kyseisellä tavalla itseään elättävä ei kuuluu työttömien tilastoon.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mielestäni täyspäiväisesti sijoitustoimintaa harjoittava ja sillä toimeentuleva ei ole työtön, vaan sijoittaja.
Ei siihen likimainkaan niin paljoa aikaa mene, ellei laske Kauppalehden juorupalstoilla notkumista työajaksi.
Nordea ilmoittaa osingotkin suoraan verottajalle.
Vaikka ei kuluisi asiaan ympärivuorokautisia tunteja , niin mielestäni silti kyseisellä tavalla itseään elättävä ei kuuluu työttömien tilastoon.
Ok, mutta moni lottovoittaja ja sijoittaja kyllä käy ihan tavallisissa töissä sekä kärsii henkisesti ja sosiaalisesti jos työnsä menettää.
Vierailija kirjoitti:
Taas luodaan mielikuvaa että sijoittamisessa voittaa aina.
Käytännössä se kyllä kannattaa aina. Jos vain huolehtii ajallisesta, maantieteellisestä ja toimialueellisesta hajautuksesta. Käytännössähän olen huomannut omasta tuttava/työpiiristä 2 tavallista mokaa.
Ensimmäinen on se että marssitaan pankkiin sijoitusneuvojan puheille joka myy sellaisen rahaston sulle et ainoa voittaja on pankki.
Toinen on sitten se että kun jossain vaiheessa tulee kurssilaskua niin alkaa kädet täristä ja myydään kaikki pilkkahintaan ja tappiolla pois.
Alue: Aihe vapaa
Nordea maksaa kyllä osinkoa mutta kurssi pysynyt vuosia 8,5€-12,5€ tuntumassa, ei siis mitään raketti nousuja ollut.