Mahdollistako, että niitä oikeasti kaikkein kauneimpia ei koskaan 'kehuta' kauniiksi ja saavat olla rauhassa ylhäisessä yksinäisyydessään?

Kuinka joku jaksaa jauhaa ulkonäöstä jatkuvasti. Relaa nyt jo ja keskity muuhun. 

Miksi pitäisi kehua?

On aika yleistä, että ihmiset eivät kommentoi toisten ulkonäköä.

Koskee myös komeita miehiä.

On se mahdollista varsinkin, jos se kaunis on introvertin oloinen, niin että ei ole luontevaa lähestyä muuten vaan. Monia kauniita introvertteja myös pidetään ylimielisinä, koska eleet koetaan torjuviksi.

Itse olin nuorena sellainen "pikkunätti", en mikään suuri kaunotar mutta laitettuna ihan kivan näköinen ja sain miehiltä huomiota. Rupsahtaminen alkoi jossain 35 v paikkeilla ja tapahtui vahvemmin 40-50 v. välillä. Mutta eipä tuolla asialla ole enää mun elämässä mitään merkitystä, ei mun tarvi kenenkään silmää yrittää ulkonäölläni miellyttää.

On se niin. Tavalliset naiset kehuvat sitä toista tavallista, sehän on peruspsykologiaa. Kaunista ei kehuta, vaan haukutaan ja kadehditaan. Kokemusta on ihan absurdiuteen asti. Mutta eipä haittaa, vähän hassuahan se vaan on.

 

Vierailija kirjoitti:

Kuinka joku jaksaa jauhaa ulkonäöstä jatkuvasti. Relaa nyt jo ja keskity muuhun. 

Ihan oikeastiko luulet, että yksi ja sama henkilö täällä tästä aiheesta jauhaa? Ei, tämä on yleinen aihe, koska täällä käy paljon rupsahtamisiässä olevia naisia. Ja kyllä mä ymmärrän, että kauneuden menettäminen askarruttaa - itseäni myös jonkin verran.

Tuskin olen niiden kaikkein kauneimpien joukossa, mutta minua on kyllä aina kehuttu kauniiksi ja olen "häikäisevä" vieläkin mieheni mielestä, se riittää. Ikä on jo lähempänä kuuttakymppiä kuin viittäkymppiä. Geenit ovat ilmeisesti aika hyvät, koska kieltämättä ihmeempää rupsahtamista ei ole tapahtunut. Äitini on samanlainen, häntä luullaan usein työikäiseksi, vaikka ikää on viittä vaille 80.

Vierailija kirjoitti:

On se mahdollista varsinkin, jos se kaunis on introvertin oloinen, niin että ei ole luontevaa lähestyä muuten vaan. Monia kauniita introvertteja myös pidetään ylimielisinä, koska eleet koetaan torjuviksi.

Itse olin nuorena sellainen "pikkunätti", en mikään suuri kaunotar mutta laitettuna ihan kivan näköinen ja sain miehiltä huomiota. Rupsahtaminen alkoi jossain 35 v paikkeilla ja tapahtui vahvemmin 40-50 v. välillä. Mutta eipä tuolla asialla ole enää mun elämässä mitään merkitystä, ei mun tarvi kenenkään silmää yrittää ulkonäölläni miellyttää.

Ikävä kuulla että noin nuorena aloit rupsahtaa. Jospa se ei ollut ollenkaan todellista vaan et vaan nähnyt itseäsi oikealla tavalla ja laskit jotain ilmestyneitä ryppyjä. Tämä rupsahtaminen on omituinen ja erikoinen aihe. Tuntuu siltä, että sillä on jotenkin syvällisemmät syyt ja yhteys johonkin ihmisen mieleen vielä enemmän kuin vanheneviin soluihin (pelkästään).

Vierailija kirjoitti:

On se niin. Tavalliset naiset kehuvat sitä toista tavallista, sehän on peruspsykologiaa. Kaunista ei kehuta, vaan haukutaan ja kadehditaan. Kokemusta on ihan absurdiuteen asti. Mutta eipä haittaa, vähän hassuahan se vaan on.

 

 

Tavallisen näköinen nainen alapeukutti :D 

Ensinnäkin kauneus on katsojan silmässä, mutta jos ajatellaan sellaisia, jotka ovat todella monen mielestä erittäin kauniita, niin aivan varmasti ovat saaneet kuulla asiasta.

No ei ole. Vähintään tulee joku mallitoimiston edustaja pyytämään näytille. Ja muutenkin kyllä kauniit ihmiset saa kauneudestaan kuulla. 

Vierailija kirjoitti:

On se niin. Tavalliset naiset kehuvat sitä toista tavallista, sehän on peruspsykologiaa. Kaunista ei kehuta, vaan haukutaan ja kadehditaan. Kokemusta on ihan absurdiuteen asti. Mutta eipä haittaa, vähän hassuahan se vaan on.

 

Kyllä minä ainakin olen kehunut naisia kauniiksi, vaikka olen nainen. Välillä ihan tuntemattomiakin. Annan mielelläni positiivista palautetta, mutta vain aiheesta. Itseäni ovat kehuneet enimmäkseen miehet, mutta joskus naisetkin ovat tulleet sanomaan jotain esimerkiksi kaupassa käydessä. Useimmiten aiheena on hiukset tai pukeutuminen.

Tuttujen kesken ei ole tapana puhua ulkonäöstä ollenkaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

On se mahdollista varsinkin, jos se kaunis on introvertin oloinen, niin että ei ole luontevaa lähestyä muuten vaan. Monia kauniita introvertteja myös pidetään ylimielisinä, koska eleet koetaan torjuviksi.

Itse olin nuorena sellainen "pikkunätti", en mikään suuri kaunotar mutta laitettuna ihan kivan näköinen ja sain miehiltä huomiota. Rupsahtaminen alkoi jossain 35 v paikkeilla ja tapahtui vahvemmin 40-50 v. välillä. Mutta eipä tuolla asialla ole enää mun elämässä mitään merkitystä, ei mun tarvi kenenkään silmää yrittää ulkonäölläni miellyttää.

Ikävä kuulla että noin nuorena aloit rupsahtaa. Jospa se ei ollut ollenkaan todellista vaan et vaan nähnyt itseäsi oikealla tavalla ja laskit jotain ilmestyneitä ryppyjä. Tämä rupsahtaminen on omituinen ja erikoinen aihe. Tuntuu siltä, että sillä on jotenkin syvällisemmät syyt ja yhteys johonkin ihmisen mielee

Ei ne yksittäiset rypyt sitä rupsahtamista niinkään tee vaan esim kasvojen valahtaminen. Riippuu eniten kasvojen luustosta ja yleisesti painosta että miten se ikääntyminen näkyy. Korkeat poskipäät, symmetriset piirteet, pitkä ja hoikka kaula ym tekee nuoremman näköiseksi. 

Mallitoimistojen ja missikisojen naiset ovat ihan oma lukunsa. Siinä vasta porukka jossa rupsahtaminen on tavallista ja ulospäin näkyvää. Nykymissit jopa ihan rumiluksia joita on meikeillä korjailtu.

Malli = vaatehenkari, ei lihallinen nainen jolla muotoja ja synnytyselimet...  

Vierailija kirjoitti:

Mallitoimistojen ja missikisojen naiset ovat ihan oma lukunsa. Siinä vasta porukka jossa rupsahtaminen on tavallista ja ulospäin näkyvää. Nykymissit jopa ihan rumiluksia joita on meikeillä korjailtu.

Malli = vaatehenkari, ei lihallinen nainen jolla muotoja ja synnytyselimet...  

No just. Et ole varmaan livenä nähnyt yhtään missiä taikka mallia. Jos saa rahaa ihan vaan ulkonäöllään niin kyseessä ei ole tavallinen ihminen. 

"Ei ne yksittäiset rypyt sitä rupsahtamista niinkään tee vaan esim kasvojen valahtaminen. Riippuu eniten kasvojen luustosta ja yleisesti painosta että miten se ikääntyminen näkyy. Korkeat poskipäät, symmetriset piirteet, pitkä ja hoikka kaula ym tekee nuoremman näköiseksi. "

Ihotyyppi vaikuttaa myös todella paljon. Paksu, rasvainen tai sekaiho on sellainen, johon ei juuri ryppyjä tule, kun taas ohut iho rypistyy herkästi.

Ikääntymisessä on oikeasti todella paljon eroja. Äitini sisaruksista nuorin näyttää hauraalta vanhukselta, koska on tullut äitiin, toiset kaksi vanhempaa näyttävät ikääntä 20 vuotta nuoremmalta. Nuorimmaisella on hyvin ohut iho ja on todella laiha. Hän alkoi näyttää vanhukselta jo vähän yli kuusikymppisenä, kun taas toiset kaksi ovat työikäisen näköisiä vielä 70+ iässä (ja molemmat myös olivat töissä pitkälle yli eläkeiän).

Ikääntyminen on erittäin yksilölllistä. Geenit selittävät suurimman osan tätäkin asiaa, mutta sitä ei ymmärretä. Minuakin on luultu, että olen käynyt jossain hoidoissa. 

Oon aina pitänyt itseäni 'rumana'. Kunnes nyt vasta todella vanhana tajunnut, että kaikesta huolimatta olisin/ olen saanut ne komeimmat ja kaikkien tavoittelemat miehet. Useimmiten minulla ei vain ole ollut mielenkiintoa heitä kohtaan, koska ovat vaikuttaneet liian pelimiehiltä ja minä olen ja olen ollut hyvin ujo & introvertti. Ei minua juuri koskaan kehuttu ulkonäöstä, mutta aina satunnaisesti olen saanut kovasti juuri tuon tyyppisiä kehuja, ihan ventovierailtakin, että ei kukaan sano sinua kauniiksi/ miellyttävän näköiseksi, koska varmasti treodät sen itsekin. Ujoudesta johtuen, minua on pidetty jotenkin ylpeänä. Toisaalta olen erittäin helposti lähestyttävä, asia joka varmasti on tuonut oikeanlaisia ihmisiä elämääni.

No just! Kyseessä on malli. Voi olla kovinkin erikoisen näköinen jotta päätyy malliksi.

Luultavasti oikealla kaunottarella on kallon luustokin sellainen että harvemmin on 'erikoisen' näköinen... Sinne missikisoihin voisi laittaa kallokuvat - pärjäiskö sitten?

Etsikää niitä kaunottaria sellaisten joukosta joilla on luonnostaan mahtava LAULUÄÄNI... se on kallosta ja kallon onteloista kiinni... TÄTÄ ETTE TAJUAKAAN... 

Vierailija kirjoitti:

Mallitoimistojen ja missikisojen naiset ovat ihan oma lukunsa. Siinä vasta porukka jossa rupsahtaminen on tavallista ja ulospäin näkyvää. Nykymissit jopa ihan rumiluksia joita on meikeillä korjailtu.

Malli = vaatehenkari, ei lihallinen nainen jolla muotoja ja synnytyselimet...  

Nykyään missiksi on varmaan aika helppo päästä, kun juuri ketään ei missin hommat kiinnosta. Ei kyllä ennenkään kiinnostaneet, siis kasarilla, jos oli ns. hyvästä perheestä, mutta mallin hommia teki parikin kaveriani. Kyllä he ovat upeita edelleen, mihinkäs kropan mittasuhteet ja kauniit kasvot katoaisivat, ja kun yhteiskuntaluokka on sieltä koulutettujen ja varakkaimpien joukosta (juristi, ekonomi), niin ne elintavat ovat olleet koko elämän hyvät. Ryppyjä on kyllä toiselle tullut, kun iho on ohut, mutta upea on silti. 

Itse olen melko ruma ja naiset yleensä mua haukkuukin. Miehille näkymätön.