Lue keskustelun säännöt.
Onko teidänkin miehet empatiakyvyttömiä kun olette sairaana?
22.04.2024 |
Olen todella pettynyt ja raivostunut mieheeni, joka ei osoita mitään empatiaa silloin kun olen sairaana. Vaatii vaan, että miksi en suukottele ja huomioi häntä! Ihan sama vaikka olisi kuumetta 40 astetta tai istuisin norossa vessassa, niin en kuulemma huomioi häntä tarpeeksi ja ihmettelee etäistä käytöstäni. Onko muilla vastaavia yksilöitä vai olenko löytänyt ainutlaatuisen tapauksen?
Kommentit (92)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Viimeistään tajusin löytäneeni helmen kun ihan suhteemme alussa sairastuin influenssaan. Kun soitin päivystyksestä kuumehoureissa niin mies lähi kesken työpäivänsä hakemaan minut sieltä pois, vei kotiin, kävi apteekissa ja kaupassa ja laittoi minulle keittoa ja hoiti lopuksi siskoni illaksi minua hoitamaan. Sitten lähi takaisin töihin mutta soitti sieltäkin moneen kertaan ja kyseli vointiani.
Mies olisi tullut liikaa minun tontille, tuo siskon soittaminen lapsenvahdiksi olisi ollut viimeinen niitti.
Minä olisin antanut tuntuvan korvapuustin jo ruuan tuputtamisesta. :D
Väkivaltaisuuteen saa ja pitää hakea apua.
Heko heko kun olet hauska.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ap kun kattot tarkemmin jalakoväliisi, niin huomaat että siellä roikkuu pallit.
Kyllä vissi on näin!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Onko se nyt jotenkin sulta pois, kun kaikki ei rakastu sun mieheen? :D "
Ei mutta ei se silti tarkoita että olisi jotekin ok jankuttaa kaikenlaisia omasta päästä keksittyjä tulkintoja joille ei ole ollut mitään todellista aihetta. Se muistuttaa juuri sitä samaa logiikkaa jolla osa miehistä jättää sairaan kumppanin huomioimatta.
Hei, joku vain kertoi ettei olisi pitänyt siitä, että tullaan hänen tontille. :D Sinä tulkitset sen nyt joksin henkilökohtaiseksi loukkaukseksi.
Kyse on siitä että olette kateellisia. Teidän miehet on varmaan niitä joilta pitää ottaa suihin influenssassakin. Sitten on vuorossa makkarakastikkeen kokkaus miehen lapsille ja koko porukan urheilukamppeiden pyykkäys. Jos aivastelet tiuskaisee mies että häiritset hänen
Kukas nyt alkaa tekemään niitä oletuksia muiden elämästä? Heh, olen ollut naisen kanssa parisuhteessa koko aikuisikäini. :D
Sinä olet nainen. Sinun kuuluu kuulua siskojen kerhoon ja olla kaikessa samaa mieltä kuin muut naiset. Muuten olet kateellinen.
Ei ole todellakaan tuollainen. Osoitetaan toisillemme empatiaa ja huolenpitoa molemmin puolin ihan oletusarvoisesti.
Tossa pari kuukautta sitten olin sairas, ensin tuli kiertäjäkalvosinoireyhtymä ja siihen päälle vielä flunssa. Kukaan lähipiiristä ( lapset miesystävä) eivät huomioineet sitä mitenkään, vaan mua syyllistettiin siitä, etten jaksanut tehdä ruokaa yms. ja miesystävä meinasi kuolla pi**un puutteeseen tai siltä se ainakin vaikutti käytöksen perusteella. Tulin siihen tulokseen, että kelpaan ihmisille vain silloin, kun mulla on jotain annettavaa, surulliseksi vetää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tossa pari kuukautta sitten olin sairas, ensin tuli kiertäjäkalvosinoireyhtymä ja siihen päälle vielä flunssa. Kukaan lähipiiristä ( lapset miesystävä) eivät huomioineet sitä mitenkään, vaan mua syyllistettiin siitä, etten jaksanut tehdä ruokaa yms. ja miesystävä meinasi kuolla pi**un puutteeseen tai siltä se ainakin vaikutti käytöksen perusteella. Tulin siihen tulokseen, että kelpaan ihmisille vain silloin, kun mulla on jotain annettavaa, surulliseksi vetää.
Niin, vetää minutkin. Mikä vi t tu teitä naisia vaivaa?
Tunnekylmyys ja itsekkyys ovat piirteitä joihin naiset ihastuvat miehissä. Miksi odotatte jotain ihme hoivaa kun omat valintanne ovat päinvastaisia?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sairastan MS-tautia ja monia muita perussairauksia. Meillä on kaksi lasta mieheni kanssa. Se että olen perussairas on mieheni mielestä yhtä normaalia kuin vasenkätisyys. Hän ei siis huomioi sairauttani mitenkään.
Kun sitten saan flunssan tai jonkun muun taudin joka on ohimenevä, mies olettaa että jatkan edelleen normaalia elämää.
Lämmitän, hoidan lapset, kotityöt ja lemmikit. Ihan sama etenenkö konttamalla tai läähättäen. Mies käy töissä ja hoitaa pihatyöt. Vaikka kuinka pyydän apua en sitä saa. Jos menen lepäämään ja jätän muun perheen vaikka syömään, mieskin tulee nukkumaan ja ihmettelee miksi nousen ylös. No hoitamaan niitä lapsia.
Alan vähitellen tottua mutta elämä on välillä raskasta
Vierailija kirjoitti:
Hänellä ei ole ikinä empatiakykyä ollutkaan. Opetelkaa erottamaan empatia ja välittäminen siitä, onko sen esittäminen väline saada teiltä jotain palveluksia vai aito osoitus välittämisestä. Esim. ap sinun mies ei välitä sinusta, olet vain käytöstä poissa oleva reikä hänelle kun olet sairas eikä sinun vointisi kiinnosta häntä, koska et kykene olemaan hänelle silloin hyödyksi.
Ottaa vähän pattiin, kun mies aloitti kylmän ja välinpitämättömän käytöksen vasta sen jälkeen kun mentiin naimisiin. Luuli ilmeisesti, että sitten olen "nalkissa", enkä enää jättäisi häntä. Luuli väärin. T. Eka kommentti
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olin juuri kotiutunut sairaalasta, jossa olin viikon verran antibioottitiputuksessa keuhkokuumeen ja sepsiksen vuoksi. Pyysin miestä leikkaamaan nurmikon kun se oli jo hyvin pitkä (alueella on paljon punkkeja ja lapset oli pieniä vielä). Mies tiuskaisi vihaisena: leikkaa itse, osaat sinäkin ruohonleikkuria käyttää.
Vierailija kirjoitti:
Tunnekylmyys ja itsekkyys ovat piirteitä joihin naiset ihastuvat miehissä. Miksi odotatte jotain ihme hoivaa kun omat valintanne ovat päinvastaisia?
Minut kylläkin hurmasi miehen osoittama huomio ja huolenpito. Vasta vuosien jälkeen alkoi veemäinen käytös.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Sairastan MS-tautia ja monia muita perussairauksia. Meillä on kaksi lasta mieheni kanssa. Se että olen perussairas on mieheni mielestä yhtä normaalia kuin vasenkätisyys. Hän ei siis huomioi sairauttani mitenkään.
Kun sitten saan flunssan tai jonkun muun taudin joka on ohimenevä, mies olettaa että jatkan edelleen normaalia elämää.
Lämmitän, hoidan lapset, kotityöt ja lemmikit. Ihan sama etenenkö konttamalla tai läähättäen. Mies käy töissä ja hoitaa pihatyöt. Vaikka kuinka pyydän apua en sitä saa. Jos menen lepäämään ja jätän muun perheen vaikka syömään, mieskin tulee nukkumaan ja ihmettelee miksi nousen ylös. No hoitamaan niitä lapsia.
Alan vähitellen tottua mutta elämä on välillä raskasta
Tämä miehen välinpitämättömyys alkoi vasta saatuanne lapsia? Nyt et voi erota, kun on ne lapset?
ps lapset oppii esimerkistä
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tunnekylmyys ja itsekkyys ovat piirteitä joihin naiset ihastuvat miehissä. Miksi odotatte jotain ihme hoivaa kun omat valintanne ovat päinvastaisia?
Minut kylläkin hurmasi miehen osoittama huomio ja huolenpito. Vasta vuosien jälkeen alkoi veemäinen käytös.
Niin, miesten vaihdevuodet alkaa aikaisemmin kuin naisten.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tunnekylmyys ja itsekkyys ovat piirteitä joihin naiset ihastuvat miehissä. Miksi odotatte jotain ihme hoivaa kun omat valintanne ovat päinvastaisia?
Valinnan hetkellä mies kuin mies näytteli kyllä ihan normaalia empaattista ihmistä eikä mitään tunnekylmää kusipäätä. Kukaan ei sentään ole muuttunut vihaiseksi kun olen kipeänä mutta eipä ole kyllä hoivannutkaan tai muuten auttanut.
Ei minullakaan ole mitään hoivaviettiä mutta olen ihan tavallisella empatiakyvyllä varustettu joten tietenkin autan kipeänä olevaa, kunnes selviää ettei se ole vastavuoroista. En ole vain sattunut koskaan olemaan kipeä ennen kuin mies on jo kerran sairastanut.
Exä. Olin migreenissä ja kuumeessa ja silti kohkasi eli melusi niin kovasti kuin ikinä,siirtrli tuoleja yms kovaäänisesti vaikka tiesi hyvin etten siedä migreenissä kovia ääniä,lisäksi suuttui kun en jaksanut tehdä ruokaa ja kuulemma vaan oon koko päivän nukkunut ja "maannut vaan", eli 39 asteen kuumeessa ja tokkurassa,kertaakaan ei kysynyt vointia tai tuonut edes vettä kun pyysin käheästi että voisiko tuoda....Ei ollut eka kerta ja harmitti että siedin tuollaista käyttäytymistä pitkään. Yleensäkin oli itsekeskeinen ja itsekäs mutta korostui oikein jos satuin sairastumaan.
Ei mieheni odota mitään toimintaa jos olen kipeä. Ei yleensä edes työpäiväni jälkeen odota että tekisin mitään, hän on siis vapaalla jos on kotona ja hoitaa silloin kotityöt.
Mutta itse pitää pyytää jos haluaisi vaikka juotavaa, särkylääkettä tai nenäliinan sinne sängynpohjalle. Kun taas minä käyn perheen kipeiltä kyselemässä tunnin välein tarvivatko jotain. Ehkä se on joku miehen ja naisen välinen pieni ero.
Vierailija kirjoitti:
Tunnekylmyys ja itsekkyys ovat piirteitä joihin naiset ihastuvat miehissä. Miksi odotatte jotain ihme hoivaa kun omat valintanne ovat päinvastaisia?
Jos se olisi noin yksinkertaista niin kaikkihan olisi hyvin.
Totuus sen sijaan on että miehet tietävät mitä naiset oikeasti kaipaisivat, esittävät olevansa sellaisia kunnes saavat naisen ja sitten paljastavat millaisia ovat oikeasti. Se on kummallinen sadistinen leikki, mutta hyvä puoli on se että nyt internetin aikakaudella naiset ovat huomanneet etteivät olekaan ainoita joille miehet tekevät näin vaan se on systemaattista toimintaa. Nyt moni nainen valitsee ettei leiki ollenkaan.
Mies odotti, että hoidan vauvan yksin vaikka minä oksentelin ruokamyrkytyksessä ja hänellä itsellään ei ollut sillä hetkellä mitään menoa saati töitä. Tuollaisen on kyllä turha odottaa minkäänlaista hoivaa ja ymmärrystä kun on itse sairaana.
"Vaatii vaan, että miksi en suukottele ja huomioi häntä! Ihan sama vaikka olisi kuumetta 40 astetta tai istuisin norossa vessassa"
Tosissaanko puolisosi haluaa sinulta suukkoja oksennustaudin aikana?
Väkivaltaisuuteen saa ja pitää hakea apua.