Terapia (Kelan vaativa lääkinnällinen kuntoutus)
Millainen on tilanteesi? Oletko työkyvyttömyyseläkkeellä tai kuntoutustuella?
Itsellä tilanne, että Kela katsoo täysin työkykyiseksi, mutta kuitenkin myöntää tätä terapiaa vuodesta toiseen.
Kommentit (13)
Miten niin vuodesta toiseen? Monesko vuosi menossa?
Terapiaa kyllä saa vaikka ei olisi työkyvytön. Moni käy töissä ja terapiassa.
Työkyvyttömyys voi joidenkin tapauksessa tarkoittaa terapiakyvyttömyyttä. Kyllä, sinnekin voi olla liian huonokuntoinen
Nyt ei ole kyse kuntoutuspsykoterapiasta. Eli kysyin tilannetta heiltä, joilla on terapia vaativana lääkinnällisenä kuntoutuksena.
Kelan terapia on tarkoitettu joka ylläpitämään työkykyä tai palauttamaan sitä. Eläke estää terapian.
Vierailija kirjoitti:
Työkyvyttömyys voi joidenkin tapauksessa tarkoittaa terapiakyvyttömyyttä. Kyllä, sinnekin voi olla liian huonokuntoinen
Tästä eri mieltä. Tuo on pelkkä rahakysymys. Jopa psykoosisairauksiin suositellaan nykyisin ns avoimen dialogin mallia, joka pohjautuu psykoterapiaan. Sen sijaan loputon lääkkeiden syöttö pitäisi lopettaa.
https://www.mediuutiset.fi/uutiset/kiitelty-keroputaan-malli-paasi-whon…
Väärin.
Väärin. Nyt on kyse vaativasta lääkinnällisestä kuntoutuksesta. Myönnetään myös toistaiseksi eläkkeellä oleville.
Vierailija kirjoitti:
Kelan terapia on tarkoitettu joka ylläpitämään työkykyä tai palauttamaan sitä. Eläke estää terapian.
No eiköhän se kohta leikata pois.
Vierailija kirjoitti:
Kelan terapia on tarkoitettu joka ylläpitämään työkykyä tai palauttamaan sitä. Eläke estää terapian.
Tämä koskee siis varmaan kuntoutuspsykoterapiaa?
Nostan nyt vanhaa ketjua jos joku osaisi kertoa aikuisten vaativasta lääkinnällisestä kuntoutuksesta, psykoterapiana. Jos ei ole hoidollisia tavoitteita niin miten se auttaa? Ja onko Kelan seula miten tiukka, moniko hakijoista saa myönteisen terapiapäätöksen? Olen työtön, sairauslomalla, en ole lääkärin mukaan terapiakelpoinen tai -kuntoinen mutta tätä pitäisi nyt hakea. Useampi diagnoosi mutta mielestäni ei ole ehkä tarpeeksi tutkittu. Vähän tuntuu siltä että hoitoa yritetään nyt sysätä muualle enkä tiedä kannattaako tähän polttaa ruutia. Taustoista vielä se että olen keski-ikäinen, fyysisesti melko terve ja liikuntakykyinen, päihteetön ja raha-asiat kunnossa paitsi tietysti tuo työttömyyskorvaus ei nyt kummoinen ole mutta ei siis velkaa.
Eli onko tämä jotain tyyliin näin pestään pyykkiä, näin käydään kaupassa tai oletko miettinyt jotain harrastusta tai ryhmätoimintaa -juttelua terapeutin kanssa vai ihan oikeaa ongelmien ja haasteiden työstämistä?
Kenelläkään kokemuksia?