Lue keskustelun säännöt.
Viimein annoin periksi ja tunnustin tarvitsevani apua - mutta sitä ei ollutkaan tarjolla
20.04.2024 |
Tunnustin olevani masentunut ja päihdeongelmainen ja tarvitsevani apua. No en saanutkaan sitä. Nyt pitää kusta kuppiin töissä eikä ketään kiinnosta minun ongelmani. Missä se Suuri Muutos jota minulle luvattiin jos tunnustan heikkouteni? En saanut edes sairaslomaa töistä vaan pelkästään jotakin mömmöjä. Muutenkin alkaa tuntua että oli virhe puhua asioista julkisesti. Krapulan jälkimainingeissa ja tunnetiloissani menin sössöttämään. Nyt sitten olen tarkkailussa, mutta kukaan ei halua muuta kuin kusta kuppiin.
Kommentit (35)
Ei kannata uskoa näitä tyypejä jotka väittää että ongelmien julkinen tunnustaminen olisi joku autuaaksi tekevä asia. Päinvastoin siinä käy juuri noin että joutuu kyttäyksen alaiseksi eikä mitään apua tule. Aletaan kohtelemaan kakkosluokan tyyppinä. Parempi siis salata vaan suosiolla ja esittää kuin joutua holhottavaksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Voi paska...!! Onpa harmillista kerta kaikkiaan! Kävitkö siis työterveydessä? Onko juominen vaikuttanut sun töihin vai miksi sun nyt pitää kusinäytteitä antaa? Saitko siis masennusdiagnoosin? Keskusteluapua sun pitäisi saada asap...!
Pitää tunnustaa _itselle_, ei muille, duh.
Mua on aina huvittanut nämä kultalusikkaperseet, jotka kovasti toivottavat että OTA APU VASTAAN! Mikä saatanan _apu_ ja mistä? Ja jos jotakin yrittää, niin meno on kuten ap kuvailee 🙄
Juu mä olen kanssa ihmetellyt miten pääsis sinne hyvään Suomeen, täällä se jossain on oltava?! Siellä kun kaikki tuntuu olevan niin hienoa ja toimivaa. Alkaa tää todellinen suomi jo kyllästyttää. Mitään ei ole missään ja ketään ei kiinnosta mikään paskaakaan
Hyvää jatkoa ap:lle
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Siksi minä en hae apua, vaan yritän sitkotella. Tiedän, että kun kerran Alko ongelma kirjataan, se pysyy siellä aina teksteissä, niinkuin masennus.
T. Masennus diag mutta ei enään masentunut
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä en tunnustanut kenellekään, koska tiesin että apua ei saa. Olisi vaan tullut ongelmia töissä ja lasten kanssa. Lopetin omin voimin, ja olen nyt ollut kokonaan päihteetön 16kk.
Terapiasta hyötyy ne joilla ei ole kuin pieniä ongelmia. Kiva käydä rupattelemassa hieman ja joku on kiinnostunut. Ne joilla on ollut todella pahoja juttuja ei siitä saa apua. Miten terapeutti voi auttaa jos koko muu perhe on kuollut tai vastaavaa. Nyt voitte kivittää kut näin ajattelen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mua on aina huvittanut nämä kultalusikkaperseet, jotka kovasti toivottavat että OTA APU VASTAAN! Mikä saatanan _apu_ ja mistä? Ja jos jotakin yrittää, niin meno on kuten ap kuvailee 🙄
Ja missä on ne ystävät joille voi soittaa keskellä yötä kun on paha mieli. Naistenlehdissä törmää näihin. Kun tosielämässä ketään ei kiinnosta paskaakaan.
Mitäköhän mahdoit niille sanoa?!
Mäkin olen samoilla ongelmilla ja pyytänyt apua ja sain terapiaa ja lääkkeitä eikä kytätä.
Sitä vähän ihmettelen, kun joskus jouduin tehollekin, kun kännipäissään vedin ne lääkkeet huiviin kerralla.
Siitä ei seurannut mitään ja sain pitää lääkityksetkin kuten ennen 🤔😂
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mua on aina huvittanut nämä kultalusikkaperseet, jotka kovasti toivottavat että OTA APU VASTAAN! Mikä saatanan _apu_ ja mistä? Ja jos jotakin yrittää, niin meno on kuten ap kuvailee 🙄
Ja missä on ne ystävät joille voi soittaa keskellä yötä kun on paha mieli. Naistenlehdissä törmää näihin. Kun tosielämässä ketään ei kiinnosta paskaakaan.
Heh. Tosielämässä kun lähtisi vaikeuksistaan avautumaan, alkaisi loputon itku ja parku:
- rajoista, pitää asettaa rajat!
- Minä En Ole Mikään Terapeutti!
- ystävyys ei ole tällaista varten
- sukulaisuus ei ole tällaista varten
- ihmisyys ei ole tällaista varten
- sulla on Negatiiviset Vibat
- On Pakko Ajatella Omaa Jaksamistaan
- täytyy ottaa _etäisyyttä_
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mua on aina huvittanut nämä kultalusikkaperseet, jotka kovasti toivottavat että OTA APU VASTAAN! Mikä saatanan _apu_ ja mistä? Ja jos jotakin yrittää, niin meno on kuten ap kuvailee 🙄
Ja missä on ne ystävät joille voi soittaa keskellä yötä kun on paha mieli. Naistenlehdissä törmää näihin. Kun tosielämässä ketään ei kiinnosta paskaakaan.
Heh. Tosielämässä kun lähtisi vaikeuksistaan avautumaan, alkaisi loputon itku ja parku:
- rajoista, pitää asettaa rajat!
- Minä En Ole Mikään Terapeutti!
- ystävyys ei ole tällaista varten
- sukulaisuus ei ole tällaista varten
- ihmisyys ei ole tällaista varten
- sulla on Negatiiviset Vibat
- On Pakko Ajatella Omaa Jaksamistaan
- täytyy ottaa _etäisyyttä_
Apua! Just noin!!!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hanna Tikander kertoi vastaavanlaisesta kokemuksesta kirjassaan Erään bilettäjän tarina. Oli alkoholin lisäksi käyttänyt satunnaisesti bileh u u m e i t a, niin joutui vaan toistuviin seuloihin ja apu jäi saamatta. Kertoo siis kirjassa omasta raitistumisprosessistaan. On näköjään terveydenhuollossakin syvällä asenteissa tuo päihteiden stigma.
On vastuutonta lupailla ihmiselle että olisi olemassa muka joku kattava tuki. Sellaista ei nimittäin ole. On juuri tuo että merkitään papereihin "päihdeongelma" ja sitten se seuraa papereissa loppuun saakka. Masennus vähän sama. Mitään terapeuttista tai vastaavaa apua ei todellakaan ole tarjolla, pelkästään jotakin paskalääkkeitä tyrkytetään jotka vetää pään täysin jumiin (mitä lie psykoosilääkkeitä kirjoittavat unettomuuteen jne).
Vierailija kirjoitti:
Mua on aina huvittanut nämä kultalusikkaperseet, jotka kovasti toivottavat että OTA APU VASTAAN! Mikä saatanan _apu_ ja mistä? Ja jos jotakin yrittää, niin meno on kuten ap kuvailee 🙄
Tämä. Niin tämä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mua on aina huvittanut nämä kultalusikkaperseet, jotka kovasti toivottavat että OTA APU VASTAAN! Mikä saatanan _apu_ ja mistä? Ja jos jotakin yrittää, niin meno on kuten ap kuvailee 🙄
Ja missä on ne ystävät joille voi soittaa keskellä yötä kun on paha mieli. Naistenlehdissä törmää näihin. Kun tosielämässä ketään ei kiinnosta paskaakaan.
Heh. Tosielämässä kun lähtisi vaikeuksistaan avautumaan, alkaisi loputon itku ja parku:
- rajoista, pitää asettaa rajat!
- Minä En Ole Mikään Terapeutti!
- ystävyys ei ole tällaista varten
- sukulaisuus ei ole tällaista varten
- ihmisyys ei ole tällaista varten
- sulla on Negatiiviset Vibat
- On Pakko Ajatella Omaa Jaksamistaan
- täytyy ottaa _etäisyyttä_
- Älä kerro, en halua kuulla. Täytyy ajatella omaa jaksamistani.
Ikävä homma, ap. Toivottavasti tilanne paranee hiljalleen.
Self-help on se paras apu näissä tilanteissa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mua on aina huvittanut nämä kultalusikkaperseet, jotka kovasti toivottavat että OTA APU VASTAAN! Mikä saatanan _apu_ ja mistä? Ja jos jotakin yrittää, niin meno on kuten ap kuvailee 🙄
Ja missä on ne ystävät joille voi soittaa keskellä yötä kun on paha mieli. Naistenlehdissä törmää näihin. Kun tosielämässä ketään ei kiinnosta paskaakaan.
Heh. Tosielämässä kun lähtisi vaikeuksistaan avautumaan, alkaisi loputon itku ja parku:
- rajoista, pitää asettaa rajat!
- Minä En Ole Mikään Terapeutti!
- ystävyys ei ole tällaista varten
- sukulaisuus ei ole tällaista varten
- ihmisyys ei ole tällaista varten
- sulla on Negatiiviset Vibat
- On Pakko Ajatella Omaa Jaksamistaan
- täytyy ottaa _etäisyyttä_
Ei helvetti, ei sais nauraa mutta kuolen nauruun täällä. Tämä!
Idiootti.