Lue keskustelun säännöt.
13 vuotta ilman miestä
20.04.2024 |
Olen ollut yksin lasten kanssa nyt 13 vuotta. Lapset alkaa olla jo aika isoja ja itsellä on tullut nyt joku orastava halu tavata joku. Tinderiä joskus kokeilin eikä se sopinut.
Onko täällä muita ketkä on ollut pitkään yksin ja onnistunut jotenkin tapaamaan vielä jonkun? Itseä ihmetyttää se, että koko tänä 13 vuoden aika ainoakaan mies ei ole ottanut yhteyttä, ei pyydetty treffeille, ketään ei ole kiinnostanut minä yhtään. Ehkä yh on vain kuin spitaalinen?
Nyt haluaisin löytää kumppasin, mutta mitä pitäisi tehdä. Miten keski-ikäinen edes voi löytää ketään? Kaikki hyvät miehet tuntuu olevan naimisissa. Monesti olen jotain tyyppiä vähän tsekkaillut, mutta kaikki varattuja.
Vai yritänkö vain ajatella, että yksin ollaan loppuelämä? Välillä säälin itseäni, miten ihmeessä voin olla niin vastenmielinen ihminen, kun ketään ei kiinnosta. Pariin tyyppiin ite ottanut yhteyttä, muttei johtanut mihinkään.
Ok työ, ihan tavallisen näköinen, urheilen.
Missä olet ihana aikuinen mies, jonka kanssa hassutella ja jakaa arjen ilon ja murheet?
Kommentit (25)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kauniit viedään käsistä.
Minä olen kaunis, toki jo 40+ mutta jotain vielä jäljellä. Vaan yksin olen ollut 10 vuotta. Nyt lapset isoja ja yksinäinen tulevaisuus huolettaa ja vähän jopa ahdistaa, kun en kovin sosiaalinen ole enkä kaipaa ystäväpiiriä. Kumppani riittäisi täyttämään sen tarpeen, en toki häneen ripustuisi silti. Mutta ei vaan löydy sellaista ihmistä, että tunteet heräisi molemmilla.
Jos mies kirjoittaisi noin niin hänet lytättäisi "ripustautujana" tai sanottaisi että todellisuudessa hän on etsimässä itselleen kodinkonetta ja seksiseuraa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olisit onnellinen.
Voiko vielä tyhmemmin sanoa? Aina on joku, jolla on asiat huonommin/paremmin. Missä toisen ihmisen ymmärrys ja empatia? Vaikutat yksinkertaiselle.
Minkähänlaisia vastauksia tulisi jos mies kirjoittaisi "13 vuotta ilman naista"?
Vierailija kirjoitti:
Miehet eivät halua yh-mammojen lapsia riesakseen. Niin se vain on, kun ne eivät ole omia vaan jonkun toisen miehen lapsia.
On sellaisiakin miehiä, jotka hyväksyvät kumppaninsa lapsen. Joitakin miehiä kauhistuttaa vauva-aika, lapsen itku, yövalvomiset ja vaipat. Silloin valmis lapsi on mukava juttu.
Minä olen kaunis, toki jo 40+ mutta jotain vielä jäljellä. Vaan yksin olen ollut 10 vuotta. Nyt lapset isoja ja yksinäinen tulevaisuus huolettaa ja vähän jopa ahdistaa, kun en kovin sosiaalinen ole enkä kaipaa ystäväpiiriä. Kumppani riittäisi täyttämään sen tarpeen, en toki häneen ripustuisi silti. Mutta ei vaan löydy sellaista ihmistä, että tunteet heräisi molemmilla.