Miten kaikkialla maailmassa opiskelijat asuvat asuntoloissa ja kimppakämpissä ja menestyvät mutta suomalaiset opiskelijat eivät kykene?
Taas mediassa melodramaattinen vuodatus opiskelijalta siitä, että opintoja on mahdoton tehdä jos yhteiskunta ei kustanna kaikille yksiötä.
Mitä hemmettiä? Ovatko nykyiset suomalaiset opiskelijat joku uusi eläinrotu johon eivät päde mitkään samat asiat kuin kaikkiin muihin koko maailman opiskelijoihin tai edes suomalaisiin opiskelijoihin vuoteen 2017 asti?
Miten nämä kuvittelevat työmarkkinoilla pärjäävänsä globaalissa kilpailussa koko tuon maailman nuoren väestön kanssa joka kyllä menestyy opinnoissaan samalla kun asuvat asuntoloissa?
Kommentit (517)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämä!! Ennen asuttiin soluissa ja oltiin kiitollisia
Asuin kolmen hengen solussa, koska yksiöön ei ollut varaa. Vihasin joka hetkeä, ja kadehdin opiskelukavereita jotka kaikki asuivat yksiössä tai kaksiossa. Introvertille ihmiselle on täysi painajainen joutua jakamaan kämppä ventovieraiden ihmisten kanssa, jotka sitten vielä raahaavat työttömän poikakaverinsakin sinne soluun asumaan. Puhumattakaan eri kulttuurien yhteentörmäyksistä. Italialainen asukas ei välttämättä ymmärrä, että suomalainen haluaisi jo nukkua klo 23 aikaan. Ei, kun tämä italialainen kutsuu kaverilauman kylään myöhään illalla. Ja sitten keittiössä kaakatetaan lujaan ääneen, soitetaan musiikkia ja tehdään ruokaa. Joo extrovertit ehkä pärjäävät solukämpissä, mutta ei rauhaa ja hiljaisuutta rakastava introvertti.
Sama kokemus, poikkiksen raahaaminen ja meteli. Ihan painajaista.
Opiskelu on paljon rankempaa kuin moni työ ja vie enemmän aikaa. Sitten kotonakaan ei saa olla rauhassa vaan pitää aina varautua johonkin sirkukseen. Yritä siinä opiskella saati sitten levätä että jaksaisi opiskella vielä seuraavanakin päivänä. LISÄKSI sitten pitäisi paahtaa töitä että pärjää?? Millä helvetin ajalla?
Jos opiskelijoita kohdellaan näin ja heidät poltetaan loppuun ennen kuin valmistuvat, millähän ihmeellä meinaatte että Suomeen saadaan tulevia työntekijöitä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomessa itsenäistytään todella varhain muuhun maailmaan verrattuna, ja se opiskelijan asunto saattaa olla se varsinainen koti eivätkä matkusta joka viikonlopuksi ja lomilla vanhempien luokse. Kyllähän siltä kodilta odottaa jotain vähän enemmän.
Jos parikymppinen tarvitsee varsinaisen kodin hän itse tai hänen vanhempansa kustantakoot sen. Totta hitossa sitä itsenäistytään tosi varhain kun sen saa tehdä muiden kustantamana.
Kaikki eivät asu lähellä opinahjoaan. Kaikki eivät ole myöskään syntyneet kultalusikka perseessä poikittain.
Olen asunut vuosia soluissa. Yliopistoon mennessä saatavilla olevat solut eivät kuitenkaan olleet halvempia kuin alueen yksiöt koska Suomi ylipäätään on KALLIS. Lisäksi opinnot häiriintyivät kämppisten kanssa, varsinkin etäopiskelut ja kandin kirjoittamine
Aina on kuitenkin muistutettu että lapsilisät sekä synntäri- ja joululahjat kannattaa säästää lapsen tulevia opiskeluja varten koska silloin viimeistään tarvitsee sitä rahaa.
Pahin solu kokemus oli se että asunto haisi kamalalle ja joka paikassa oli tupakan tervaa ja syykin selvisi nopeasti kun paljastui että naapurihuoneen asukilla oli tapana tupakoida öisin vaikka huoneiston palohälytin huuti kuin sireeni koko yön. Onneksi pääsin muuttamaan siitä huoneistosta melkopian pois.
Vierailija kirjoitti:
Ei voi dildottaa kaverin nähden
Jep. Kun asuu yksin, niin voi tehdä sellaisia asioita mitä ei voi tehdä kämppiksen kanssa/nähden. En halua selittää kaikkia tekojani/mieltymyksiäni.
Aina on kuitenkin muistutettu että lapsilisät sekä synntäri- ja joululahjat kannattaa säästää lapsen tulevia opiskeluja varten koska silloin viimeistään tarvitsee sitä rahaa.
Milloin aletaan oikeasti leikkaamaan lapsilisiä? Jos ne menevät säästöihin ja sijoituksiin, niissä ei oikeasti ole mitään pointtia. Vielä vähemmän silloin, kun niillä kasvatetaan opiskeluaikana yksityisten asuntosijoittajien pottia. Miten tässä maassa ollaan oikeasti niin tyhmiä, ettei asuntojen vuokrille saada tehtyä mitään?
Aina on kuitenkin muistutettu että lapsilisät sekä synntäri- ja joululahjat kannattaa säästää lapsen tulevia opiskeluja varten koska silloin viimeistään tarvitsee sitä rahaa.
Kaikilla ei jää säästettäväksi lapsilisistä vaan ihan käyttöön menevät nekin. Enkä tietääkseni oli saanut mitään synttärirahoja, tai sitten minulta on pimitetty jotain. Joka tapauksessa se lapsi ei voi vaikuttaa siihen onko hänelle jotain säästetty vai ei.
Vierailija kirjoitti:
Koska Suomessa opitaan vihaamaan muita ihmisiä, sen sijaan, että rakastettaisiin tuntemattomiakin. Tämän takia suhtautuminen toisiin ei ole hirveän lämpimää.
Jep, suomalaisten kanssa asuminen on ollut niin vaihtelevaa, joskus ok ja joskus aivan hirveää henkilöstä riippuen.
Amerikkalaisten kanssa asuminen oli paljon rennompaa.
Aina on kuitenkin muistutettu että lapsilisät sekä synntäri- ja joululahjat kannattaa säästää lapsen tulevia opiskeluja varten koska silloin viimeistään tarvitsee sitä rahaa.
Juu, aina kuulin että kaverit saavat lapsilisänsä sitten aikuisina itselleen. Meillä ihan turha toivo, kun otin asian puheeksi sanottiin suunnilleen että mitä höperehdit, ei meillä ole varaa niitä säästää. Perintöjä ja sellaisia oli kertynyt aikuiseksi mennessä ehkä tonni. Sillä nyt ei paljon juhlita. Ja jälkeenpäin olen miettinyt miten meillä ei osattu edes laittaa jollekin korkotilille näitä pennosiani, mutta minkäs minä sille voin jos duunarivanhemmat eivät sen vertaa ole tajunneet.
Solussa tai ylipäätään kämppisten kanssa voi asua jos on kohtalaisen hiljaista. Jos ei ole, sekoan, lähes kirjaimellisesti. Misofonia aiheuttaa sellaista raivoa että saattaisin tehdä peruuttamattomia tekoja, puhumattakaan siitä että silloin ei todellakaan opiskella mitään. Olen asunut myös yksiössä jossa oli pahviseinät ja meluisat naapurit ja mietin joskus että jos se mekkala ei lopu NYT, se joka soittaa poliisit en olekaan minä eikä syykään ole meteli.
Joka tapauksessa syitä erilaisille asumismuodoille on monia. Olen pärjännyt ihan hyvin normaalien kämppisten kanssa, mutta epänormaaleja on paljon. Olen jo asunut niin monta vuotta ihme järjestelyissä että kun jatkan opiskelua, en vain pysty enää säätöön josta ei tiedä pystyykö täällä asunnossa nyt keskittymään vai joko taas on ruvettava etsimään uutta kämppää heti muuton jälkeen. Muuttaminen on perseestä ja kallista, ei sitä huvikseen jaksa. Lisäksi useimpiin asuntoihin on myös sitouduttava määräajaksi mikä vaikeuttaa asioita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Samaa ilmiötä ihmetellyt. Muutos alkanut vasta 2000-luvun puolivälissä, ennen asuttiin kaikki soluissa. Soluissa tutustui muihin uudella paikkakunnalla ja oppi asumaan tuntemattomien kanssa. Nykytrendi on istua yksin omassa asunnossa, ei sietää ketään ja valittaa yksinäisyyttä. Muiden on kustannettava yksiö keskustasta, kun muuten ei mielenterveys kestä pitkää koulumatkaa.
Onneksi tähän hulluuteen tulee loppu.
Ajattelit siis lopettaa etsikkoaikasi ja muuttaa takaisin soluun asumaan?
Useimmat aikuiset asuvat muiden kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Miten nämä nuoret jotka eivät kykene asumaan kenenkään kanssa voivat koskaan asua edes puolison tai perheen kanssa jos pitää saada olla yksin?
Puolison valitsee itse. Satunnaisia kämppiksiä ei.
Vierailija kirjoitti:
Ap onko sinulla asiasta kokemusta? Jos ei ole, niin pidä pääsi kiinni.
On. Tietysti.
Joten se siitä.
- ap
Mun nuorelle kelpaisi soluasunto, mutta kun oppilaitoksella ei sellaisia ole! Olin itsekin aivan hämmästynyt, kun tämä selvisi. Olisi ihan paras paikka ensimmäisiksi opiskeluvuosiksi kotonta pois muuttavalle nuorelle.
Yhteiskunta ei kustanna kenellekään yksiöitä.
Vierailija kirjoitti:
Muualla maailmassa nuoret asuvat usein myös kotona opiskelujen ajan. Toisinaan myös opiskelujen jälkeen, kunnes pääsevät kunnolla työelämään kiinni.
Tätä ei ihmetellä, eikä päivitellä, vaan tuetaan itsenäistyviä nuoria ja annetaan kasvaa aikuisiksi perheen ollessa tukena ja tukiverkkona.
Suomessa rinnastetaan täysi-ikäisyys ja aikuisuus keskenään. Ei 18-vuotias ole aikuinen millään mittarilla, tuskin edes 25-vuotias. Aikuisuus on paljon helpompaa ja aikuisuuden velvollisuudet on paljon helpompi täyttää, kun on saanut ensin kunnolla kasvaa aikuiseksi.
Alkoholistivanhemman takia jouduin asumaan perhekodissa ja täysi-ikäisenä sitten heti omille.
Tuntuu että elämä olisi mennyt ihan eri suuntaan jos olisi voinut asua kotona ja opiskella samalla. Olisi myös aina ollut tukea ja turvaa. :(
En minä asunut soluissa koskaan. Valmistuminen 1988.
Suomen väestöstä suurin osa eläkeläisiä, joista suurin osa asuu "solussa ja kimpassa" vanhusten hoivakodissa.
Suomen väestöstä noin 30% on eläkeläisiä ja heistä noin kymmenesosa asuu hoivakodissa.
Jos verrataan hoivakotia ja solusuntoa, niin asuisin mieluummin hoivakodissa. Iso huone omalla kylppärillä ja ruokakin kannetaan valmiina pöytään, eikä tarvitse kärsiä muiden sotkemasta keittiöstä.
Opiskelen ulkomailla ja solussa asuminen on ihanaa. Voin jatkaa asumista valmistumiseni jalkeen koska en palaa suomeen
Tässä soluhommassa ei ole huomioitu lainkaan alkoholinkäyttö ja huumeriskejä. Tulee ruumiita, paljon ruumiita.
Koska Suomessa opitaan vihaamaan muita ihmisiä, sen sijaan, että rakastettaisiin tuntemattomiakin. Tämän takia suhtautuminen toisiin ei ole hirveän lämpimää.