Miten on mahdollista työskennellä tutkijana ilman tutkijakoulutusta?
Taas tuli mieleen, kun luin ihmeekseni päivän Hesarista, että Charly Salonius-Pasternak on vain maisteri, olin olettanut hänen olevan väitellyt.
Kommentit (58)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ne tutkimusmenetelmät niin monimutkaisia ole, etteikö niitä oppisi jo maisteriopintojen aikana. Tohtorikoulutus on jatko-opiskelua, ei mikään tutkijakoulutus. Tohtori ei aina ole tutkija.
Tutkijan/tohtorikoulutukseen kuuluu muutakin kuin tutkimusmenetelmien tai tilastojen laskemisen opettelua. Se on koko prosessin läpiviemistä YKSIN ja maisteritason opiskelijoiden ohjaamista. Eli idea, markkinointi ja rahoituksen hankkiminen (aineiston keruuseen ja omaan/tutkimusryhmän palkkaan), ryhmän kokoaminen, aineiston keruu (mm eläinkoeluvat), tulosten käsittely, raportointi ml kongressit ja lehdistö, rahoituksen käytön raportointi ja tieteellinen julkaiseminen. Sekä vielä väitöskirjan korostaminen useasta osatutkimuksesta ja väitös. Gradu taas ei sisällä vastuuta kuin omasta kirjoittamisesta.
Itse kutsun tutkijoiksi vain väitelleitä henkilöitä. Se on vähän kuin er
Okei, entäs jos maisteri on tutkimuslaitoksessa palkattuna tutkijan nimikkeellä? Milläs kutsut häntä? Miten alat väännellä hänen nimikettään?
Vierailija kirjoitti:
Arvaa mitä ap? Maisterikin on tehnyt tutkmuksen. Graduksi kutsutaan.
Gradu ei ole tutkimus.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikä se sellainen tutkijakoulutus on?
Väitöskirja. Mutta ei tutkijan nimike ole mitenkään suojattu tai sidottu tiettyynkoulutukseen.
Ei toki. Vaikkei olisi käynyt kuin kansakoulun, voi halutessaan kutsua itseään tutkijaksi. Olettaisi kuitenkin, että Ulkopoliittinen instituutti edellyttäisi tutkijaltaan tutkijakoulutusta.
Onhan sillä tutkijakoulutusta 5 vuotta, jos se on maisteri.
Älä viitsi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Arvaa mitä ap? Maisterikin on tehnyt tutkmuksen. Graduksi kutsutaan.
Gradu ei ole tutkimus.
Minun gradu ainakin julkaistiin myös vertaisarvoidussa kausijulkaisussa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikä se sellainen tutkijakoulutus on?
Tutkijakoulutuksen läpikäynyt on suorittanut vähintään lisensiaatin, nykyisin yleensä tohtorin tutkinnon. Maisteri on suorittanut vain yliopiston perustutkinnon.
Ei ole olemassa mitään tutkijakoulutusta. On vain tohtorikoulutus. Googlaa ja opi.
Ei tarvitse googlata - olen suorittanut tutkijakoulutuksen, oppiarvoni on FT. Mikä mahtaa olla sinun koulutuksesi? Olet kai sentään käynyt edes lukion...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tohtoriksi ja professoriksikin pääsee, vaikkei olisi mitään tutkimustoimintaa, niin miksei sitten tutkijaksi?
Ei pääse. Tämä myytti elää sitkeästi, mutta tohtoriksi ei vi päästä tekemättä väitöskirjaa ja vaikka professoriksi voidaan muodollisesti valita ns. Vastaavalla pätevyydellä, ilman todella vahvoja tutkimusmeriittejå ei ole professoriksi päässyt 1970-luvun jälkeen.
(Eikä ehkä silloinkaan, silloin vain meritoitumiseen riittä vähempi, kun kaikki kautta oinjan tekivät vähemmän.)
Useimmat Taideyliopiston professoreista eivät ole väitelleitä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ne tutkimusmenetelmät niin monimutkaisia ole, etteikö niitä oppisi jo maisteriopintojen aikana. Tohtorikoulutus on jatko-opiskelua, ei mikään tutkijakoulutus. Tohtori ei aina ole tutkija.
Tohtoriksi valmistutaan tutkijakoulusta, kyseessä on tutkijakoulutus. Tohtoreilla on kysyntää muuallakin kuin yliopistoissa, siksipä kaikki eivät ole (yliopistossa) tutkijana.
Tohtoriohjelmien itseasiallinen tarkoitus on vain vauhdittaa valmistumista. Käytännön sanelema juttu, koska yliopistojen yksiköt saavat niin paljon rahaa jokaisesta tohtoritutkinnosta.
Minäkin olen tutkija, huomenna ajattelin olla lentäjä ja sitten jos Maanantain aloittelisi lääkärinä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onhan mahdollista jopa ministerinä (pää)
Sanna alepan kassa
Mitä höliset? Valtiotieteen maisteri, jolla oli kokemusta oikeistakin töistä toisin kuin näillä orpoilla, purrilla ja rydmaneilla.
Valtiotieteiden maistereita tulee vain Helsingin yliopistosta. Ja sellaista tutkintonimikettä ei muuten sitten ole olemassakaan kuin valtiotieteen maisteri.
Sanna Marin on hallintotieteiden maisteri Tampereen yliopistosta.
Ei pidä paikkaansa. Ainakin Turusta tulee myös valtiotieteiden maistereita.
Vierailija kirjoitti:
Minäkin olen tutkija, huomenna ajattelin olla lentäjä ja sitten jos Maanantain aloittelisi lääkärinä.
Itse ajattelin ryhtyä taivaanrannan maalariksi. Kuulostaa varsin stressittömältä.
Miten niin maisteri ei ole tutkija? Maisteri voi olla nimenomaan postgraduate researcher. Yksikään väitös ei olisi pätevä jos sen tekijä ei sitä tutkiessaan olisi pätevä.
Nimenomaan maisteritasolta ollaan valmiita tutkimaan ja voidaan aloittaa esimerkiksi väitöstutkimus. Näin on yliopistoissa ympäri maailmaa.
Maisteri voi väitöksen sijaan tehdä muutakin tutkimusta, mutta hän voi jälkikäteen tehdä vaikka myös väitöksensä työelämässä tekemästään tutkimuksesta, jos aineisto on riittävän julkista jotta se voidaan väitöksenä objektiivisesti arvioida. Kaikki tutkimus aineisto ei ole julkista, jolloin kaikesta tutkimuksesta ei voi väitellä, mutta silti se on tutkimusta, joskin julkaisemattomana se katsotaan subjektiivisena, koska tiedeyhteisö ei ole sitä objektiivisesti arvioinut.
No mulla on maisteripohjalta kertynyt kolmatta kymmenettä julkaisua ja muutaman vertaisarvion olen pyynnöstä kirjoittanut. Ei ole kukaan alkanut tinkaamaan jostain tutkijakoulutuksesta ja jos alkaa, niin mä olen itseoppinut.
Vierailija kirjoitti:
Maisterin koulutus on tutkijakoulutus. Väitellyt tutkija on postdoc tutkija, usein erikoistutkijan nimikkeellä.
Tutkijaksi pyrkivät maisterit hakeutuvat yliopistojen jatko-opiskelijoiksi. Se on tutkijakoulutus.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikä se sellainen tutkijakoulutus on?
Väitöskirja. Mutta ei tutkijan nimike ole mitenkään suojattu tai sidottu tiettyynkoulutukseen.
Ei toki. Vaikkei olisi käynyt kuin kansakoulun, voi halutessaan kutsua itseään tutkijaksi. Olettaisi kuitenkin, että Ulkopoliittinen instituutti edellyttäisi tutkijaltaan tutkijakoulutusta.
Onhan sillä tutkijakoulutusta 5 vuotta, jos se on maisteri.
Maisteri ei ole saanut 5 vuotta tutkijakoulutusta, vaan hänellä on ollut kandivaiheessa kandiseminaari ja graduvaiheessa graduseminaari. Koko muun opiskeluaikansa hän on käyttänyt perustutkintonsa substanssin opiskeluun, koska sen alan ammattilainen hänestä tulee, ei tutkimuksen.
Vielä viisitoista vuotta sitten ei tarvinnut suorittaa kandintutkintoa ennen maisterintutkintoa. Eli osa meistä maistereista ei ole suorittanut kandiseminaaria, vaan vain graduseminaarin. Tuo mainittu henkilö on sen ikäinen, että jos hän on opiskellut nuorena, niin on saattanut tehdä maisterintutkinnon suoraan, ilman kandintutkintoa.
Tutkijakoulut on suunniteltu yliopistollista tutkimusta varten, ne tulivat joskus 2000-luvun alussa vasta. Sitä ennen tohtorikoulutus oli hajanaista, moni lähti tutkijaksi gradun jälkeen esimerkiksi VTT:lle ja muihin tutkimuslaitoksiin, joissa ei todellakaan ole aikaa kirjoittaa väikkäriä.
Itsekin toimin tutkijana viisi vuotta, kunnes vaihdoin muihin hommiin. Olen suorittanut kaikki teoriaopinnot väikkäriä varten ja esitellyt väikkärin johdannon tutkijaseminaarissa (ennen niitä nimitettiin sellaisiksi), mutta proffan vaihduttua en viihtynyt enää ryhmässä. Ja kun siitä ei olisi mitään varsinaista hyötyä mulle ollut, jätin kesken.
Huvittaa, että henkilöitä, joita aikaisemmin kutsuttiin tohtorikoulutettaviksi, kutsutaan nykyisin väitöskirjatutkijoiksi.
Valtiotieteiden maistereita tulee vain Helsingin yliopistosta. Ja sellaista tutkintonimikettä ei muuten sitten ole olemassakaan kuin valtiotieteen maisteri.
Sanna Marin on hallintotieteiden maisteri Tampereen yliopistosta.