Miten on mahdollista työskennellä tutkijana ilman tutkijakoulutusta?
Taas tuli mieleen, kun luin ihmeekseni päivän Hesarista, että Charly Salonius-Pasternak on vain maisteri, olin olettanut hänen olevan väitellyt.
Kommentit (58)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikä se sellainen tutkijakoulutus on?
Väitöskirja. Mutta ei tutkijan nimike ole mitenkään suojattu tai sidottu tiettyynkoulutukseen.
Ei toki. Vaikkei olisi käynyt kuin kansakoulun, voi halutessaan kutsua itseään tutkijaksi. Olettaisi kuitenkin, että Ulkopoliittinen instituutti edellyttäisi tutkijaltaan tutkijakoulutusta.
Missä yliopistossa Suomessa on tällainen tutkijakoulutus ja milloin sinne on hakuaika?
Esimerkiksi Itä-Suomen yliopistossa kasvatustieteiden tohtoriohjelma tarjoaa tutkijakoulutuksen. Jatkuva haku.
https://www.uef.fi/fi/koulutus/kasvatustieteiden-tohtoriohjelma
Vierailija kirjoitti:
Onhan mahdollista jopa ministerinä (pää)
Sanna alepan kassa
Mitä höliset? Valtiotieteen maisteri, jolla oli kokemusta oikeistakin töistä toisin kuin näillä orpoilla, purrilla ja rydmaneilla.
En ota kantaa. On monia elämäntutkijoita ja asioiden tutkijoita, empiirisiä tutkimuksia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikä se sellainen tutkijakoulutus on?
Tutkijakoulutuksen läpikäynyt on suorittanut vähintään lisensiaatin, nykyisin yleensä tohtorin tutkinnon. Maisteri on suorittanut vain yliopiston perustutkinnon.
Ei ole olemassa mitään tutkijakoulutusta. On vain tohtorikoulutus. Googlaa ja opi.
Meitä on kuule tällä palstallakin aika monta, jotka olemme tutkijakoulun käyneet. Eipä paljon tarvi googlata, kun asia tunnetaan, mutta sinun varmasti kannattaa vierailla eri yliopistojen tutkijakoulujen sivuilla.
No, esim. vanhempani oli vuosikymmeniä tutkijana teollisuuden palveluksessa maisteripohjalta. Maisteri + työn kautta oppiminen on ihan hyvä pohja tutkijalle.
No kyllähän Suomessa voi olla terapeuttikin ihan vaan julistamalla itsensä sellaiseksi.
Vierailija kirjoitti:
Arvaa mitä ap? Maisterikin on tehnyt tutkmuksen. Graduksi kutsutaan.
Itsellä on julkaisuja usesmpaankin väitöskirjaan, mutta en halua profiloitua tutkijaksi, joten en ole väitellyt.
Vierailija kirjoitti:
Ei ne tutkimusmenetelmät niin monimutkaisia ole, etteikö niitä oppisi jo maisteriopintojen aikana. Tohtorikoulutus on jatko-opiskelua, ei mikään tutkijakoulutus. Tohtori ei aina ole tutkija.
Tutkijan/tohtorikoulutukseen kuuluu muutakin kuin tutkimusmenetelmien tai tilastojen laskemisen opettelua. Se on koko prosessin läpiviemistä YKSIN ja maisteritason opiskelijoiden ohjaamista. Eli idea, markkinointi ja rahoituksen hankkiminen (aineiston keruuseen ja omaan/tutkimusryhmän palkkaan), ryhmän kokoaminen, aineiston keruu (mm eläinkoeluvat), tulosten käsittely, raportointi ml kongressit ja lehdistö, rahoituksen käytön raportointi ja tieteellinen julkaiseminen. Sekä vielä väitöskirjan korostaminen useasta osatutkimuksesta ja väitös. Gradu taas ei sisällä vastuuta kuin omasta kirjoittamisesta.
Itse kutsun tutkijoiksi vain väitelleitä henkilöitä. Se on vähän kuin erikoistuminen lääkärinä. Tosin lääkis on lähinnä ammattikoulu siinä mielessä, että siinä koulutetaan yhteen ja tiettyyn ammattiin...
Vierailija kirjoitti:
Kaikki akateemiset opinnot antavat valmiudet tutkimustyöhön, eiväthän kandin ja maisterin gradut ole mitään muuta kuin tutkimuksia.
Mielestäni tohtori on henkilö, joka unohti lähteä yliopistolta pois valmistumisensa jälkeen ja on käyttänyt pari vuotta elämästään hyvin kapea-alaisen mutta tieteellisiltä ansioiltaan yleensä aika vähäisen tutkimustyön tekemiseen.
Kandi ei ole tutkimus vaan tutkielma ja harjoitustyö, jossa harjoitellaan akateemista tutkimusmenetelmää ja akateemisen kielen käyttöä. Kandi ei yleensä tuota mitään uutta tietoa eikä se ole siinä edes tavoitteenakaan. Gradussa on jo sitten ihan oikeaa aineiston keruuta ja voidaan tuottaa uutta tietoa. Maisterikin voi kyllä olla yliopistossa tekemässä tutkimusta tutkimusryhmän mukana, mutta yleensä maisteritkin sitten jossain vaiheessa hakeutuvat tohtoriopintoihin ja tekevät väitöskirjan. Eivät kaikki välttämättä kuitenkaan.
Jos on oikean puolueen jäsen, ainakin keskustapuolueen valta-alueella saa vapaasti esiintyä vaikka minä asiantuntijatutkijana. Suhteet ja röyhkeys riittävät.
No jos Ulkopoliittinen instituutti on palkannut jonkun tehtävään, jossa nimikkeenä on "tutkija", eiköhän hän silloin tutkijanhommia tee. Vai pitäisikö hänen ilmoittaa, että olen täällä laitoshuoltajana?
Valtiovarainministeriksi pääsee, jos ei ole riittävän älykäs tutkijakoulutukseen. Purrahan oli tutkijakoulutuksessa, mutta kun älykkyys ei riittänyt, joutui keskeyttämään. Sittemmin hän uiskenteli persujen puoluetoimistolle kirjoittelemalla höpöjä eräälle foorumille. Mitähän muuta hassua teki edetäkseen mestarin suosioon...
Oonhan miekii somevaikuttaja vaikka en oo käyny koskaan somessa. Sen sijaan tämä saitti vaikuttaisi olevan täynnä typeryksiä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikä se sellainen tutkijakoulutus on?
Väitöskirja. Mutta ei tutkijan nimike ole mitenkään suojattu tai sidottu tiettyynkoulutukseen.
Ei toki. Vaikkei olisi käynyt kuin kansakoulun, voi halutessaan kutsua itseään tutkijaksi. Olettaisi kuitenkin, että Ulkopoliittinen instituutti edellyttäisi tutkijaltaan tutkijakoulutusta.
Missä yliopistossa Suomessa on tällainen tutkijakoulutus ja milloin sinne on hakuaika?
https://studies.helsinki.fi/ohjeet/tutkijakoulutus-helsingin-yliopistos…
Kröhöm ... katsopa sukunimeä ... Tuolla sukunimellä ei tarvitse henk. koht. ansioita ...
Ikävä kyllä, näin maailma toimii. Ei meriitit vaan muut vaikuttavat eniten. Olin kyllä yllättynyt, että kys. henkilö on vain maisteri.
Tutkijan ammattinimekkeelläkin tehdään monenlaista työtä. Itsellänikin lukee työsopimuksessa ammattina tutkija, mutta en silti kuvailisi tekeväni tieteellistä tutkimusta. Välillä vähän nolottaa sanoa, että olen työkseni tutkija, koska yleensä ihmiset olettavat, että teen jotain uraauurtavaa tutkimusta jostain merkittävästä asiasta, vaikka todellisuudessa teen lähinnä vain tiedonkeruuta, aineistotutkimusta ja aineistonhallintaa. Onhan sekin _osa_ tutkimustyötä tietysti, mutta ei tietenkään tutkimusta ihan siinä mielessä, missä esimerkiksi yliopistotutkijan kokonaisuus olisi.
Vierailija kirjoitti:
Tohtoriksi ja professoriksikin pääsee, vaikkei olisi mitään tutkimustoimintaa, niin miksei sitten tutkijaksi?
Ei pääse. Tämä myytti elää sitkeästi, mutta tohtoriksi ei vi päästä tekemättä väitöskirjaa ja vaikka professoriksi voidaan muodollisesti valita ns. Vastaavalla pätevyydellä, ilman todella vahvoja tutkimusmeriittejå ei ole professoriksi päässyt 1970-luvun jälkeen.
(Eikä ehkä silloinkaan, silloin vain meritoitumiseen riittä vähempi, kun kaikki kautta oinjan tekivät vähemmän.)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tohtoriksi ja professoriksikin pääsee, vaikkei olisi mitään tutkimustoimintaa, niin miksei sitten tutkijaksi?
Ei pääse. Tämä myytti elää sitkeästi, mutta tohtoriksi ei vi päästä tekemättä väitöskirjaa ja vaikka professoriksi voidaan muodollisesti valita ns. Vastaavalla pätevyydellä, ilman todella vahvoja tutkimusmeriittejå ei ole professoriksi päässyt 1970-luvun jälkeen.
(Eikä ehkä silloinkaan, silloin vain meritoitumiseen riittä vähempi, kun kaikki kautta oinjan tekivät vähemmän.)
Ehkä osa sekoittaa tämän asian työelämäprofessuurien tai kunniatohtoruuksien vuoksi.
Tutkijan työ ei tarvitse mitään erityistä koulutusta. Olin jo opiskeluaikaan tutkijana sekä tutkimusapulaisena. Kesätöitä muiden joukossa.
Tohtoriksi valmistutaan tutkijakoulusta, kyseessä on tutkijakoulutus. Tohtoreilla on kysyntää muuallakin kuin yliopistoissa, siksipä kaikki eivät ole (yliopistossa) tutkijana.