Kysymys senioreille liittyen 1980-lukuun

Kahdeksankytluvun teini on nyt viiskymppinen.

Ja hekö ovat jo senioreja?  

Onko kellään tietoa, esiintyikö italoartistit 80-luvulla missään ja mistä niiden levyjä ylipäätään ostettiin? Soittiko mikään radio niitä Suomessa? Itse ysärillä syntyneenä olen kyllä kuullut useasti radiosta Modern Talkingia ja joskus Savagea ja Gazeboa, mutta näitä artisteja tyyliin P Lion, Brian Ice, Miko Mission, en kertaakaan.

Ei kuunneltu italoa.

Italoa kuunneltiin kasarilla himassa, autoissa ja ghettoblästeristä kaupungilla. Radiossa ei soitettu ellei Ripatti Ocsidissa satunnaisesti ehkä sattunut soittamaan.

Vierailija kirjoitti:

Mistä niitä italolevyjä sai ostettua kasarilla, myytiinkö Suomessa levykaupoissa? Muistan kuulleeni kauan sitten jutun, että kasarilla jos meni levykauppaan kysymään näitä levyjä, vastaus kuului joka kerta "ne on myyty". Voi olla silkkaa legendaa.

Mulla on yksi tuplalevy kaapissa. 

En kuunnellut enkä kuuntele nytkään. Tylsää jumputusta. Sitäpaitsi en ole vielä seniori. En edes eläkkeelle pääse vielä vaikka olen kasarinuori. Voi teitä millenium-nuoria.

Ei siihen aikaan tavalliset ihmiset ehtineet enää aikuisiässä harrastaa mitään fanituksia ja keräilyä. Teinien touhua. 

Vierailija kirjoitti:

En kuunnellut enkä kuuntele nytkään. Tylsää jumputusta. Sitäpaitsi en ole vielä seniori. En edes eläkkeelle pääse vielä vaikka olen kasarinuori. Voi teitä millenium-nuoria.

Mielenkiintoista että se minkä yksi kokee tylsänä jumputuksena, voi olla toiselle mitä elämyksellisin jännityksen ja nautinnon lähde. Ja vielä älykästäkin, jos mennään metatasolle. Ilmeisesti et ole vaikuttunut avaruudellisesta ulottamisesta.

Italodisko = löydökset.

Tämä lienee viimeinen 1980-luvun italo, Love Kills. Laulajana toimii Jan De Cristofaro, joten voidaan kait sanoa että tultaessa vuoteen 1989, genre kuolee De'stä. Tämä on vastaus siihen usein kysyttyyn kysymykseen, miksi genre loppui kuin seinään; kuunnelkaa sanoja: i want to be cum on men, who use a lot of toy. Raja tuli vastaan. Toinen syy lienee California-yhtyeen musiikkivideo Cosi Come Sei samalta vuodelta.

Huomioikaa muuten tuo aavemainen kaiku näissä molemmissa kappaleissa. Californian kappaleessa on vielä siihen liitetty outoa miehen kiljuntaa.

1980-luvulla italodisco oli Manner-Euroopassa valtavirran musiikkia, jota soitettiin etenkin yökerhoissa, ja varmasti myös autoissa. Britanniassa se ei ollut niin suosittua. Eli vastaus kysymykseen "millaista porukkaa?" on "Ihan tavallista". Ja vastaus toiseen kysymykseen: Mitään myyttiä italodiscon ja kotiinsa sulkeutuneiden ihmisten erityisestä yhteydestä ei ollut 1980-luvulla, enkä ole sellaisesta kuullut koskaan. 

Tämä sama postaus Love Kills -yhtyeestä on useilla foorumeilla. Mitä mieltä hyvänsä heidän biisistään onkin, se ei varmasti ollut syy italodiscon loppumiseen.

Italodisco kehittyi koko 1980-luvun, ja se alkoi muuttua 1980-luvun viimeisinä vuosina tyylilajiksi joka nykyisin tunnetaan nimellä Eurobeat. Samalla Housesta tuli suosittua, ja etenkin acid house oli pinnalla 1987-1989. Italodisco alkoi kuulostamaan vanhanaikaiselta ja monet tuottajat italiassa alkoivat tekemään eurodancea 1990-luvun vaihteessa.
Toiseksi italodisco on aika laaja käsite; se kattoi melkein kaiken italialaisen elektronisen popmusiikin. Suuri osa italodiscosta ei ollut discoa, vaan ennemminkin synthpoppia. Sanoitukset käsittelivät tyypillisesti rakkautta ja ihastumista kuten muussakin popmusiikissa, mutta myös hauskanpitoa ja seksiä ym. Siinä ei siis ole mitään erikoista verrattuna vaikkapa rock-musiikkiin, paitsi ehkä se että discossa homoseksuaalisuus on aina ollut sallittu teema toisin kuin rockissa. Muita italodiscolle tyypillisiä aiheita olivat kosmiset teemat; avaruus ja robotit. Kaikkiaan italodiscoa levytettiin tuhansia kappaleita 1980-luvulla. Eikä se myöskään loppunut, koska 1990-luvun jälkeen uutta italodiscoa on tehty taas paljonkin.

Tuossa Love Kills yhtyeen biisissä ei lauleta homoseksuaalisesta suhteesta. Kertosäkeen sanat menevät näin:

I want to become a man
Refusing your loving hand
I want to become a boy
Whose lover is not a toy

Olen ollut teini kasarilla enkä tunnista mitään italodisco-kulttuuria. En ikinä törmännyt sellaiseen kasarilla. 
Ylipäänsä alakulttuureja oli aika vähän, jotain diinareita oli eli näitä jenkkiautoharrastajia, heitä sanottiin myös fiftareiksi koska fanittivat 50-lukua. 
Sitten oli näitä peruspopin kuuntelijoita ja iso osa kansaa, varsinkin vähän vanhemmat ihmiset, tykkäsivät käydä tanssitavintoloissa. 
Siinä se. 

Vierailija kirjoitti:

Pääsivätkö silloin 80-luvulla myös ne kiltitkin pojat mukaan discoon ja juhlimaan? 🥺

Pääsi, ihan samoilla kriteereillä kuin kaikki muut.

Vierailija kirjoitti:

Onko kellään tietoa, esiintyikö italoartistit 80-luvulla missään ja mistä niiden levyjä ylipäätään ostettiin? Soittiko mikään radio niitä Suomessa? Itse ysärillä syntyneenä olen kyllä kuullut useasti radiosta Modern Talkingia ja joskus Savagea ja Gazeboa, mutta näitä artisteja tyyliin P Lion, Brian Ice, Miko Mission, en kertaakaan.

Täysin tuntemattomia nimiä mulle. Veikkaan että ainoa italialainen artisti, jonka suomalaiset tiesi, oli Sabrina. Hänellähän oli se yksi iso hitti, boys boys boys.

 Laura Pausini oli suosittu joskus nollarin taitteessa, samoin Eros Ramazotti. Mutta nämä tosiaan olivat vasta myöhemmin.

Vierailija kirjoitti:

Kahdeksankytluvun teini on nyt viiskymppinen.

Ja hekö ovat jo senioreja?  

Ilmeisesti! 😂

Olin vuonna 1983 teini ja asuin Tallinnassa. Kesällä olin kesätöissä erään urheiluleirin keittiössä tiskaajana. Siellä oli myös kaksi kokkia, jotka soittivat koko kesän italialaista diskomusiikkia. Ei mitään muuta. 

Punk alkoi yleistyä kasarin alkaessa. 

80 luku oli upean kalpeaa aikaa.