Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Puoliso kritisoi minua lähes päivittäin!
17.04.2024 |
Meillä on kolme lasta: 6v. 4v. ja 1v. ja itse olen pienimmän kanssa kotona. Mies käy töissä ja tekee kyllä yleensä enemmän kuin perus 8h työpäiviä. Ongelma numero yksi on se että mies olettaa että hoidan lapset lähes kokonaan yksin myös viikonloppuisin, vaikka hän on silloin kotona. Hän tekee viikonloppuisin jonkin verran muita hommia kotona viikonloppuisin, mutta pääasiassa vain rentoutuu toisin kuin minä kolmen pienen lapsen kanssa. Ei myöskään vaikuta paljoa minun työtä arvostavan.
Olimme juuri rantalomalla viisi päivää. Mies pakkasi oman matkalaukkunsa ja minä lähes kaikki lasten jutut. No kun matka-aamuna menin hakemaan esikoisen yöpuvun hänen sängystään pakatakseni sen kuului halveksuva ääni: Sä pakkaat kolmatta päivää etkä oo vielä edes yöpukuja saanut lapsille pakattua!? Sanoin, että olin pakannut ohuen kesäyöpuvun esikoiselle mikäli huoneessa olisi yöllä kuuma mutten voinut pakata tätä toista yöpukua aiemmin koska hän nukkui sillä vielä yöllä Halveksuva ääni: Onko tää hänen ainoa yöpuku?? Sanoin ettei ole mutta halusin pakata tämän koska tämä oli niin ohutta kangasta vaikka olikin pitkähihainen paita ja housut Hän lähti ulos huoneesta ja jatkoi vielä yksinään halveksivalla äänelläkolmatta päivää pakannut No matkalla ei edes ollut mitään tärkeää unohtunut vaan hyvin olin valmistautunut vaikka ekaa kertaa oltiin kaikki yhdessä lomamatkalla mutta ei siitä toki kiitostakaan tullut. Kun hän lähti vanhempien lasten kanssa edeltä uimarannalle ja minä vielä nukutin pienintä syliini pyysin häntä kolme kertaa laskemaan rattaiden selkänojan ja suoristamaan siinä olevan alustan jotta voisin vain laskea sylistäni nukkuvan lapsen siihen ja tulla sitten suoraan rannalle kun lapsi nukkuisi rattaissa. No sekin oli hänelle ongelma. Selkänojan laski mutta muuta ei kuullut/kuunnellut. Kun pyysin kolmatta kertaa suoristamaan alustan minkä luulin olevan hänelle helppo ja nopea homma hän vasta kuunteli ja kysyi ärsyyntyneellä äänellä: mitä sä nyt haluat? Lapset menivät jo ulos! (Olivat juuri avanneet oven) Vastasin että tämä on jo kolmas kerta kun kysyn (eli en siis tahallani vasta nyt kun he ovat jo ovella). Alkoi selittää että miksen vaan laske lasta sylistäni sängylle tai sohvalle ja sitten suorista alusta. Sanoin että lapsi herää niin helposti kun häntä nostaa tai laskee paikasta toiseen (meidän kuopus on siis oikeasti tosi helposti heräävä, sen ovat muutkin huomanneet). Vastaukseksi sain mutinaa, että mikä avuton äiti olen... Siis Tässä oli siis vain kaksi esimerkkiä, mutta lähes päivittäin saan kuulla häneltä arvostelua tai sarkastista kritiikkiä. Jopa lomalla päävastuu lapsista oli minulla. Esim. ensimmäisenä lomailtanamme hän oli tosi väsynyt, itsekin olin kun olimme uineet paljon, ja hän nukahti ensimmäisenä, ennen lapsiakin. Itse nukahdin tietysti viimeisenä ja heräsin aamulla aikaisin kuopuksen kanssa. Mies jatkoi uniaan. Tätä mies pitää varmaan itsestäänselvyytenä, olenhan tottunut arkisinkin hoitamaan lapsia
Lapsillemme ei läsnäollessasi ole käynyt mitään isoa vahinkoa että olisi pitänyt mennä lääkäriin tai sairaalaan, mutta jokaisen pienenkin läsnäollessani tapahtuneen vahingon kohdalla hän pyrkii löytämään minusta syyllistä eikä ymmärrä että pienet lapset ovat nopeita eikä kaikkea pysty ennakoimaan. Itse hän esim. jättää 1-vuotiaan korkealle sängyllemme ja pyytää 6-vuotiasta vahtimaan ettei hän putoa vaikka olen pyytänyt häntä olemaan tekemättä niin. Ei koskaan välitä jos 6v pyöräilee tai rullaluistelee ilman kypärää eikä muutenkaan ole tarkka turvallisuuden kanssa, mutta jaksaa kyllä syyttää minua lasten pienistä vahingoista ja kertoa miten pahasti olisi voinut käydä Onko tämä kaikki mielestänne epänormaalia käytöstä vai kuulostanko vain itse liian herkältä?
Kommentit (60)
Ihmettelen aina niitä ihmisiä, jotka kritiikkiä tai moitteita saadessaan alkavat selitellä. Kuten ap tekee. Sillä selittelyllä oikein antaa luvan tuohon sättimiseen. Ikinä ei pidä selitellä, vaan sanoa jämäkästi että minä päätin tehdä tämän näin. Ilman mitään perusteluja.
Mutta kun erokortti vedettiin jo, niin ei tässä varmaan muuta saisi enää kommentoida kuin kehottaa eroamaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ihmettelen aina niitä ihmisiä, jotka kritiikkiä tai moitteita saadessaan alkavat selitellä. Kuten ap tekee. Sillä selittelyllä oikein antaa luvan tuohon sättimiseen. Ikinä ei pidä selitellä, vaan sanoa jämäkästi että minä päätin tehdä tämän näin. Ilman mitään perusteluja.
Mutta kun erokortti vedettiin jo, niin ei tässä varmaan muuta saisi enää kommentoida kuin kehottaa eroamaan.
Tuo selittely ja puolustelu on ihan tyypillistä käytöstä väkivaltaisessa suhteessa eläville ja sellaisesta juuri pois päässeille. Minäkin sain toistuvasti moitteita siitä asianajajaltani eron jälkeisen huoltajuuskiistan aikana, kun selittelin ja poispuhuin koko ajan väkivaltaisen exän käytöstä. Ennen eroa neuvolapsykologi moitti minua ihan samasta asiasta.
Yksi syy siihen, miksi joku ylipäätään jää väkivaltaiseen suhteeseen, löytyykin usein siitä että sitä on niin kovin ymmärtäväinen, haluaa uskoa toisesta hyvää ja keksii aina syitä ja selityksiä sille, miksi se kumppani on niin ilkeä ja tyly. Empaattinen ja liian kiltti ihminen haluaa vain yrittää ja yrittää, eikä pysty näkemään että hakkaa vain päätä samaan seinään, vaikka muut näyttäisi että tuossa vieressä on ovi, mene siitä.
Huh, onneksi ei oo enää miestä eikä pieniä lapsiakaan. Lapset on teinejä ja helppoja.
Pakkaa sun kamat ja katoa viikonlopun aikana. Oppiipahan arvostamaan sitä minkä menetti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Naurelee. Tulee mieleen naapurin eukko, joka pyöräytti 3 tenavaa ja päätti sitten, ettei jaksa olla niitten kanssa ja muutti muualle.
Asiaan: vika on tietysti miehessäsi ja sinussa ei ole mitään vikaa. Tämänhän halusit täältä lukea.
No itseasiassa en halunnut. Päinvastoin toivoin ja toivon edelleen, että meitä tuntemattakin joku voisi antaa vinkkiä mistä miehen käytös voi johtua ja mitä voisin itse tehdä toisin (eromahdollisuuden toki itsekin ymmärrän). Toivoin siis rehellisiä ja asiallisia vastauksia. Sinulta sellaista en valitettavasti saanut.
Minäkin mietin pää sauhuten mistä miehen vastaava ja pahempikin käytös johtui lapsen syntymän jälkeen, mutta tajusin syyn siihen vasta eron jälkeen, kun olin saanut riittävästi etäisyyttä kaikkeen. Tästä nousee täällä meteli, mutta kehott
Tosi hyvä lista ja tunnistan tuosta kaiken narsisti-isän tyttärenä. Kärsin asiasta edelleen 40-vuotiaana mm. PSTD:nä ja kroonisina fyysisinä sairauksina, vaikka toipumisen eteen on tehty kovasti töitä. Kokonaan en usko paranevani koskaan. Että sellainen "turvallinen" lapsuus, kun vanhemmat eivät sentään kamalasti menneet eroamaan :)
Suosittelen ap:lle Youtubesta kanavaa Narsisti vs Minä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kylläpä olet paskan miehen valinnut.
Näen punaista lukiessani näitä aivottomia ilkeilyjä. Joku läpeensä paha miesoletettu kommentoi joka ikiseen tarinaan saman. Luultavasti itse on niin p*ska ettei kukaan edes pitkällä tikulla koskisi. Surullinen totuus on että ilkeä ihminen salaa ilkeytensä parinmuodostusvaiheessa, esittää parempaa kuin onkaan. Siis huijaa. Vasta sitten kun toinen on kiikissä, pääsee helvetti irti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Naurelee. Tulee mieleen naapurin eukko, joka pyöräytti 3 tenavaa ja päätti sitten, ettei jaksa olla niitten kanssa ja muutti muualle.
Asiaan: vika on tietysti miehessäsi ja sinussa ei ole mitään vikaa. Tämänhän halusit täältä lukea.
No itseasiassa en halunnut. Päinvastoin toivoin ja toivon edelleen, että meitä tuntemattakin joku voisi antaa vinkkiä mistä miehen käytös voi johtua ja mitä voisin itse tehdä toisin (eromahdollisuuden toki itsekin ymmärrän). Toivoin siis rehellisiä ja asiallisia vastauksia. Sinulta sellaista en valitettavasti saanut.
Minäkin mietin pää sauhuten mistä miehen vastaava ja pahempikin käytös johtui lapsen syntymän jälkeen, mutta tajusin syyn siihen vasta eron jälkeen, kun olin saanut riittävästi etäisyyttä kai
Minulla sama, otan osaa! Myöskin isä se narsku. Muistan, kun 11-vuotiaana koulussa opin, mitä tyranni tarkoittaa ja ajattelin heti, että tuohan on mun iskä.
Me kaikki lapset, keski-ikäisiä, olemme työkyvyttömiä, perheettömiä sinkkuja. Ja meillä ei edes ollut alkoholismia, fyysistä väkivaltaa, ei edes tupakoitu. Oli vain yksi päävikainen tyyppi terrorisoimassa kaikkia 24/7. Tuossa, kun elää vähintään 20 vuotta, ei ihme, että omakin pää saa jonkun vian.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sinä olet se kutä valitsee pysyä tuossa suhteessa. Et ole uhri vaan aktiivisesti jäät kuulemaan henkistä väkivaltaa. Samalla altistat lapset sille että he oppii, näin on ok.
Ei se ero aina ihan tuosta vaan että lähdet menemään. Siinä täytyy ajatella myös lapsia. On siitä paljon tutkimusnäyttöäkin miten haitallisesti vanhempien ero vaikuttaa lasten henkiseen hyvinvointiin. Toki jos ei muu auta niin sitten, mutta se viimeinenkin oljenkorsi tulisi käyttää. Itse ainakin haluaisin myös antaa lapsilleni sellaisen mallin, että isoista vaikeuksista selvitään eikä vain luovuteta.
Totta. Ja luultavasti mies jatkaa samaa käytöstä uudessakin suhteessa alkuhuuman jälkeen. Onko lapsille parempi elää äidin ja isän kanssa vaiko aina uusien ja uusien vanhempipuolien? Hyvin usein samat ongelmat toistuvat uusissakin suhteissa, koska aikuiset ihmiset harvoin muuttuvat perusluonteeltaan. Vaatisi hyvin pitkää ja intensiivistä terapiaa ja vastuunottoa, harva sellaista jaksaa ja siihen kykenee enää keski-iässä.
Vierailija kirjoitti:
Suosittelen ap:lle Youtubesta kanavaa Narsisti vs Minä.
Joo, tuo on hyvä kanava, joskin videot on aika pitkiä. Jos kaipaa lyhyempiä tietoiskuja, suosittelen ehdottomasti Danielle Radinia, jonka videot on max 3 minuuttia ja tiukkaa asiaa:
https://www.youtube.com/channel/UC5i5UgZS1dBxvhd3Yw7Posw
Yleisesti parisuhteiden ongelmiin pureutuu erittäin tehokkaasti kanava Jimmy on Relationships:
https://www.youtube.com/@JimmyonRelationships
Jimmyn tyyli lähestyä parisuhteiden haasteita ja ongelmia on ihan omaa luokkaansa. On tuntunut hirveän vapauttavalta, että videoita katsoessa pystyn jopa nauramaan, vaikka niissä käsitellään oman elämän kipupisteitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kiinnostukseni aloitukseen loppui siinä vaiheessa kun mainittiin matka ulkomaille. Silkkaa idiotismia lähteä kolmen pienen lapsen kanssa ulkomaille, jos on kitinää parisuhteessa. Kotimaassakin on rantoja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sinä olet se kutä valitsee pysyä tuossa suhteessa. Et ole uhri vaan aktiivisesti jäät kuulemaan henkistä väkivaltaa. Samalla altistat lapset sille että he oppii, näin on ok.
Ei se ero aina ihan tuosta vaan että lähdet menemään. Siinä täytyy ajatella myös lapsia. On siitä paljon tutkimusnäyttöäkin miten haitallisesti vanhempien ero vaikuttaa lasten henkiseen hyvinvointiin. Toki jos ei muu auta niin sitten, mutta se viimeinenkin oljenkorsi tulisi käyttää. Itse ainakin haluaisin myös antaa lapsilleni sellaisen mallin, että isoista vaikeuksista selvitään eikä vain luovuteta.
Totta. Ja luultavasti mies jatkaa samaa käytöstä uudessakin suhteessa alkuhuuman jälkeen. Onko lapsille parempi elää äidin ja isän kanssa vaiko aina uusien ja uusien vanhempipuolien? Hyvin usein samat ongelmat toistuvat uusissaki
Ai meinaatko että lapsille olisi parempi, että on yksi koti, jossa on jatkuvasti huono ilmapiiri ja henkistä väkivaltaa, verrattuna siihen että lapsilla olisi kaksi kotia, joista edes toisessa olisi rauhallista ja sopuisaa ja turvallinen ilmapiiri?
Täällä on ollut tänään tällainenkin keskustelu, kannattaa vilkaista sitä, jos kuvittelee että lasten takia olisi parempi pysyä huonossa suhteessa:
https://www.vauva.fi/keskustelu/5547427/hs-hyvissa-perheissa-kasvaa-lap…
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä jäin miettimään, että kuka sen nuorimmaisen lapsen halusi? Ja miksi? Eikö tämä käytös ollut nähtävillä jo aiemmin?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oletko ottanut asian puheeksi?
En ihan lähiaikoina. Viimeksi taisi mennä riidaksi Täytyy nyt nostaa kissa pöydälle varovasti😂
Minä pikemminkin räjähtäisin kunnolla ja kertoisin, miten uskomattoman loukkaavaa on kuunnella päivästä toiseen moista pikkumaista nillitystä. Voi jopa olla, ettei mies tajua käytöstään, vaan itsekin arjesta väsyneenä urputtaa herkästi stressiään purkaakseen. Heitä kissa pöydän sijasta kattoon, niin mies ehkä havahtuu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Käytä ensi kerralla kappalejakoja. Tekstiseinää oli hankala lukea ja se poistaa myötätuntoa asiaasi kohtaan, koska kappalejakojen puute antaa usein sellaisen kuvan, että kirjoittaja vain vuodattaa epäolennaisuuksia tai jankuttaa.
Tässähän ei kuitenkaan ole niin, vaan aloituksesi on ihan asiaa. Sinun ei pitäisi joutua tekemään kaikkea yksin ja kestää vielä miehen valitusta sen päälle. Ongelmana on, että tuollaiset miehet eivät yleensä ymmärrä olevansa väärässä ja muuta tapojaan, vaikka heille kuinka perustelisi tai osoittaisi asian oikean laidan.
Vaihtoehtoina on siis joko ero tai kuormittavassa suhteessa jatkaminen. Kumman valitset?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oletko ottanut asian puheeksi?
En ihan lähiaikoina. Viimeksi taisi mennä riidaksi Täytyy nyt nostaa kissa pöydälle varovasti😂
Ei taida niin taitavaa ihmistä ollakaan, joka saisi tiikerin nostettua pöydälle varovasti. Mitä tapahtuu jos kettuilet takaisin? Minusta tuossa ukkoa vaivaa alemmuudentunto, koska oikeasti sinä olet onnistunut perustelemaan kaikki ohjeistuksesi hänelle, ja hän tajuaa itse olevansa kodinpyörittäjänä hölmö sinuun verrattuna. Joten hän kostaa. Ei välttämättä tajua itse, mitä on tekemässä. Toinen vaihtoehto, hän on lääpällään johonkin toiseen ja etsii sinusta vikaa oikeuttaakseen ärtymyksensä.
No ei kannata alentua samaan mitä mies. Asiallisesti keskustelemalla pitäisi asia hoitua. Se vaatii sinulta paljon, selkärankaa.
Ymmärrettävää on, kun on perheessä paljon pieniä lapsia, että elämäntilanne on muuttunut ja se vaatii mieheltä sopeutumista. Kuitenkin pitäisi ottaa vastuu omasta käytöksestään.
Täällä nyt kovasti heitetään narsismikorttia pöytään. Aika laiha on aineisto, josta tietoa ammennetaan.
Mies on turhautunut ja käyttäytyy itsekkäästi. Syitä emme tiedä. Ehkä purkaa vaan pahaa oloaan helpompaan kohteeseensa, eli vaimoonsa.
Olennaista olisi tietää parisuhteen / perheen historiasta enemmän ennen isompien tulkintojen tekemistä.
Miksi sulla on kolme lasta urpon kanssa joka ei halua lapsia hoitaa.
Minusta on erittäin epänormaalia käytöstä sietää tuollaista ärähtämättä vastaan.
Mitä sinä pelkään? Sitäkö, että mies suuttuu ja jättää sinut yksihuoltajaksi? Mutta sinähän olet yksinhuoltaja jo nyt! Eron jälkeen se äijä ei yhtenään mäkättäisi jostakin.
Alue: Aihe vapaa
Samanlainen olet tosin itsekin, kun kielenkäyttösi on tuollaista.