Kohosiko arvoni nyt? (yksinhuoltajuudesta ym..)

Alkanu ihan hirveesti tökkiä jatkuva yksinhuoltajien mollaaminen, ihan kuin olisivat jotenkin alempaa kastia.

Itse olen ollut useamman vuoden " yhteishuoltajuudessa" , mutta käytännössä hoitanut lapset itse. Eivät ole siis kertaakaan olleet isillä, eikä isistä ole ollut muutenkaan apua. Olin oikein tyytyväinen tilanteeseen ja lasten kanssa sujui hyvin.



Nyt olen kuitenkin vuosien jälkeen muuttanut yhteen miehen kanssa ja naimisiin menossa.



Alkanut vaan ärsyttää nyt, että koetaanko nyt jotenkin ihmisarvoni parantuneet? Tuliko minusta parempi? Jne.



Itse olisin pikemminkin huolissani huonoissa suhteissa elävistä pariskunnista ja heidän lapsistaan kuin yksinhuoltajaperheistä.



Viime aikoina paljon miettinyt parisuhdeasioita ja katsellut ympärillä olevia liittoja ja toden totta, useimmat niistä aika kehnoja. Ihmiset näyttävät tyytyvän huonoihin puolisoihin ja onnettomaan perhe-elämään, sääli!