Kasarilla ala-asteella luokassamme oli lasipurkeissa sikiöitä eri kehitysvaiheissaan, myös täysikasvuinen myös luuranko oli ja pääkallo
Ysärin alussa palasin erään harrastuksen myötä vanhaan kouluni ja siellä eräässä varastossa nuo sikiöt ja pääkallo olivat, luurankoja käytimme rekvisiittana harrastuksessani (no kerron, se oli bändimme lavakalustoa ja maskotti keikoilla).
Tuohon aikaan biologiaa opetettiin tuollaisilla välineillä ja kyllähän siinä oppi ymmärtämään vaikka sikiönkehitystä ja käytetyistä linnuista ja eläimistä oppi hyvin nuo lajit tunnistamaan. Aina kun menee vaikka jollain joku luu poikki niin heti muistaa sen luokkamme luurangon.
Mitähän noille on Suomen kouluista tehty, onko haudattu hautausmaalle vai menevätkö vaan biojätteeseen remonttien yhteydessä?
Muistan kuinka varovasti noista piti pölyt pyyhkiä luokanvalvojien välitunneilla, tosin vain kerran viikossa niitä puhdistettiin.
Kommentit (68)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap, olitko huoraaville tytöille tarkoitetulla apukoulun erityisluokalla?
Tämmöisen viestin päätit sitten kirjoittaa. Oli varmaan ikävä ja rahvaanomainen viikonloppu sulla.
No ei ollut!
Ja nämä ovat erinomaisia opetusvälineitä. Varsinkin täytetyt linnut.
"Ne kansakouluaikaan hankitut luurangot oli ihan oikeita. "
Tuskin olivat. Jotkut ihan vanhimmat itsenäistyminen jälkeen ovat voineet ollakin. Kansakouluja oli 1960-luvulla varmaan lähemmäs 5000 kpl joten melkoinen määrä vainajia siinä olisi pitänyt hyödyntää että joka kouluun olisi oikea riittänyt.
Meille opetti muumio historiaa yläasteella.
Ei todellakaan ollut, ap ei ole ihan realiteeteissa.
Aitoja kaloja avattiin kasarilla ja niillehän piti yökkiä vähintään muodon vuoksi. Lehmä keuhkot oli myös näytillä ja niihin piti koskea. Hiirtä keitettiin tunnilla.
Muistan 60-luvulla luokassa kiertäneen jonkun saksalaisen kaatuneen sotilaan pääkallon. Ei sitä sen enempää ihmetelty.
Vierailija kirjoitti:
Kauheaa. Pitäisikö ne haudata asianmukaisesti tai saattaa muualle. Steiner-koulussa raadeltiin haisevia kaloja biologiantuntien nimessä, tosin kala oli onkimisen jälkeen tapettu.
Meillä oli tämä kalajuttu ihan tavallisessa yläkoulussa vielä 2010-luvulla. Lisäksi tutkittiin oikeita lampaan keuhkoja. En ole osannut pitää kovin pöyristyttävänä.
Oli meidänkin yläkoulussa aito luuranko ja todella kehittynyt oikea sikiö purkissa. Kys. koulu oli perustettu vuonna 1921 ja ehkä ne sitten olivat jostain tosi vanhoista kokoelmista peräisin? En tiedä liekö noita enää siellä, olen itse päässyt yläkolusta vuonna 1991.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vuonna 1981, jolloin suurinta osa palstasta kiikutettiin yksisoluisina isänsä mukana, kiersi meidän luokassa ihmisen
Typerys. Ei isän mukana vaan äidin. Sinut muodostanut munasolu oli jo aikanaan äidin äitisi kohdussa kun oma äitisi kehittyi. Siittiönä puolet sinusta on sen sijaan ollut vain hetken.
Munasolut eivät lillu vuosikausia kohdussa, vaan munasarjoissa. Typerys.
Ristimäen kansakoulussa Turussa oli aito luuranko.
Meidän ala-asteella, joka oli vanha perinteinen koulu, oli ihan oikeasti jotain käärmeiden ruumiita tms. lasipurkeissa koulun käytävällä olleessa vitriinissä. Niitä aina ohimennen ällöteltiin. Purkeissa oli jotain kellertävää lientä jossa ne lilluivat.
Blogini: https://ilouutinen.blogspot.fi/
Kävin yläasteen kahdeksankymmentäluvun lopussa ja biologian luokassa oli teini-ikäisenä kuolleen huutolaispojan luuranko. Sittemmin luuranko poistettiin opetuskäytöstä eettisistä syistä. Jossain vaiheessa 2000-luvun alkupuolella luut saivat kristilliset hautajaiset ja pääsivät kirkkomaan kätköihin.
.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vuonna 1981, jolloin suurinta osa palstasta kiikutettiin yksisoluisina isänsä mukana, kiersi meidän luokassa ihmisen pääkallo. Koulumme kokoelmissa oli abortoitu tai abortoitunut sikiö.
Kuule, sun olisi kannattanut olla biologian tunneilla paremmin hereillä. Suhun johtanut solu oli äidilläsi jo hänen syntyessään mutta ei isälläsi. Munasolut kehittyvät jo tyttösikiöllä. Sen sijaan siittiöt ei säily pitkää aika, ne ei ole mitään vuosia odotellut missään.
Eli puolet jokaisesta ihmisestä on äitinsä ikäistä. Jännä juttu.
Vierailija kirjoitti:
Kävin yläasteen kahdeksankymmentäluvun lopussa ja biologian luokassa oli teini-ikäisenä kuolleen huutolaispojan luuranko. Sittemmin luuranko poistettiin opetuskäytöstä eettisistä syistä. Jossain vaiheessa 2000-luvun alkupuolella luut saivat kristilliset hautajaiset ja pääsivät kirkkomaan kätköihin.
Tällaisia urbaanilegendoja on kouluissa kerrottu aina. Ei kannta uskoa ihan niitä kaikkia. Samaa sarjaa kuin koulumatkalla pakkasella jäätyneet aivot.
.
Vierailija kirjoitti:
Linkin sisältö:
Sata vuotta sitten kuollut ihminen ei ole näyttelyesine selvitimme mihin opetuskäytöstä poistuneet luurangot menevät
Vielä muutamia vuosikymmeniä sitten moni koululainen katseli luokan nurkassa seisovaa aitoa luurankoa. Nyt ihmisluut eivät kelpaa näytille.
Aito ihmisluuranko biologian luokan nurkassa ei vielä muutama vuosikymmen sitten ollut lainkaan tavaton näky. Sittemmin ajatus opetusvälineen eettisyydestä on muuttunut ja monet koulut ovat hankkiutuneet luurangoista eroon.
Aidossa luurangossa näkyvät elämän jäljet: taudit, kolhut, puutokset ja murtumat.
Vaikka Nestorin henkilöllisyydestä ei ole säilynyt minkäänlaisia vihjeitä, luurangon alkuperästä voi päätellä jotakin. Luut on liitetty yhteen taidokkailla niiteillä, jotka paljastavat kyseessä olevan todennäköisesti tehtaassa koottu opetusluuranko.
Opetusluurankojen kokoaminen oli 1800-luvun Euroopassa teollisuudenala.
Luurankoja ja yksittäisiä luita on saanut tilata katalogin kautta. Suomeenkin niitä tilailtiin ainakin 1900-luvun puoliväliin asti
Pötyä ja paksua scheissea ap:lta.