Sanaton viestintä. Mitä tarkoittaa kun

Niin aattelinki mut en oo mestari sanattomassa viestinnässä niin halusin tarkistaa/kuulla muita teorioita.

Vierailija kirjoitti:

Riitahan se. Sitähän sä hait. 

 

miks tää lainaus ei toimi kunnolla.. mut siis

Niin aattelinki mut en oo mestari sanattomassa viestinnässä niin halusin tarkistaa/kuulla muita teorioita.

🤣🤣🤣🤣🤣🤣🤣🤣🤣🤣🤣🤣🤣🤣🤣

Keittiöpsykologian helmiä. 

Mitä väliä?!

Jotain kaunaa toiste ihmistä kohtaan.

Vierailija kirjoitti:

Ok kerron tarkemmin. Tää tuijottaja istuu ja katsoo kun tää toine ihminen kävelee häntä kohti. Kävely kestää ehkä 30 sekuntia, ja kun tää on jo aika lähellä, nii tää joka istuu ja tuijottaa, alkaa yhtäkkiä räpeltää käsiä ja kynsiä. ei pitäs olla ujosteluakaan koska ovat jo tunteneet toisensa toista vuotta. Kävelijä ei pysähdy hänen luo vaan jatkaa matkaa ohi, koska vie jotain tavaraa paikolleen. 

Voin oikein hyvin kuvitella tekeväni noin. Ajattelen jotain, vaikka niitä banaaneja ja katseeni kiinnittyy johonkin liikkuvaan, jos se liikkuva asia tulee liian lähelle, niin ajatteluni keskeytyy ja pitää saada katse johonkin muuhun liikkuvaan, jos ei muuta ole, niin omat kädet ajavat asian. En siis varsinaisesti kiinnitä mitään huomita siihen mihin silmäni ovat nauliutuneet, koska olen keskittynyt pohtimaan jotain. Jos tarpeeksi hyvin minut tuntee, niin tietää että voin näyttää hyvinkin kiinnostuneelta ufon laskeutumisen seuraamisesta, koska silmät seura liikettä, mutta tilanteesta muistaisin vaan ne banaanit mitkä unohdin ostaa sekä mitä voisi tehdä ruuaksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ok kerron tarkemmin. Tää tuijottaja istuu ja katsoo kun tää toine ihminen kävelee häntä kohti. Kävely kestää ehkä 30 sekuntia, ja kun tää on jo aika lähellä, nii tää joka istuu ja tuijottaa, alkaa yhtäkkiä räpeltää käsiä ja kynsiä. ei pitäs olla ujosteluakaan koska ovat jo tunteneet toisensa toista vuotta. Kävelijä ei pysähdy hänen luo vaan jatkaa matkaa ohi, koska vie jotain tavaraa paikolleen. 

Voin oikein hyvin kuvitella tekeväni noin. Ajattelen jotain, vaikka niitä banaaneja ja katseeni kiinnittyy johonkin liikkuvaan, jos se liikkuva asia tulee liian lähelle, niin ajatteluni keskeytyy ja pitää saada katse johonkin muuhun liikkuvaan, jos ei muuta ole, niin omat kädet ajavat asian. En siis varsinaisesti kiinnitä mitään huomita siihen mihin silmäni ovat nauliutuneet, koska olen keskittynyt pohtimaan jotain. Jos tarpeeksi hyvin minut tuntee, niin tietää että v

heh. Hyvä pointti tääki. 

Yleensä ajatuksissaan voi katsoa mitä vain, tavallaan näkemättä. Keskittyminen on juuri tätä, on "ratkaisemassa" juuri jotain eikä halua silloin keskustelua.

Joskus katsominen on myös siihen havahtumista, ettei ole mitään sanottavaa, ei mitään yhteistä, yhteistyöstä ei tule mitään tms.

Yksi mahdollisuus on vielä se, että on joku hankala asia, mikä pitäisi pystyä sanomaan, mutta kun ei löydy sanoja, tai ei tiedä, miten asian ilmaisisi tai pelkää reaktiota. Ilmaisun vaikeus, asian käsittely omassa päässä on vielä kesken ja pelko.