Onko reilu tilanne? Tulojenjako parisuhteessa
Mies käy töissä, nainen elää tuilla. Muuttavat yhteen. Sovitaan, että vuokra jaetaan tasan. Nainen menettää asumistuen ja maksaa jäljelle jääneistä tuistaan puolet vuokrasta.
Lopputulos on, että miehen elintaso nousee ja naisen elintaso LASKEE PUOLEEN siitä mitä se oli. Tiedän oikeasti tällaisen pariskunnan ja pitävät tätä reiluna.
Kommentit (45)
Joutuuhan se mies tekemäänkin jotain elintasonsa eteen, toisin kuin nainen. Jos nainen haluaa parempaa elintasoa, niin varmaan sitten hänkin hakeutuu töihin. Miksi toisen pitäisi maksaa enemmän ihan vaan siksi, että toisella on vähemmän rahaa? Miten se sen työssäkäyvän vika on, jos nainen ei käy töissä?
Miten niin naisen laskee? Menettää asumistuen mutta maksaa vain PUOLET VUOKRASTA. Eli vähemmän kuin ennen. Tuskin oli koko vuokraa saanut asumistukena.
Meillä ei ole parisuhteessa tulonjakoa, jaamme vain menoja, eikä niitäkään kuin yhteiset.
On reilua jos tyhmä nainen suostuu tuollaiseen.
Vierailija kirjoitti:
Minulle kävi aikoinaan näin. Olin leski ja sain leskeneläkkeen asumistukineen, yhteenmuuton jälkeen menetin kaikki eläkkeeni ja asumistuen.
Puoliso tienasi yli 100.000 euroa vuodessa, minä opiskelin ja elin köyhänä. Menot menivät tietenkin 50/50.
Puolisolla oli kallis maku, ei kelvannut mm halvin jauheliha tai talouskyljykset.
Valmistumisen jälkeen pääsin työelämään, mutta vuosituloni ovat vain 65.000 euron tasoa, olen edelleen puolisoani köyhempi, enkä voi tehdä samoja asioita kuin hän.
Monet läheiset ja vieraat olettavat, että vauraampi puoliso jotenkin elättäisi minua, mutta se ei pidä paikkaansa.
Onko joskus muka leskeneläkkeen menettänyt muuttamalla yhteen jonkun kanssa? Outoa.
Kai se mies on sen arvoinen. Olen kateellinen tuollaisille naisille, joilla on niin ihana mies, että on reilua maksaa puolet.
Olisko kuitenkin oikeampi kysyä menojen jakamisesta. Eihän tuossa tuloja jaeta millään tavalla, vaan nainen käyttää kaikki tulonsa, mies ei. Tilanne kärjistyy monessa tasajako-perheessä siinä vaiheessa, kun syntyy lapsia. Äiti huolehtii kaikista lasten tarpeista omilla rahoillaan, myös hoitovapaalla. Mies elää edelleen poikamieselämää ja uskoo, että kyllä vaimon tilille tuleva lapsilisä kattaa kulut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Surullista mutta edelleen tänä päivänä moni nainen hyväksyy tämän normaalina. Lisäksi moni maksaa tuista yhteisten lasten menot ja vaatteet sekä kantaa ruokakaupasta omasta rahastaan ruokaa koko perheelle. Lopputulos, (usein) pienempituloinen nainen elää köyhyysrajalla ja mies kerryttää mukavasti omaisuutta. Pitäkää puolenne naiset, älkää alistuko taloudelliseen väkivaltaan ja hyväksikäyttöön.
Surullista, miten naiset huutavat tasa-arvon perään, mutta silti yrittävät lompakkoloisia. Ei mitään itsekunnioitusta. Omillaan pitää pärjätä, eikä antautua miehen taloudelliseen suojaan.
Se sopii, kun omillaan pärjäävä ei menetä tukiaan miehen tulojen vuoksi. Ei siitä ole kovin pitkä aika, kun työttömyyskorvauksissa otettiin huomioon puolison tulot muissa paitsi ansiosidonnaisessa.
Miksi ryhtyä parisuhteeseen, jos ei rakasta toista sitä vertaa, että sallii saman elintason kuin on itsellä? Tai siis jos se puoliso ei salli vaan vaatii menojen tasajakoa tuloista riippumatta?
Vierailija kirjoitti:
Joutuuhan se mies tekemäänkin jotain elintasonsa eteen, toisin kuin nainen. Jos nainen haluaa parempaa elintasoa, niin varmaan sitten hänkin hakeutuu töihin. Miksi toisen pitäisi maksaa enemmän ihan vaan siksi, että toisella on vähemmän rahaa? Miten se sen työssäkäyvän vika on, jos nainen ei käy töissä?
Ei tässä ole viasta kyse vaan siitä, että perheessä pitäisi olla kaikilla sama elintaso. Olen ehkä vanhanaikainen, mutta minä yrittäisin järjestää rakastamalleni puolisolle yhtä hyvän elintason kuin itselleni. Perusoletus on tietenkin se, että rakastaisin puolisoani.
Siksi toisen pitäisi maksaa enemmän, että molemmilla olisi yhtä hyvä elintaso ja muutenkin yhteinen elämä. Se toinen puoliso voi olla pienituloisempi monesta muustakin syystä kuin vain siksi, että hän on nainen. Mies voi opiskella, sairastua, jäädä työttömäksi tai eläkkeelle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulle kävi aikoinaan näin. Olin leski ja sain leskeneläkkeen asumistukineen, yhteenmuuton jälkeen menetin kaikki eläkkeeni ja asumistuen.
Puoliso tienasi yli 100.000 euroa vuodessa, minä opiskelin ja elin köyhänä. Menot menivät tietenkin 50/50.
Puolisolla oli kallis maku, ei kelvannut mm halvin jauheliha tai talouskyljykset.
Valmistumisen jälkeen pääsin työelämään, mutta vuosituloni ovat vain 65.000 euron tasoa, olen edelleen puolisoani köyhempi, enkä voi tehdä samoja asioita kuin hän.
Monet läheiset ja vieraat olettavat, että vauraampi puoliso jotenkin elättäisi minua, mutta se ei pidä paikkaansa.
Onko joskus muka leskeneläkkeen menettänyt muuttamalla yhteen jonkun kanssa? Outoa.
Minun käsittääkseni leskeneläkkeen on aina menettänyt, jos on mennyt uudestaan naimisiin. "Susiparina" eläessä ei olisi menettänyt.
Vierailija kirjoitti:
Miten niin naisen laskee? Menettää asumistuen mutta maksaa vain PUOLET VUOKRASTA. Eli vähemmän kuin ennen. Tuskin oli koko vuokraa saanut asumistukena.
Se uusi vuokra on tietenkin isompi kuin yksinasujan.
Hänelle jää käyttörahaa kuukausittain vähemmän kuin ennen.
En vaan käsitä miten joku nainen alistuu tuollaiseen. Ei mitään järkeä.
Vierailija kirjoitti:
Miten niin naisen laskee? Menettää asumistuen mutta maksaa vain PUOLET VUOKRASTA. Eli vähemmän kuin ennen. Tuskin oli koko vuokraa saanut asumistukena.
Mitä logiikkaa tämä on?
Nainen on ennen käyttänyt koko asumistukensa ja osan muusta tuestaan vuokraan. He muuttavat yhteen, vuokra mahdollisesti jopa tuplaantuu, joten hän joutuu sitten maksamaan koko osuutensa siitä muusta tuestaan. Todellakin jää vähemmän käteen kuin ennen.
Vierailija kirjoitti:
Minulle kävi aikoinaan näin. Olin leski ja sain leskeneläkkeen asumistukineen, yhteenmuuton jälkeen menetin kaikki eläkkeeni ja asumistuen.
Puoliso tienasi yli 100.000 euroa vuodessa, minä opiskelin ja elin köyhänä. Menot menivät tietenkin 50/50.
Puolisolla oli kallis maku, ei kelvannut mm halvin jauheliha tai talouskyljykset.
Valmistumisen jälkeen pääsin työelämään, mutta vuosituloni ovat vain 65.000 euron tasoa, olen edelleen puolisoani köyhempi, enkä voi tehdä samoja asioita kuin hän.
Monet läheiset ja vieraat olettavat, että vauraampi puoliso jotenkin elättäisi minua, mutta se ei pidä paikkaansa.
Eli teit aika typerästi siinä vaiheessa kun opiskelit.
No itsehän se nainen on halunnut muuttaa yhteen miehen kanssa. Ei kai kukaan ole sitä pakottanut.
Ei ole reilu tilanne, ei ole reilu mies vaan mies vaikuttaa itsekkäältä ja aika paskalta... mutta eipä tuo nainenkaan mikään järjen jättiläinen ole. Etenkin jos hän itse kokee, että tilanne on reilu.
Kaksi tyhmää löytäneet toisensa, onnea heille. Nainen eläköön köyhyydessä jos ei osaa parempaa vaatia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä en tajua miksi kukaan muuttaa kenenkään kansaa yhteen, jos kuluja ei jaeta tulojen mukaan. Tekeekö ne tota tasajakoa vielä, kun tulee lapsia?
Tekee ja se on poikkeuksetta nainen joka maksaa yksin kaiken lapsiin liittyvät kulut. Miksi tähän naiset edelleen suostuu en vaan ymmärrä. Tyhmyys siinä on taustalla eikä mikään muu.
No hehheh. Meillä mies maksoi aina enemmän ja maksaa eron jälkeenkin. Nainen on elämäntapatyötön.
Vierailija kirjoitti:
Mä en tajua miksi kukaan muuttaa kenenkään kansaa yhteen, jos kuluja ei jaeta tulojen mukaan. Tekeekö ne tota tasajakoa vielä, kun tulee lapsia?
Suomalaisten miesten mielestä pitäisi aina mennä 50/50, patsi lasten kulut maksaa äiti.
Aika yleistä tuntuu olevan. Mun työkaveri kertoi että heillä, kuten myös meillä, mies söi parempaa ruokaa kun siihen oli rahaa. Mulla nykyään ex, työkaverista en tiiä.
Kaffebulla kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Surullista mutta edelleen tänä päivänä moni nainen hyväksyy tämän normaalina. Lisäksi moni maksaa tuista yhteisten lasten menot ja vaatteet sekä kantaa ruokakaupasta omasta rahastaan ruokaa koko perheelle. Lopputulos, (usein) pienempituloinen nainen elää köyhyysrajalla ja mies kerryttää mukavasti omaisuutta. Pitäkää puolenne naiset, älkää alistuko taloudelliseen väkivaltaan ja hyväksikäyttöön.
Muistakaa myös työssäkäyvät miehet, että älkää lähtekö perhettä perustamaan työttömän sossupumminaisen kanssa, saatte olla vain lompakkona. Tällaisia naisia on yllättävän paljon jotka eivät ole valmiita tekemään töitä oman perheen eteen.
Kerrankin Kaffebullan kanssa samaa mieltä.
Myöhäistä minulle tulla kertomaan, kun sen virheen olen jo tehnyt ja maksan seurauksia vielä kauan, vaikka erosta kohta 10 vuotta. Mutta toista kertaa en sentään alistu.
Surullista, miten naiset huutavat tasa-arvon perään, mutta silti yrittävät lompakkoloisia. Ei mitään itsekunnioitusta. Omillaan pitää pärjätä, eikä antautua miehen taloudelliseen suojaan.