Pidättekö te siitä, jos töissä puhutaan tunteista?
Vai onko sellainen syytä pitää työpaikan ulkopuolella?
Positiivisista tunteista on tietysti helppo puhua, mutta entäjos pitäisi puhua työhön ja työyhteisöön liittyvistä negatiivisista tunteista?
Kommentit (16)
Entä parannusehdotukset palautelomakkeella tai joku muu systeemi. Eri asia tekeekö se firma tai pomo sille jotain. Vai työntekijät. Olisi hyvä jos saa sanoa vaikka jos koskee tai on kipeä, tai tuntuu joltain. Jos olisi joku joka voi jutella kivasti, tukea. Ettei koe sitä huonona heti.
No en. Jos on pakko puhua niin sitten työasioita tai sitten jos ei ole mitään asiaa niin vitsejä
Ei puhuta mistään tunteista. Pelkästään työasiosta. Työkavereiden kanssa työkaverivälit. En koskaan ikinä vapaa-ajalla tapaa työkavereita. Töissä tehdään töitä ja tehdään kunnolla. Ei se oo mikään terapiapalvelu jossa jauhetaan joutavia. Työkaverit on työkavereita, ystäville voi sitten avautua jos ne jaksaa kuunnella.
Riippuu vähän missä yhteydessä ja missä piirissä. Jos jossain isossa tilaisuudessa tai muuten vain puolituttujen kanssa aloittaa jonkun vakavan omien tunteiden analyysisession... jos koko ajan purkaa negatiivisuuttaan muihin... ei kiitos. Mutta normaalisti on ok sanoa että huono päivä, väsyttää tai huonosti hoidettu joku asia, huumorilla tai asiallisesti.
Itsekin haluaisin puhua vain työasiaa, mutta jos työyhteisö on tosi tulehtunut, niin silloin lienee parempi siitä puhua kuin vaan ollamöllöttää. -ap
Tietenkin. Rakennustyömailla ilmapiiri oikein vapautuu kun yksi alkaa puhumaan miten paljon muut merkitsevät ja kuinka tuntee yhteisöllisyyttä kun saa puhua näistä asioista meidän kanssamme.
T:Pera
Tässä ketjussa myös sivutaan aihetta https://www.vauva.fi/keskustelu/5539801/kannattaako-tyokavereiden-kanss…
Tunteista puhumista kai sekin on, kun jututan perehdytettäviäni siitä, miltä heidän työn aloittamisensa on tuntunut ja onko ollut vaikeuksia, ja tuntuuko että alkaa oppia ja sopeutua.
Mun on hyvänä työnjohtajana tiedettävä mitkä fiilikset ihmisillä on, jotta osaan säätää omaa toimintaani sen mukaan, esim voinko vaatia enemmän nopeammalla tahdilla vai onko toinen jo oppimiskykynsä äärirajoilla. Ja sekin että onko hänet otettu hyvin vastaan. Näin varmistan, että henkilö jää meille ja alkaa hyödyttää firmaa mahd nopeasti, ja ilmapiiri säilyy hyvänä.
Ihminen nyt vaan on tunneotus, ja sen kiistäminen on typeryyttä.
No en todellakaan. Tehdään niitä töitä ja en halua sinun mielenterveysterapiksi.
Hermot menis, jos pitää alkaa vielä terapeutuksi työkaverille.
En tykkää. Ällöttää jo kun teamsissa jotku laittaa sydämiä kun joku homma hoidettu tms.
Puistatus. Työ työnä.
Töissä tehdään töitä, ei se ole mikään woke-tapahtuma jossa "puretaan tunteita". Vielä vähemmän auttaisi kenenkään siviilissä omin voimin hankkiman "some-ahdistuksen" käsittely, jolla ei ole mitään tekemistä työn kanssa.
Kyllä nuo työyhteisön negatiiviset tunteet olisi pakko käsitellä, jos ei käsitellä, menee kyräilyksi ja lopulta on todella tulehtunut työyhteisö.