Nepsyt-sarja

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Nämä äidithän hirveästi pistävät vastaan huostaanotolle/sijoitukselle. Jos ovat niin kuormittuneita, kuten varmasti ovatkin, niin eikö se vaan ole hyvä juttu, että lapsi saa kasvaa jossain missä on resursseja luomaan lapselle sopiva ympäristö, ja äiti saa lepoa?"

Puhut aivan kuin kyseessä ei olisi lapselle todella traumatisoiva tapahtuma, jos viedään pois kotoa ja pois vanhemman luota. Ikinä en altistaisi lastani sellaiselle vain siksi, että saisin itse lepoa. 

Selaa sivu tai pari taaksepäin, niin puhuttiin kuinka sijoitus teki hyvää jollekin sarjan lapsista. Kantoi huonoa omaatuntoa, kun äiti halusi lapsen kotiin mutta lapsi voi paremmin muualla. Ei kaikkia nepsyjä pidä tietenkään sijoittaa muualle, haloo! Nyt puhutaan tästä sarjasta. Ja siitä onko kyseisillä henkilöillä paukkuja lasten kanssa pärjäämiseen. Tottakai asiat pitää saada sujumaan koulunkin

Katsoin kaikki sarjan osat ja siellä oli yksi perhe, missä sijoitus oli lapselle hyväksi hänen haasteidensa vuoksi eikä äidillä ollut osaamista kuten myönsikin. Muissa tapauksissa sijoitus ei tuonut apua eikä ollut vaihtoehto. Yhdessä tapauksessa apua toi sijoituksen kautta vaihtunut koulu, jossa oli tarvittavat tukitoimet koulussa. Koulun tukitoimien puutteen vuoksi koulukäynti ei onnistunut eikä sen vuoksi kouluakäymättömyys saa olla syy sijoitukseen kuten sarjassa kävi. Se on laitonta, mutta näin tapahtuu jatkuvasti. 

On yhteiskunnan rahojen ja resurssien hukkausa jokaikinen turha sijoitus. On järkyttävää katsoa miten lapsia sijoitetaan hyvistä perheistä ja vain siksi, että koulu ei ole hoitanut velvollisuuttaan tukitoimien suhteen. Tarvittavat tukitoimet kouluun tulee huomattavasti halvemmaksi yhteiskunnalle ja meille veronmaksajille kuin nämä älyttömät, julmat ja rahaa vievät sijoitukset.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hansin tapauksessa aika selvää, että on hyötynyt kotoa poissaolosta mutta äiti ei suostu tätä täysin hyväksymään. Siis sitä että kotona voisi olla jotain sellaista (rutiinienpuute tms) mikä ei ole Hansille hyväksi. Poika ei halua pahoittaa äidin mieltä.

En halua osoittaa syyttävää sormea ketään tiettyä ohjelman henkilöä kohtaan, mutta yleisellä tasolla huomaan sarjan äideillä näkyvän viitteitä masennuksesta. Mahdollisesti muistakin mt-häiriöistä. Vanhemman mielenterveysoireilu vaikuttaa lapseen luonnollisesti negatiivisesti. Etenkin, jos perheessä ei ole tasapainottamassa toista vanhempaa, jolla ei ole mt-ongelmia.

Miten itse pärjäisit yksin

Ei vanhempi kärsi mt-häiriöstä jos nepsyarki vie voimia? Samoin ei vastasyntyneen vauvan äiti ole mt-häiriöinen, vaikka vauva-arki on rankkaa ja se näkyy myös. Jotain rajaa tähän keittiödiagnosointiin sentään. Normaaleja ilmiöitä ei mt-häiriöitä.

Vierailija kirjoitti:

Kaffebulla kirjoitti:

Ei järkipuhe ja oma vastuun otto kiinnosta, helpompaa on mennä piiloon diagnoosien taakse.

Tuo on totta. Helpompi ulkoistaa syy itseltä pois.

Epävakaat vanhemmat ovat syy lapsen oireiluun, vanhempien pitäisi hoitoa hakea eikä lapsen. 

Ilmeisesti et katsonut sarjaa ollenkaan. Viiden tyttären äiti sarjassa on sankariainesta. En olisi itse pystynyt samaan.

Aika tyypillistä lyödä lyötyä tietämättä asiasta yhyään mitään. 

Hyvä sarja! Onnellisia loppuja odotellen...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nää nepsyt on nykyään niin yleistä, että pitäisi katkaista perinnöllinen osuus ja sehän on helppoa ku kielletään lisääntymästä.

Esim. Halla-aho on selvä nepsy autismin kirjolla. Sellainen yläpuolelle asettuva jankkaaja. Ja lapsia on molempien vaimojen kanssa. Yhteensä viisi (5) lasta.

 

Ja pakko- oireet. 

 

Ovat usein myös huippuälykkäitä. Mutta sosiaaliset taidot huonot.

Ei H-a ole mitenkään huippuälykäs vaan opiskellut tohtoriksi muinaisista kielistä, joihin erikoismielenkiinto. Muuten ei hahmota ilmiöitä eikä sosiaalista/yhteiskunnallista todellisuutta vaan on just sellainen jäykkä ja pinttyneen mustavalkoinen ajattelultaan. Anteeksi tuo musta. Määrittele, määrittele, jankkaa usein, kun ei hahmota asioita eikä ilmiöiden suhteita. Jotkut autistit on matemaattisesti lahjakkaita. Monet DI:t on nepsyjä. 

Vierailija kirjoitti:

Viisi lasta ja jokainen vaikeasti psyykkisesti sairas?? Olis pitänyt hälytyskellojen soida jo toisen (viimeistään  kolmannen) jälkeen ja ehdottomasti lisääntyminen seis. Järjetöntä touhua, ei voi muuta sanoa. Ja ylläri ylläri, ettei isää kuviossa. Se on näissä enemmän sääntö kuin poikkeus.

Niin, kysehän ei ole psyykkisestä sairaudesta. Ohjelmassa kerrotaan neurokirjon lapsista, joilla on siis jokin neuropsykologinen piirre. Aivot eivät toimi oikein, vaan aivojen hermoradoussa on jokin poikkeama. 

Hieno ohjelma. Itse katson siksi, että oppisin ymmärtämään erilaisuutta. Entistä enemmän. Koulusta on tuttua nuorista, kielämä on silti heillä erilaista.

Sankariäiti se viiden tytön äiti. Upea tyyppi. Samoin muut lastaan tukevat vanhemmat. 

Vierailija kirjoitti:

Huolestuttavaa kuinka paljon nykyään on näitä erityistä tukea tarvitsevia lapsia ja nuoria. 

Ennen ei osattu tehdä diagnooseja.

Lapsi leimattiin tyhmäksi, laiskaksi, oudoksi ja oppimattomaksi. Vanhemmat leimattiin huonoiksi kasvattajaksi.

Ei ilmiötä ole entistä enempää, siitä vaan tiedetään enemmän. Onneksi! Kiitos lääketieteelle ja neuropsykologialle! 

Kaffebulla kirjoitti:

Ei järkipuhe ja oma vastuun otto kiinnosta, helpompaa on mennä piiloon diagnoosien taakse.

Tarkoitatko, että selkeästi olemassa olevia asioita ei pitäisi tutkia ja diagnosoida? Entä jos lapsella olisi syöpä tai sydänsairaus? 

Tekisi hyvää sinulle oppia ymmärtämään ilmiöitä (lapsen käytös) ja niiden syitä ( nepsy). 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Täältä näköjään poistui kommenttini, että adhd ja muut autismin kirjon häiriöt ovat perinnöllisiä. Mitkä siinä on väärin todeta?! Onko nykyään enemmän näitä, kun kyseisen kirjon häiriöt ovat aidosti lisääntyneet vai diagnostisoidaanko niitä enemmän vai onko kyse valediagnooseista, kun asiantuntemus on heikkoa? Kaiken kaikkiaan on turha kuvitella, että sotesektorilta tai kouluista voisi mitenkään löytää resurssia kaikkien näiden tapausten hoitamiseen ja tukemiseen. 

 

Perinnöllisyysoletus pohjautuu suurelta osin kaksostutkimuksiin, jotka perustuvat oletukseen siitä, että kaksoset jakaisivat saman ympäristön. Todellisuudessahan lapsi "luo" aina omanlaisensa kasvuympäristön perustuen osittain synn

 

En väitä olevan asiantuntija, kävin vain läpi ihan alkeellisia perusasioita, jotka selittävät sitä tosiasiaa, miksi aivokuvantamistutkimuksia ei voi käyttää sen enempää ADHD:n kuin autisminkaan diagnostiikassa. Esimerkiksi Neuron-lehdessä ilmestyneessä artikkelissa Functional neuroimaging in psychiatry and the case for failing better (2022) aivotutkijat toteatava tämän saman asian hieman karkeammin: "Thus,it remains difficult to refute a critique that psychiatrys most fundamental characteristic is its ignorance, that it cannot successfully define the object of its attention, while its attempts to lay bare the etiology of its disorders have been a litany of failures (Scull, 2021)." 

Se että etuotsalohkon harmaan ja valkean aineen volyymin tilastollista ryhmätason poikkeavuutta ADHD-potilailla pidetään todisteena joissakin tutkijoiden tekemissä johtopäätöksissä tuon poikkeavuuden perinnöllisyydestä ei vielä riitä, vaan pitää ensin selvittää, onko tutkimuksessa kyetty erottamaan ei-synnynnäiset ympäristötekijät synnynnäisistä kehitysbiologisista poikkeamista Koska et linkannut kyseistä tutkimusta, niin on vähän vaikea sanoa, että millaiseen näyttöön tuo tulkinta pohjautuu. Todennäköisesti ei minkäänlaiseen, vaan perinnöllisyys oletetaan vain siksi, koska ADHD:n oletetaan olevan perinnöllinen ja näin saadaan yhteys sopimaan taustalla oleviin teoreettisiin oletuksiin sekä mahdollisesti rahoittajan intresseihin Tätä ei kuitenkaan yleensä tehdä, kuten totesin että sekoittavia tekijöitä ei kontrolloida. Jos haluat itse käydä läpi näyttöä liittyen varhaisiän stressin yhteydestä aivojen rakenteellisiin ja toiminnallisiin poikkeavuuksiin, voit lukea esimerkiksi vuonna 2018 julkaistun tutkimuskatsauksen Neurobiological programming of early life stress: Functional development of amygdala-prefrontal circuitry and vulnerability for stress-related psychopathology tai vuonna 2023 julkaistun tutkimuskatsauksen Early Life Stress, Hormones, and Neurodevelopmental Disorders. Poikkeamat etuotsalohkon volyymissa ovat ei-spesifejä ja yhteys on löydetty myös esimerkiksi psykoosisairauksiin. Vuonna 2014 julkaistussa tutkimuskatsauksessa The traumagenic neurodevelopmental model of psychosis revisited todetaan, että etuotsalohko on erityisen altis etenkin varhaislapsuuden traumaattisille kokemuksille  lukuisten eläinkokeiden mukaan: "Animal studies indicate that structural changes following severe stress include apical dendritic retraction and debranching, and reduced volume in ventral and medial prefrontal cortex and the anterior cingulate" 

Vierailija kirjoitti:

Kuuluuko tuo nepsyn oirekirjoon, että kiroillaan aivan hervottomasti, eikö vanhempi todella voi puuttua siihen? Puhun tuosta teinitytöstä. Kiroilee kuin merimies ja on todella uhmakas. Raskasta.

Kyse on Touretten oireyhtymästä. Siihen kuuluu kiroilu ja muu aggressiivinen puhe. Kyse on nimenomaan neutokirjosta, joka on hyvin erilaista eri ihmisillä. 

Vierailija kirjoitti:

Kyllä ei ennen ollut nepsyjä, Nykyajan vouhotusta. Lapset pitäis laittaa pottupellolle rauhottumaan.

Oli ja on aina ollut. Ennen lapsi leimattiin tyhmäksi ja oudoksi. Vanhemmat leimattiin huonoiksi, etenkin äiti. 

Onneksi lääketiede ja neuropsykologinen osaa nykyään tutkia ja diagnosoida. 

Vierailija kirjoitti:

Paljonko yhden nepsyn erityistarpeisiin on varaa pistää rahaa? 

Sen verran, että hän kuntoutuu ja pärjää elämässään, pystyy opiskelemaan ja tekemään töitä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Jossain vaiheessa pitää lopettaa lässytys ja alkaa vaatia lapseltaan jotain. Koko maailmaa ei voi muuttaa palvelemaan lapsen tarpeita, vaikka muutamalla nepsyllä ja varsinkin monella nepsyn vanhemmalla tällainen harha onkin."

Lempeästi herättäminen on ihan yhtä lailla heräämisen vaatimista, kuin tylysti herättäminen. Miksi se tylyys ja epäystävällisyys on sun mielestä välttämätöntä? Kukaan ei oleta, että se muu maailma on aina lempeä ja ystävällinen, mutta eihän se ole mikään syy siihen, että koko muun maailman lisäksi vielä omassa kodissakin pitäisi kärsiä. Siellä kodin ulkopuolella se nepsy joutuu jokatapauksessa aina kärsimään.

 

Miksi sun mielestä lapselle pitäisi opettaa, että tyly ja epäystävällinen käytös on rauhallisuutta ja ystävällisyyttä parempi tapa toimia? Niinkö haluat lapsesi käyttäytyvän? 

Kunhan m

Niinpä! Lasta voisi vaikka haukkua tyhmäksi, ja vähän lyödäkin. Vanhemmat voisi nuijia huonoiksi kasvattajaksi. #sarkasmi

Jos ei tiedä neurokirjosta mitään eikä sen kanssa ole päivittäin selviytymässä, voisi pitää mölyt mahassa. 

Sairaus pitää ensisijaisesti hoitaa , ei sietää.. eikö lääketieteellä ole vastausta?

Tunnustan, että en ole katsonut sarjaa ja nepsykeskustelu on sinänsä loputonta, kun niitä oireita ei voi ymmärtää kuin toinen samanlainen. On lievää nepsyilyä, on vaikeaa nepsyilyä jne. Itse oireilen vaikeasti ja olisin taatusti ollut ja olinkin teininä monien silmissä toivoton tapaus. Sain aikuisena diagnoosin pitkän taistelun jälkeen ja nykyään olen korkeasti koulutettu ja hyvässä työssä. Ja niille tiedoksi, jotka ihmettelee miten nepsy voi tiettyjä asioita ja tiettyjä ei niin sehän sitä oireilua onkin. Osa asioista (kuten itsellä työ) on hyperfocus, mutta sen sijaan kun pitäisi esimerkiksi siivota, jumitan. Ja saatan jumitan kauan. Jos ei kiinnosta, on tavallista vaikeampaa aloittaa. 

Myös yksi lapsistani on nepsy. Ja voin kertoa, että diagnoosi ei todellakaan tullut helpolla ja diagnoosiin asti niin suoraan kuin rivien välistä vika oli tietenkin kotioloissa. Vasta diagnoosi toi ymmärrystä ja toi tukitoimia. Meillä on ollut vahvat tukitoimet ja lapsi on nykyään erityiskoulussa, mutta tukitoimien saanti on ollut todella pitkässä kuusessa. On ollut myös kotikoulussa, kaikista muista perheen "uhrauksista" puhumattakaan. Joku ihmettelee millä rahalla yhteiskunta voi tarjota tukitoimia. Vielä 90-luvulla tukitoimet oli paremmat. Millä rahalla? Huostaanottoihin käytetään yli miljardi vuodessa. Miten meillä on tähän varaa, mutta ei ennaltaehkäisyyn?

En tosiaan katsonut sarjaa, mutta nepsylapsen kanssa parhaimpia ohjeita on ollut se, että valitse taistelusi. Meillä lapsi käyttäytyy hyvin kodin ulkopuolella, mutta se kuormittaa. Kotona hän saattaa kiroilla ja puhua todella rumia, mutta se on tapa purkaa kuormitusta. Tavaroita ei hajoteta ja ihmisiä on kohdeltava kunnioittavasti, mutta jos lapsi vitt#a hokee joskus niin ihan vapaasti. Jos on akuutti tilanne päällä niin sitä on ihan turha lähteä ratkomaan sillä hetkellä, koska se provosoi. Parempi odottaa, vaikka ulkopuolisen silmiin se voisi näyttää siltä, että ei välitetä. 

Usein aistiyliherkkyys kulkee rinnalla. Jos lapsi haluaa syödä viikon putkeen puuroa tai nuudelia niin siinähän syökööt. Sekin aika on nähty, ettei syö mitään. Välillä aamupala tai iltapala tehdään valmiiksi tai ainakin mieleiset ainekset on valmiina. Pääasia, että syö. 

Jos on huone sotkuinen tai pitäisi tehdä kotitöitä, niiden ajankohdasta neuvotellaan ja joustetaan. Annetaan vaihtoehtoja. On valittava mihin puuttuu (esimerkiksi arkirytmi ja uni) ja mihin ei ns. puutu. Ja väitän, että jokainen tällaisen rallin läpikäynyt on väsynyt. Varmasti välillä masennuspisteetkin nousseet, koska tämä on ollut äärimmäisen raskas polku. Tällä hetkellä lapsi voi hyvin, suoriutuu koulussa (erityiskoulu) ja haaveilee tulevaisuudesta. Välit teiniin on äärimmäisen lämpimät. Mutta en ihmettele yhtään, miksi kaikki eivät jaksa. Etenkään, jos puolisoa ei ole rinnalla ja on itse hoitamaton nepsy. 

Ei se nyt aina ole kasvatuksesta kiinni. Näin sanovat usein ne joilla ei ole omia lapsia tai kaikki on mennyt oikein hienosti. Mielipide muuttuu  sitten kun omalle kohdalle sattuu jotain.

Äitihän kertoi, ettei tytärtä voinut jättää hetkeksikään yksin pahimmassa vaiheessa itsemurhariskin ja muun itsetuhoisuuden takia. Äiti oli omaishoitajana. 

Hyvä äiti suojelee lastaan. Eikä tarvitse yhtään syyllistäjää. 

Kehotan tutustumaan Lari Kotilaisen  väitöstutkimuksen sanasta v***u ja sen käytöstä.

Puheessa se toimii tilkesanana, kuten niinku. Tai verbinä, v****ttaa. Tai adverbinä v****sti. 

Onnittelen isovanhemmuudesta ja vanhemmuudesta, joka kattaa 24/7 jälkeläisten elämän. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Siis tuo yksi äiti-ihminen on 24/7 kotona hoitamassa teini-ikäistä lastaan, joka vain makaa ja kiroilee ja valittaa ja käyttää äitinsä palvelua hyväkseen? Varmasti on pahoja ongelmia, mutta miten tuo touhu auttaa tilannetta yhtään mitenkään.

Tämä!

Et siis katsonut jaksoa kokonaan. Äiti selitti, miksi on tyttärensä omaishoitaja. Syy kerrottiin alussa. 

Ei sinun tarvitse erottaakaan, koska

1. Kyse ei ole sairaudesta

2. Neurokirjon ongelmat tulevat kyllä ilmi. 

Aiheesta on paljon tietoa vaikkapa adhd-liiton sivuilla.

Ohjelman tarkoitus oli auttaa ymmärtämään, millaista elämä neurokirjon lasten perheissä on. Se, mikä toimii normaalisti toimivan lapsen kanssa, ei useinkaan toimu nepsy-lapsen kanssa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pitäisi kieltää esim. kiroilu jo pienestä asti.

Ymmärtävätkö lapset ja nuoret ollenkaan edes mitä v__u tarkoittaa? Miksi joku tyttö lausuu sanaa päivästä toiseen? Tätäkin voi yrittää selittää lapselle/nuorelle?

Tosi noloa kuunnella kun nainen tai tyttö hokee v__ua. Ihmispoloinen.